Unettomuudesta kärsineet/selvinneet AUTTAKAA

Mene lääkäriin.

Polta paukut.

Olen kärsinyt vakavasta unettomuudesta 10 vuotta. Se on aidosti kauheaa! Hae apua hetimiten.

Vie vauva hoitoon muutamaksi päiväksi, vaikka vanhemmillesi tms, ja pyydä lääkkeitä ja nuku! Keinolla millä hyvänsä. Vauva pärjää vastikkeilla jokusen päivän tai viikon, jos niiksen on!

Melatoniini?

Uni/nukahtamislääkkeitäkin on niin monenlaisia. Itse käytän antihistamiinia nukahtamiseen joka ei ole lainkaan niin tujua kun varsinaiset unilääkkeet.

Mene lääkäriin täältäkin. Jouduin pari vuotta sitten aikaeron takia järkyttävään unettomuuskierteeseen. En vieläkään käsitä miksi ajattelin että tästä vaan pitää itse selvitä. Olisin ihan varmasti päässyt siitä nopeammin ja vähemmin vaurioin jos olisin alkuvaiheessa mennyt lääkäriin. Tuo unettomuus kuulostaa sinunkin kohdallasi apua vaativalta ja tarvitset nyt vaan vähän apua että saat itsesi kuntoon. Joten ystäväiseni, pyydä siihen apua.

Muista että unettomuus on useimmiten psykologista. Olethan ennenkin nukkunut. Sinulle on kehitty unettomuuden pelko. Ilman tuota pelkoa nukkuisit hyvin. Sänkyyn meneminen ahdistaa ja asettaa kehon virittyneeseen tilaan. Tärkeintä on kuitenkin luottaa siihen että elimistö toimii. Sinun täytyy vain rauhoittaa itsesi. Käy suihkussa, ota melatoniini ja mene sänkyyn lukemaan kirjaa. Yritä olla ajattelematta nukkumista. Yritä nauttia puhtaasta olosta (vaikka olisi kuumeinen ja väsynyt olo). Tee olosi niin mukavaksi kuin pystyt. Lue kirjaa niin kauan kunnes kirja meinaa pudota käsistä. Huomaat, ettö torkahtelet. Et ole menettänyt kykyäsi nukkua! Laita kirja pois ja nukahda levollisesti.

Unettomuudesta (unettomuuden pelosta) selvinnyt, useita öitä ennen valvonut. 

Minä kärsin kroonisesta unettomuudesta kuopukseni ollessa pieni. Aluksi puolikas nukahtanislääke auttoi, lopulta ei enää auttanut se sama lääke ollenkaan. Sain jotain toista (en enää muista nimiä), millä sitten lopulta nukuin. Olen sitä mieltä, että tarvitset nyt aluksi jotain lääkettä. Itse kokeilin nuo kaikki mielikuvaharjoitukset ja näin punaista kun sain ohjeeksi että "rentoudut vaan ja sitten nukahdaT". Jos se niin yksinkertaista olisi ollut, niin tuskin olisin viikkoja valvonut parin tunnin yöunilla. Käytin säännöllisesti nukahtamislääkkeitä ja kun tilanne helpotti (eli olin nukkunut muutamia öitä kunnolla), vähensin määrää. Niitä vahvempia (joista olin seuraavan päivän ihan sekaisin) käytin vaan parina yönä, mutta ne auttoivat uskomaan, että kyllä minäkin pystyn nukkumaan. Sitten lopulta otin niitä miedompaa vaan murun, kyse oli ehkä enemmän henkisestä voimasta. En ole käyttänyt lääkkeitä enää vuosiin ja nukun yleensä oikein hyvin. Silti muistan tuon tilanteen, kun pyysin miestä viemään minut sairaalaan, että nukuttavat minut siellä. Ihmiset jotka eivät ole kokeneet todella pahaa unettomuutta, eivät ymmärrä. Kyllähän se on fakta että sellainen valvominen on terveydelle vaarallista paitsi suorilta vaikutuksiltaan, myös välillisesti (esim. Melkoinen vaara ajaa autoa, kun on kuin moneen promillen humalassa). Lääkäriin!

Kiitokset tuesta. Aamuyöllä olin tosi lopussa. Pelkäsin, etten meinaa selvitä tästä päivästä (sunnuntai, eikä muuta lääkäriä tarjolla kuin päivystys, johon eivät varmastikaan minua huolisi tällaisesta vaivasta?). Henkisesti oloa vähän helpotti, kun päätin nyt pyytää apua väliaikaisen pulloruokinnan suunnitteluun ja varata kuitenkin heti mahdollisuuksien mukaan aikaa lääkärille. 

Sain nyt aamun aikana nukuttua kahdet yhden tunnin mittaiset unet suoraan imetyksien jälkeen. Liekö päätös hakea apua helpottanut vähän henkisesti. Mies myös auttoi ja rauhoitteli minua uneen kevyellä hieronnalla. Eipä tuo 1 + 1 tuntia hurja unisaalis vielä ole, mutta henkisesti merkittävä. Uskon, että tästä päivästä selvitään. Huomenna pääsen puhumaan asiasta terkkarille ja kysyn lääkärille aikaa.

