Lue keskustelun säännöt.
Suomessa irtisanominen helpompaa ja halvempaa kuin muualla Euroopassa
22.04.2015 |
Vuosia ovat työnantajat väittäneet, että suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on liian hyvä.
Muualla Euroopassa irtisanominen on työnantajalle huomattavasti vaikeampaa - ja kalliimpaa.
Irtisanominen Suomessa edullisempaa
Koska Suomessa irtisanominen on yrityksille edullisempaa kuin Saksassa tai eräissä muissa Euroopan maissa, on kansainvälisten yritysjärjestelyjen irtisanomiset houkuttelevaa kohdistaa Suomeen.
Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta kertoo, että Saksassa metalliala laskee irtisanomiskorvaukset kaavalla: työntekijän ikä kertaa työvuosien määrä jaettuna 35:llä.
– Esimerkiksi 55-vuotias, jolla on 20 palvelusvuotta voi saada käytännössä 2,5 vuoden palkan irtisanomisen jälkeen. Suomessa vain yhtiöiden ylin johto nauttii näihin verrattavia etuja, havainnollistaa, Palokangas sanoo.
Outokumpu vähentää toimihenkilöitä
Seuraavaksi väki vähenee Outokummulla. Pörssiyhtiö osti saksalaiselta ThyssenKruppilta ruostumatonta terästä valmistavan yksikön, ja Saksassa henkilöstön vähennystarve on kaupan seurauksena 880 henkilöä.
Työntekijöiden asemasta neuvoteltiin jo kaupan yhteydessä. Outokumpu on sitoutunut olemaan irtisanomatta ketään Saksassa ennen vuoden 2015 loppua, joten kaikilla juoksee vielä yli kahden vuoden palkka.
Outokummun Tornion työntekijät ja toimihenkilöt voivat vain katsoa vierestä Saksan neuvottelutulosta. Yhtiö ilmoitti keväällä, että Tornion tehtaalla on tarve vähentää 200 eli joka kolmas tehtaan toimihenkilöistä. Yt-neuvottelut päättyivätsyyskuun puolivälissä.
Edellisen kerran yhtiö irtisanoi väkeä joulukuussa. Silloin lähtöpassit sai 90 toimihenkilöä Tornion tehtaalta. Toimihenkilöiden luottamusmiehen Jouni Sadinmaan mukaan kovilta irtisanomisilta vältyttiin.
– Lähtijät joko siirtyivät eläkkeelle tai ottivat vastaan irtisanoutumispaketin. Määräaikaisia työsopimuksia ei jatkettu, Sadinmaa sanoo.
Ensi kuulemalla Outokummun ThyssenKruppin kauppa oli Tornion tehtaan väelle hyvä uutinen. Nyt vaikutelma on muuttunut.
– Kauppa seurauksineen aiotaan maksattaa meillä, Sadinmaa sanoo.
Tässä lisää tietoa:
http://yle.fi/uutiset/irtisanominen_on_suomessa_helppoa_ja_halpaa/6993257
Kommentit (6)
" Esimerkiksi 55-vuotias, jolla on 20 palvelusvuotta voi saada käytännössä 2,5 vuoden palkan irtisanomisen jälkeen."
Miksi työntekijä olisi oikeutettu yhdenkään vuoden palkkaan? Kannattaisi olla kiitollinen siitä työpaikasta eikä vinkua asioita, joita ei ole mitenkään ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 11:46"]
" Esimerkiksi 55-vuotias, jolla on 20 palvelusvuotta voi saada käytännössä 2,5 vuoden palkan irtisanomisen jälkeen."
Miksi työntekijä olisi oikeutettu yhdenkään vuoden palkkaan? Kannattaisi olla kiitollinen siitä työpaikasta eikä vinkua asioita, joita ei ole mitenkään ansainnut.
[/quote]
Olet joko pienyrittäjä tai vaan tyhmä. Tai siis ääliö joka tapauksessa.
Vastaukseni ei liity yhden päivän "ilmaiseen sairastamiseen", vaan siihen moraalittomuuteen, johon törmää suurilla ja pienillä remonttityömailla. Niiden seassa töitä tehneenä olen ymmärtänyt, että aikatauluista ei ole tarkoituskaan pitää kiinni. Kilpailutusta ohjaa tietoinen huijaus, rahan ei työn ahneus.
Suomalaisen duunarin työmoraali kärsii huonosti johdetusta työstä, ei nuhasta, krapulasta tai yskästä. –Nyt kun virolaisten ja puolalaisten rakentajien piikki alkaa olla täyteen haukuttu, suomalaista työmoraalia voisi tarkastella ihan läheltä vaan. Kansallista kasvojenpesua ajatellen on onni, että meillä on tuo Olkiluoto III, länsirannikon ikioma Sagrada Familia, kiitos ranskalaisten työmoraalin.
Viihteeksi muistikuva 70-luvulta:
Matkustin lautalla Ruotsiin. Tullissa edelläni suomalainen mies, kädessä muovikassi, kassissa kirves ja pullo koskenkorvaa.Ilman paitaa, uimahousut ja sandaalit.
