37v. ikänsä liikkumaton, nyt tyytymätön omaan vartaloon
Koskaan en ole liikuntaa harrastanut. Kahdesti olen tosissani yrittänyt aloittaa harrastamisen ja jatkanut sitkeästi valittua lajia 5 kuukauden ajan 3-4 kertaa päivässä. Sitä hyvänolontunnetta, joka liikkumisesta kuulemma tulee, en vain ole koskaan kokenut.
Koska olen lisäksi ollut täysin tyytyväinen kehooni liikkumattomanakin, muut asiat elämässä ovat ajaneet liikunnan edelle.
Nyt alkaa sitten kuitenkin allit roikkua ja sellut kertyä siihen malliin, että olen ajatellut vielä kolmannen kerran yrittää. Arvostaisin kovasti, jos saisin teiltä vinkkejä aloittamiseen, lajisuosituksia ja erityisesti jos täällä on joku kaltaiseni liikunnan hienoutta tajuamaton, joka sitten lopulta on sen kuitenkin tajunnut: Miten onnistuit siinä?
Kommentit (9)
Miksi kaveri mukaan? Mä olen 42v ja käyn salilla ja teen noin 5km hölkän 3-4krt viikossa.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 09:44"]
Miksi kaveri mukaan? Mä olen 42v ja käyn salilla ja teen noin 5km hölkän 3-4krt viikossa.
[/quote]
enkä saa mitään ihme kiksejä liikunnasta. Kunhan ajattelen järjellä, että kropalla tarvitsee tehdä jotain jos mielii pysyä vanhanakin liikkumiskykyisenä.
Jos tosiaan olet yrittänyt aloittaa liikunnan liikkumalla 3-4 kertaa PÄIVÄSSÄ, en ihmettele yhtään, ettei ole onnistunut. Mutta ehkäpä tarkoitit kuitenkin, että VIIKOSSA? ;)
Itse aloittaisin miettimällä, minkä tyyppinen persoona olet. Jos olet sosiaalista tyyppiä, kannattaa hakeutua liikkumaan kivassa porukassa. Jos taas arvostat rauhallisia hetkiä ihan omassa rauhassasi, lajivalinnat ovat vähän toisenlaisia. Sitä ei voi kukaan puolestasi tietää, mikä juuri sinulle sopii.
Itse olen tuollainen entinen sohvaperuna, joka ei todellakaan saa nautintoa sellaisesta hirveästä veren maku suussa rehkimisestä. Liikun kuitenkin nykyään 6-7 päivänä viikossa, sillä se on minulle nautinnollista omaa aikaa, jolloin voin vaipua ihan rauhassa omiin ajatuksiini. Siksi myös lajien pitää olla sellaisia, joihin ei liikaa tarvitse keskittyä, vaan voi laittaa ikään kuin automaattivaihteen päälle: kävely, lenkkeilyä, hiihtoa ja vesijuoksua.
Alussa et varmaankaan tosiaan saa nautinnon tunnetta siitä liikkumisesta itsessään. Mutta kannattaisiko asiaa ajatella sillä tavoin, että jos tavoitteesi on käydä tunnin kävelylenkki, niin miten tyytyväinen voit olla itseesi, kun saavutat tuon tavoitteen. Jossain vaiheessa sitten huomaatkin, että se liikunnasta syntyvä fiilis itsessään on jo palkinto.
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 09:45"]
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 09:44"]
Miksi kaveri mukaan? Mä olen 42v ja käyn salilla ja teen noin 5km hölkän 3-4krt viikossa.
[/quote]
enkä saa mitään ihme kiksejä liikunnasta. Kunhan ajattelen järjellä, että kropalla tarvitsee tehdä jotain jos mielii pysyä vanhanakin liikkumiskykyisenä.
[/quote]
No, tässä ihminen kaipasi vinkkejä, ja vaikka sinä käyt liikkumassa yksin (en ihmettele) niin monelle on tosi hyvä että saa kaverin mukaan; tällöin tulee varmemmin lähdettyä kun on sopinut toisen kanssa. Tämä siis vinkkinä sellaiselle jolla on vaikeuksia lähteä liikkeelle, ei siis varmaankaan koskenut sinua. Eikö olekin hassua että ihmisiä on myös erilaisia kuin _sinä_? :)
Mulla taas on ongelmana se, että aiemmin pystyin juoksemaan, mistä nautin todella paljon ja lähdin suurimmaksi osaksi ainakin ihan innoissani lenkille. Nyt on juokseminen kielletty, mutta kaikki muut lajit ovat ihan tervan juontia... inhoan ryhmäjuttuja ja kävely on pitkäveteistä ja aikaa vaatiivaa verrattuna juoksemisesta saatavaan energiaan. En pidä pyöräilystä, inhoan uimista, pallopelit on ihan pahinta mitä voisi kuvitella. Eli taidan olla samassa pisteessä sun kanssa.
Kiitos kommenteista. Tosiaan tarkoitin 3-4 krt viikossa, ei päivässä!
Olen yksin viihtyvää tyyppiä ja vihaan aikataulujen sumplimista muiden kanssa muutenkin, joten luultavasti minun kannaltani on parempi liikkua yksin. Muiden seikkojen lisäksi liikkumistani rajoittaa myös kiireinen elämä, joten lajin pitäisi olla sellainen, joka ei vaadi matkustamista johonkin liikuntapaikkaan ennen kuin varsinainen liikunta alkaa.
Uskoisin pitäväni mm. juoksusta/hölkästä, mutta ongelmana tässä on kammottavan huono lähtökunto. Juoksua olen siis nuo kaksi kertaa yrittänyt aiemminkin aloittaa. Mutta viidessä kuukaudessa kunto ei kohonnut sellaiselle tasolle, että pystyisin menemään kokonaisen lenkin hölkäten, ja se että välillä täytyy hidastaa kävelyvauhtiin, ärsyttää niin paljon ettei lenkillä käyminen tunnu mitenkään mukavalta ja palkitsevalta vaan päin vastoin ketuttaa. Hyvä puoli lenkkeilyssä on se, että sen voi aloittaa heti kotiovelta. Huonona puolena rohkeuteni ei riitä lenkkeilyyn talvisin. Olen aika kömpelö ja pelkään aivan liikaa sitä, että liukastun jossain jäisessä mäessä ja loukkaannun.
Jooga on toinen laji, joka minua kiinnostaa, mutta pelkään siinä arveluttaa, että ensin pitäisi varmasti käydä jokin kurssi että pääsisi kärryille ja oppisi tekemään sitä oikein. Minun on vaikeaa uskoa, että onnistuisin pysymään ulkopuolelta asetetussa aikataulussa, kun elämäni on yhtä hullunmyllyä.
ap
3-4 krt päivässä? Vai viikossa?
Ensinnäkin, valitse vaikka kaksi lajia joita molempia käyt harrastamassa 1-2 krt/ viikossa. Älä yhtään enempää. Piste. Parasta on jos saat jonkun kaverin mukaan edes toiseen. Tärkeää on kuitenkin että suunnittelet treenipäivät etukäteen etkä tingi niistä jos väsyttää, vi**ttaa tai mitä vaan.. tsemppiä.