AP

Pyydä Atarax lääkettä. On allergialääke, mutta väsyttää pirusti ja toimii unettomille unilääkkeenä. Plussaa siitä, kun ei ole psyykeenlääke!

Oliko sinulla jo ennen vauvan syntymää unettomuus ongelmana? Vai alkoiko vasta nyt?

Kannattaa käydä puhumussa lääkärin kanssa. Itsellä auttoi Ketipinor loistavasti. Sen avulla sain nukuttua hyvin. Ei ollut pätkinäistä unta ja heräilyä. Ei ollut enään päiväväsymystä. Toisaalta mulla se on myös auttanut tähän mielialaan jne. En varmaankaan pelkkänä unilääkkeenä sitä käyttäisi.

Akupunktioon, itselläni auttoi! Unilääkkeitä en voi suositella kenellekään!

On ollut muutamia unettomuuskausia aikuisiällä, mutta ei niin pahoja kuin nyt. Osa unettomuudesta on johtunut aiemmasta vuorotyöstäni, osan syytä en oikein tiedä. Kun unettomia/vähäunisia öitä jostain syystä alkaa kertyä, tuntuu se helposti jäävän päälle. Pääosin nukun kyllä oikein hyvin, eikä nukkumisessa ole ollut pitkään aikaan ongelmia. Nukuin mainiosti koko raskausaikanikin. Tämä raju unettomuus alkoi synnytyksen jälkeen.

ap

Itsellä oli myös unettomuuskausia ennen lapsen saantia ja aina ne oli kuitenkin psyykkeestä johtuvaa. Stressiä ym. Sain vauvan ja sen jälkeen olin samassa tilanteessa kuin sinä nyt. Odotin ja odotin kunnes romahdin täysin. Jälkiviisaana olisin hakenut heti apua lääkkeistä, mutta ajattelin että entäs jos en heräisi jos vauva herää. No kuitenkin alkuun söin puolikkaan Imovanen aina nukkumaanmennessä ja heräsin silti lapsen itkuihin. Sen jälkeen tultiin siihen tulokseen, että unettomuus johtuu vauvavuoden ahdistuksesta ja minulle määrättiin Valdoxan. Pelasti mun arjen.

Itse kärsin unettomuudesta erityisesti ollessani stressaantunut. Ajatukset pyörivät päässä yrittäessäni nukahtaa ja stressaan entistä enemmän miettiessäni miten tuskainen seuraava päivä tulee väsyneenä olemaan. Parhaiten minulle auttaa, kun pidän telkkaria tai radiota päällä mennessäni nukkumaan. Keskityn sen kuuntelemiseen, jolloin ajatukset ei lähde laukkaamaan väärille raiteille. Lisäksi yritän ajatella, että silmät kiinni lepääminenkin on lepoa vaikka en nukahtaisikaan. Itsensä pakottaminen kun ei tässä auta, päinvastoin.

Hormonit voi vaikuttaa arvaamattomasti myös uneen. Sinä tiedät parhaiten, miten itse jaksat. Hae apua, vaikka niistä lääkkeistä, jos se on ainoa keino saada unta. Vauvalle voi antaa korviketta sen aikaa, jos lääke ei kestä imetystä. Maailma ei siihen kaadu. Yksikin hyvin nukuttu yö ja äidin jaksaminen on tärkeämpi kuin yhden tai kahden vuorokauden imetys. Jokainen tietää itse omat rajansa parhaiten.

Äidiksi tullessa elämänmuutos on suuri, ja moni äiti käy pienen vauvan kanssa ylikierroksilla, eikä saa nukutuksi silloin kun siihen muuten olisi tilaisuus. Opamox esim. on turvallinen imetysaikana. Ataraxin imeytymisestä äidinmaitoon ei ole tutkimuksia, eikä sitä suositella, koska se saattaa väsyttää vauvaakin. 

Hei , mulla oli just vuos sitten sama tilanne . En vaan osannut nukahtaa , en illalla enkä päivällä . Uni tuli joskus klo 5 vasta jos silloinkaan , kun ajan kanssa tarpeeksi pahaksi meni . Mullakin siis synnytyksen jälkee tuli . Oli ihan kamalaa . Lopulta yksityisen psykiatrin kautta osastolle, jossa olin pari viikkoa . Mirtatsapiinia syön edelleen , toimii mulla hyvin . Mutta sekin alko jotenkin auttaa vasta kun olin osastolla . Alussa myös opamox ajoittain että sain unta . Kumpaakin saa käyttää vaikka imettää ! Eikä oikeastaan tarvi ees pitää taukoa lääkkeen ottamisen jälkeen , oon kysyny monesta paikasta . Itsekään en saanut tarpeeksi apua neuvolasta . Lopulta myös masennuin kun olin niin väsynyt . Hae apua !

Unitutkimuksesta löytyi apu. Somaattinen sairaus ja hoito siihen