"Minne menossa?" "Ruotsiin, rakennan sukulaisille saunan." – Tulliei epäillyt etteikö
Onko suomalainen työmoraali myytti?
Antti Ahlava: Suomalainen ei lusmuile. Hän paiskii töitä usein liiankin ahkerasti ja esimerkillisen oma-aloitteisesti, mutta on myös huomaavainen jäädessään sairaana basilleineen kotiin.
Juha Herkman: Työmoraali korreloi työn mielekkyyden, esimiesten pätevyyden ja muiden työolojen kanssa. Työmoraali laskee, jos työnteon mielekkyys heikkenee.
Jukka Mallinen: Jokainen, joka on ollut ulkomailla töissä pitempään, tietää, että suomalaiset (ja kaikki pohjoismaalaiset) ovat selvästi keskimääräistä jämptimpää, suorempaa ja samansa pitävää porukkaa. Valitettavasti vain meilläkin alkaa kaksinaamaisuus, selkään puukottaminen, toisten hyväksikäyttäminen ja opportunismi rapauttaa protestanttisia talonpoikaisia hyveitä – varsinkin johtoportaassa.
Timo Vihavainen: Yleisesti oletettua hyvää työmoraalia ("myytti") on pidettävä totena, kunnes toisin todistetaan.
Risto Volanen: Ongelmat saattavat olla lisääntymässä suomalaisissa työyhteisöissä, mitä heijastelee mm. kiusaamiseen liittyvät uutiset. Kohtalainen kokemus Euroopan eri maista tulevista puhuu kuitenkin suomalaisen tavan eduksi. Työelämän ja muunkin elämän moraalin kannalta on suuri etu, että lähtökohtaisesti voi luottaa ja luotetaan toisen sanaan. Siitä seuraa toinen etu, sanoa asiat konstailematta ilman että tarvitsee erityisin kohteliaisuuksin tai imarrellen vakuutella toisille hyviä motiivejaan tai arvostusta. Luottamuksen mahdollisuuteen liittyvä kolmas etu verrattuna joihinkin muihin perinteisiin on se, ettei lähtökohtana ole epäily toisen osapuolen yrityksestä kiristää tai hyötyä.
Kaari Utrio: Pohjoisten protestanttisten kansojen työmoraali on yleensä ollut hyvä, koska työ ymmärrettiin reformaation jälkeen pikemminkin Jumalan palveluksena kuin Jumalan rangaistuksena, mikä on tietenkin täysin päinvastainen käsitys kuin minkä Raamattu antaa. Jumala nimenomaan kirosi Aadamin työllä.
Oma kokemukseni työnantajana pienessä firmassa on, että töihin tullaan mieluummin sairaana kuin annetaan töiden seistä tai jätetään ne toisten niskoille. Joskus joutuu suorastaan pakolla lähettämään sairaan työntekijän kotiin lepäämään.
Kirsi Virtanen: Suomalaisen ihmisen hyvyys määritellään yhä edelleen työn kautta; olet juuri niin hvyä ja arvostettu ihminen kuin työsi antaa olettaa.
Suomalainen haluaa tehdä töitä koska suomalaisuuden identiteetti asuu työssä. Ilman työtä suomalainen ei ole mitään.
Mutta suomalainen johtamistaito ja -osaaminen ovat molemmat myyttejä.
Varsinkin kun tuon tuostakin armeijan oppeja ylistetään hyväksi johtamiskoulutukseksi.
Suomalainen johtaminen on kuralla ihan kaikkialla, julkisella sektorilla ja yksityisellä. Julkisella sektorilla vallitsee johtajien kotiin vetämisen henki, samoin on tilanne yksityisellä puolella. Siellä olisi parantamisen varaa, ja huimasti.
Suomalaisilla on juurevat perinteet kovaankin työntekoon. Kulttuurin puolella saa pikemminkin joskus sanoa, että sairaslomalle olisi syytä jäädä, eikä tulla esimerkiksi koko teatteria tartuttamaan uhrimielellä.
Voivatko työyhteisöt hyvin, onko YT-neuvottelu-uhan alla työskentely mielekästä, onko tulevaisuus yleensäkään turvattu? Kovin paljon työn tekemisen ongelmista tuntuu olevan työnantajien vastuulla.
On hyvä työmoraali,
Kun ihmisiä irtisanotaan eivät he hihku onnesta. Työ ja sen tekeminen on suomalaisille tärkeää ja osa kansallista identiteettiä. Rakennamme Suomessa palatseja ja infraa mutta unohdamme ihmiset. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla mielekästä työtä. Ajatus siitä, että ihmiset olisivat laiskoja syntyy elitisoituneen luokan päässä, jotka tärkeilevät touhuamisellaan.
