ongelmani työhön liittyen on se että
minulla ON mielenkiintoa tehdä töitä, mutta minulla on paniikkihäiriö. Kaupan kassalle en pysty enää menemään uudestaan ja monet mahdollisuudet menevät sivusuun, kun haastattelut ahdistavat. Ikinä ei voi tietää, onko haastattelu rentoa naureskelua 5 min. ja sitten heihei, vai puoli tuntia jäykkää istuskelua naamatusten. Sellaisissa tilanteissa hengitykseni salpaantuu, pyörryttää, en voi pysyä paikallani ja saan pakokauhukohtauksen. Se jäykkä tilanne kun ventovieraa istuu suoraan naaman edessä, katsoo pitkään, selittää 15 min. yhteen putkeen jotain asiaa.... se on kamalaa. Minulla on lääkitys, mutten oikein uskalla luottaa siihen. Pidän itseni poissa liian ahdistavista tilanteista joten siinä mielessä voin kontrolloida ongelmaa. Mutta nytkin minun "pitäisi" soittaa yhteen paikkaan ja kysyä, vieläkö haastattelukutsu on voimassa vai onko työntekijä jo valittu. Mutta en tiedä pystynkö. Kun en tosiaan voi tietää, millainen kohtaus iskee. Typerintä on se, että on niin "NOLOA" sanoa arvostelijoille, että minulla on paniikkihäiriö, en ole laiska. Uusille tuttavuuksille se on helppo sanoa, mutta omalle äidillenikään en ole kertonut. En halua enää olla laiska muiden silmissä. vituttaa.
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 14:05"].
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 14:19"]Lääkäriin ja lääkitys
[/quote]
On jo, kuten sanoin.
Mulla on auttanu mielikuvaharjoittelu. Otan myös tabletin naamaan niinä päivinä kun tiedän joutuvani töissä tilanteisiin jossa voi paniikki iskeä. Eli käy lääkärissä. Paniikkikohtauksiin on ihan hyviä lääkkeitä olemassa.
Luota lääkitykseen jos kerran jo on. Terapia voisi auttaa?
Sun kannattaa rohkaistua ja vaan jatkaa yrittämistä. Mulla auttaa rukous ahdistavissa tilanteissa. Tsemppiä! Älä jätä elämääsi elämättä paniikkihäiriön takia!
Eikö nämä ymmärrä lukemaansa yhtään, ap on jo lääkitys!!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 14:22"]Sun kannattaa rohkaistua ja vaan jatkaa yrittämistä. Mulla auttaa rukous ahdistavissa tilanteissa. Tsemppiä! Älä jätä elämääsi elämättä paniikkihäiriön takia!
[/quote]
En jätä :) Ainoat hankalat tilanteet ovat nuo jäykät haastattelut ja muut jäykät tilanteet. Kun taas rennossa työssä/tilanteessa, jossa voi nauraa (rentouttaa) ja liikkua niin kaikki on ihan hyvin. Mutta harmittaa kyllä kun tuokin työ vaikutti todella mukavalta, mutten taida uskaltaa ottaa riskiä pakokauhusta :(
[quote author="Vierailija" time="20.04.2015 klo 14:24"]Eikö nämä ymmärrä lukemaansa yhtään, ap on jo lääkitys!!
[/quote]
Niinpä... toki sitä voi vaihtaa, mutta kun se ei aina vie oireita pois. Se on niin sattumankauppaa.
Miksi et luota lääkitykseen? Onko se pettänyt? Paniikkikohtauksiin on erilaisia lääkkeitä. Ja kannattaa vaihtaa jos nykyinen ei toimi. Jos se on toiminut niin luotat siihen. Mulla auttoi myös se että kerroin työpaikalla et mulla on tämmönen vaiva. Pääsin siitä pikkuhiljaa eroon. Vuosia meni mutta nykyisin tilanne on se, että olen ilman lääkitystä. Tarvittaessa otan jos esiintymistilaisuus edessä. Tsemppiä!
Ja tähän ei edes auta siedätys. En yleensä saa kohtauksia rennoissa tilanteissa. En saa pakokauhua ihmisvilinässä, vaikka ei se kovin hyvältäkään tunnu olla tungoksessa. Mutta tungoksessa sattuu ja tapahtuu eikä kukaan tuijota minua vastapäätä. Liikkuminen auttaa. Se paikallaan kökötys on pahinta. Jos voi rennosti liikuskella paikasta toiseen niin ei ole mitään ongelmaa.