Kaverin lapsen syntymäpäivillä: erään äidin suhtautuminen minuun
Ei apua, tulin juuri kaverin lapsen syntymäpäiväjuhlista ja todistin kyllä ihan käsittämätöntä käytöstä erään mamman taholta. Olen siis sinkku ja lapseton ja kaikki muut juhlavieraat olivat perheellisiä ihmisiä. Olin pukeutunut nättiin mekkoon, joka ei todellakaan ollut mikään bilemekko tai liian paljastava. Tavallinen olkaimellinen polvipituinen mekko, siistit legginssit ja päällä neule. Heti ensimmäisenä eräs äiti katsoo minua oudosti ja toteaa "bilettämäänkö oot menossa?" Hämmennyin ihan hirveästi kun en osannut varautua tuollaiseen kommenttiin, joten naurahdin vain ja katsoin häntä vähän kysyvästi. Mamma oli itse laittanut päälleen jonkun kympin topin ja iskenyt tissit pöytään. Katsoi minua hirveän tarkkaan ja totesi jotenkin ilkeällä äänensävyllä, että "sähän oot ihan lapsi! Minkä ikäinen sä oikein olet??" Olen 21-vuotias ja joo, olen aika nuoren näköinen, mutta minusta tuo oli silti aika törkeä kommentti. Sitten kahvipöydässä tuli keskustelua työpaikka-asioista, ja minä kerroin että tarkoitus olisi mennä opiskelemaan korkeakouluun nyt syksyllä. Siihen tämä sama nainen tuhahtaa, että ei tälläisessä taloustilanteessa ole mitään järkeä opiskella ja kyllä ne elämän realiteetit valkenee minullekin KUNHAN KASVAN AIKUISEKSI. :D Olen kyllä huomannut että lapsettomia ihmisiä kohdellaan lasten syntymäpäiväjuhlilla kuin ruttosairaita, mutta noin törkeää ei ole koskaan ollut. Pahin oli ehkä joskus exän kanssa, kun lemmikeistä puhuttaessa eräs nainen totesi pirteästi "Niin, ne on teidän lapsia kun teillä ei oikeita lapsia vielä ole :)))"
Kommentit (4)
Et sitten puolustautunut mitenkään? Annoit vaan sen ämmän heittää paskaa niskaasi?
No siis totuus on se, että kenenkään 40+-vuotiaan mielestä 21v ei ole aikuinen, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Ja bilettämään menemisistä puhuminen ei ole loukkaus, joskus meidän nuoruudessamme sitä pidettiin ihan mukavana juttuna.
tuo opiskelukommentti oli pöljä, tottakai opiskelu kannattaa. Kateellisen panettelua. Mutta tuo lemmikkijuttu taas, onhan se monelle itselleenkin yleinen vitsi, että lemmikit ovat vähän kuin lapsia lapsettomassa perheessä. Meillä myös kun ei enää ole pieniä lapsia. Äidiksi minä itseäni koirallekin puhuttaessa nimitän.
Lähinnä tarkoitan sitä, ettei kannata loukkaantua kaikesta hölmöstä mitä sanotaan, tuskin onko juttusikaan on suodatettuja ja kaikilla ikäryhmillä koeluettuja ennen puhumustasi.
Tota oletko nyt niin traumatisoitunut että tämä piti oikeen kahteen kertaan laittaa?
No huh, huh. Olipa kyllä törkeä ihminen.