Tilastot eivät tue väitteitä huijauksesta. En ole omissa työpaikoissanikaan törmännyt millään lailla ilmiöön. Luotan, että ihmiset hoitavat velvollisuutensa tunnollisesti. Pikemminkin liian tunnollisesti siihen nähden, miten suuret työaikakertymät joillekuille tulee jo muutamassa kuukaudessa.
Olen nähnyt kröhiviä ihmisiä työpaikoillani ihan riittävästi, ja uskon sen todistavan siitä, että ihmiset tulevat töihin saadakseen tehtävänsä hoidetuiksi, vaikka heidän oikeastaan pitäisi olla sairaana lepäämässä.
Ei tietenkään ole myytti. Suomen menestys kansainvälisessä kilpailussa perustuu siihen, että täällä ihmiset luottavat toisiinsa. Ja luottamus on syntynyt kokemuksesta.
Ei ole. Joillakin sektoreilla tosin näyttäisi, ettei myytille ole suuria perusteita. Esimerkiksi oman kokemukseni mukaan julkisella sektorilla sosiaalinen kontrolli on pienempi ja siksi työntekijästä saattaa tulla vähitellen vähemmän lojaali työnantajalleen ja työlleen sitoutunut.
Ruotsissa sairauspoissaolot ovat laskeneet merkittävästi karenssipäivän myötä erityisesti maanantaisin nuorten työntekijöiden keskuudessa. Lakimuutos on myös estänyt sen, ettei poissaolot ole alkaneet uudelleen yleistymään maanantaisin ja perjantaisin. Suurin työmoraali taitaa olla vanhemman ikäluokan parissa. Esimerkiksi Ruotsissa nuoremman ikäluokan parissa työmoraali on heikompi kuin vanhemman ikäluokan keskuudessa. En usko että tilanne on Suomessakaan erilainen.
Työntekijöiden hyvä työmoraali on tosiasia. Siitä ovat todisteena kaikki ne, jotka vielä irtisanomisien jälkeenkin jaksavat tehdä omien töittensä lisäksi myös pois potkittujen työt. Ja vaikka tekisit parhaasi, kiitoksena ahkeroinnista on todennäköisesti yhä uusia irtisanomisia.
Vakavin uhka suomalaiselle työmoraalille ei ole taakkansa alle uupuva työväki, vaan työnantajapuolen ja johdon ajama yksipuolinen osakkeenomistajien etu.Työn tarkoitus on luoda hyvinvointia koko yhteiskunnalle.Kun käsitys yhteisestä hyvästä katoaa, rapautuu ensimmäisenä omistajien ja johdon moraali. Siitähän me saamme lukea lehdistä päivittäin. Mitä enemmän väkeä irtisanotaan, sitä korkeammalle osakkeiden arvo ja johdon palkkiot nousevat. Sen sijaan työntekijöiden turvaverkot halutaan poistaa.
Sitä paitsi kenellä enää on vakituista työtä? Mehän olemme kaikki nykyään pätkätyöläisiä. Se merkitsee sinnittelemistä kaiken turvan ulkopuolella. Palkat on puolitettu eikä työttömyysturvaa ole. Freelancereilla omavastuuaika sairastuessa on neljä arkipäivää!Ei kenelläkään muulla kuin suuryritysten johtajilla ole enää varaa sairastaa!
[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 11:46"]
" Esimerkiksi 55-vuotias, jolla on 20 palvelusvuotta voi saada käytännössä 2,5 vuoden palkan irtisanomisen jälkeen."
Miksi työntekijä olisi oikeutettu yhdenkään vuoden palkkaan? Kannattaisi olla kiitollinen siitä työpaikasta eikä vinkua asioita, joita ei ole mitenkään ansainnut.
[/quote]
Vastauksesi kuvastaa liiankin hyvin työnantajapuolen nykyisiä asenteita ja vastakkainasettelua muutenkin.
Ainahan näin ei ole ollut. 90-luvulle saakka työyhteisöt olivat yhteisöjä, kaikki suurimmasta pomosta duunareihin asti puhalsivat yhteen hiileen. Työntekijät saivat kokea arvostusta työnantajan puolelta, ja myös työnantajia arvostettiin. Töitä tehtiin hyvällä moraalilla ja hyvällä mielellä, yhdessä.
90-luvun lama joukkoirtisanomisineen muutti asenteita, varsinkin työnantajapuolella. Jo sitä ennen muutosta oli tapahtunut, yritysten listauduttua pörssiin. Pörssilistautumisen myötä pääasiaksi nousi osakkeenomistajien mahdollisimman suuret osingot. Tällöin työntekijät, asemastaan huolimatta, muuttuivat "pakolliseksi lihaksi", joita alettiin irtisanoa, vaikka yritys tuottikin voittoa.
Tällainen kehitys on omiaan rapauttamaan moraalia. Ja se jatkuu aina vaan.
Suomalainen duunari vaan on niin sairaan kallis suhteessa panokseensa, tuottavuus on surkea. Mitäs duunaripuolue persut meinaa tälle tehdä? Leikataanko palkkoja jotta kilpailukyky paranee?