Yhteis- vai yksinhuoltajuus?

Jos olet kerran jo suostunut yhteishuoltoon, isyydentunnuksessa, voit vaihtaa enää takaisin yksinhuoltajaksi (joka äiti on automaattisesti alusta alkaen ja aina siihen asti kunnes äiti suostuu yhteishuoltoon) oikeusteitse jos toinen haluaa yhteishuoltajuuden. Ja mikäli isä ei ole tehnyt mitään pahaa tai mitään todellisia esteitä ei löydy ja tämä haluaa yhteishuollon, niin käytännössä et saa vaadittua mitään yksinhuoltajuutta itsellesi ja "riistettyä" lapsen isältä tätä oikeutta olla myös lapsensa elämässä läsnä.



Yhteishuolto = sitä että vanhemmat yhdessä vastaa lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lassta koskevat päätökset. Eli kumpikin saa vaikka lapsen tiedot viranomaisilta, voi olla mukana päättämässä nimen vaihtamisesta, kaikista isoista jutuista jne. Jos on yksinhuoltajuus toisella vanhemmista vain, silloin niistä asioista päättää se yksinhuoltaja yksin. Ja asu vanhemmat sitten yhdessä tai erikseen, voi olla joko yhteishuoltajuus tai huolto pelkästään toisella vanhemmalla. Eli asumismuoto ei vaikuta tohon kumpaa ollaan. Automaattisesti vaan äiti on se huoltaja ellei sitten ole suostunut yhteishuoltajuuteen (sekin setvitty isyydentunnustuksessa).



Ja jos yhteishuoltajuudessa olevan lapsen vanhemmista toinen kuolee, lapsi päätyy automaattisesti sille toiselle eloon jääneelle. Jos taas vanhempi kuolee ja ollut yksinhuoltajuus niin lapsi (yleensä) päätyy toki eloonjääneelle vanhemmalle, mutta menee tuomioistuimen erillisen päätöksen kautta eli ei automaattisesti.



Kansankielellä "yh" on vanhempi, joka asuu lapsen kanssa. Oikeasti yksinhuollolla ei ole mitään tekemistä asumismuodon kanssa; avopareillakin voi olla yksinhuolto vain äidillä ja silti asutaan yhdessä. Tarkensin siksi, että nuo termit tuppaa useinkin sekoittumaan.



Ja jos teillä nyt eroa pukkaa eteen, niin lastenvalvojalle polku vie. Siellä selvitätte tapaamisoikeudet ja elatusmaksut. Sovitte, jos saatte sovittua ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja siitä tulee virallinen. Sitä sopimusta kummankin täytyy sitten noudattaa. Jos ette pääse sopuun, lähdette pois ja yritätte päästä sopuuun ja palaatte asiaan lastenvalvojan luokse kun sopua ja keskusteluhalua kummaltakin löytyy. Lastenvalvoja ei päätä mitään, vaan toimii teidän välillä auttamassa sopimuksen syntyä. Ja jos sitä ei synny, jompikumpi vanhemmista joutuu sitten tekee kanteen ja näin se erimielisyys lapsen asuinpaikasta ja/tai elatusmaksuista lähtee selvii oikeusteitse.



Tsemppi, toivottavasti saatte asiat sovittua hyvissä väleissä ;)

joihin tarvitaan molempien huoltajien allekirjoitukset, on aika vähän nykysuomessa. Passihakemus on yksi, uskontokunnan muuttaminen toinen ja nimen muuttaminen kolmas. Yhteishuoltajuudessa et esimerkiksi voi muutta avomiehesi sukunimellä olevaa lasta omalle sukunimellesi ilman avomiehen suostumusta.



Periaatteessa yhteishuollossa toiselta huoltajalta kysytään suostumus myös lapsen asuinpaikan muuttamiseen, mutta käytännössä hän ei pysty muuttoa estämään, jos lapsi on määrätty asuvaksi toisen huoltajan luona.



Pankkitilin avaaminen lapsen nimiin tarkoittaa yhteishuollossa automaattisesti, että käyttöoikeus tiliin tulee myös toiselle huoltajalle, mikä kannattaa ottaa huomioon molemmin puolin jos toisella on rahahuolia tai pelkää että toinen saattaisi nostaa lapsen rahoja omin luvin.



Noin käytännön elämässä kapuloita rattaisiin pääsee halutessaan heittämään puolin ja toisin todella tehokkaasti jo pelkästään tapaamisoikeuden kautta, jolla ei siis ole mitään tekemistä huoltajuuden kanssa. Huoltajuus ei sitten niihin kapuloihin kovin paljoa lisäpontta tuo, ellei juuri tuon passin saamisen suhteen. Tärkeintä on tietää, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia mihinkin kuuluu, se auttaa hahmottamaan kokonaistilannetta.



Tästä syystä nykyjään useimmiten pahat kiistat erojen yhteydessä koskevat lähinnä lasten tapaamisoikeuksia ja asumista, huoltajuutta ei pidetä niin suurena kysymyksenä että siitä kannattaisi oikeuteen asti lähteä riitelemään.



Sitten tiedonsaantioikeuden lapsen asioihin voi määrätä lastenvalvoja sosiaalilautakunnan vahvistuksella myös ilman huoltajuutta, ja käräjäoikeus puolestaan voi yhteishuollossakin määrätä huoltajille uskotuista tehtävistä ja siten rajoittaa toisen osapuolen mahdollisuuksia heittää "kapuloita rattaisiin".



Monia mahdollisuuksia on, mutta kuten edellinenkin kirjoittaja jo sanoi, jos teillä on nyt yhteishuoltajuus, sen purkamiseksi ilman toisen osapuolen suostumusta tarvitaan oikeudenkäynti sekä sinun on todistettava, että yhteishuolto on lapsen edun vastaista..

no voi elämän kevät, kun ei osaa tätäkään käyttää, meni ihan väärään suuntaan viesti!!!! eli kopioin vastauksen vielä tähän *manailee*



Oukkidoukki! Täähän selventää jo kovasti asioita! :D Dänx vastanneille! Aika pahalta siis kaikenkaikkiaan näyttää :_| Mutta ei muuta kuin tuultapäin! Hankalaahan tästä tulee, mutta minkäs teet! Oikein aurinkoista tiistai-illanjatkoa kaikille!

av