Teettäisitkö kuolleen äitisi tai lapsesi jäänteistä timantin?

En. Koirasta ja kissasta voisin ehkä teettääkin.

Voisin teettää. Hiili kuin hiili. Muuttuuuko sitten mullaksi ja masonruuaksi vai timantiksi, sillä ei kai ikuisen sielun kannalta ole merkitystä.

Tuota juttua muuten ei pysy lukemaan, siinä on vain "verkkoanalytiikka. Salasana. Kirjaudu"

3

En lukenut linkkiä, mutta mä olen puoliksi leikilläni sanonut jo yli 10 vuotta, että haluan, että minut puristetaan timantiksi kuoltuani. Luin jostain jenkkijulkaisusta aikanaan.

En mä pystyisi.

Mielelläni teettäisin, kaikista kuolleista läheisistäni! Timantit voisi istuttaa sormukseen, joka olisi sitten sormessani aina. Minulle ajatus läheisistä timantteina lähellä minua on paljon mukavampi kuin ajatus siitä, että makaavat kaukana jossakin kylmässä ja pimeässä haudassa matojen ruokana, tai edes että tuhkansa ovat siellä maan sisällä.

Joo, kyllä niiden pitäisi olla kuolleita ensin.

[quote author=" Vierailija " time="30.01.2015 klo 08:26"]

Mielelläni teettäisin, kaikista kuolleista läheisistäni! Timantit voisi istuttaa sormukseen, joka olisi sitten sormessani aina. Minulle ajatus läheisistä timantteina lähellä minua on paljon mukavampi kuin ajatus siitä, että makaavat kaukana jossakin kylmässä ja pimeässä haudassa matojen ruokana, tai edes että tuhkansa ovat siellä maan sisällä.

[/quote]

Tuskin maltat odottaa...

http://yle.fi/uutiset/kuolleesta_ihmisesta_timantin_teettava_joutuu_kikkailemaan_kirkon_kanssa__tuhkaa_ei_luovuteta_rehelliselle/7765865

Siinä toimiva linkki.

Kyllä voisin! Ja haluaisin, että minunkin tuhkistani tehtäisiin. Kyllä ikuisesti muistona säilyvä timantti on paljon kivempi ajatus kuin tuhka tai maatuva ruumis

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 08:30"]

Tuskin maltat odottaa...

[/quote]

Menepä siitä muualle trollaamaan.

7

En, kun olisi kauheaa, jos se sormus varastettaisiin tai katoaisi. Todella järkyttävä menetys.

paljon maksaa? mun kissa on yksivuotias. jos alan nyt säästämään niin saankohan summan kasaan kissan elinaikana?

Joo.

Sinänsä ajatuksessa ei mielestäni ole mitään väärää. En ehkä kuienkaan jaksaisi alkaa järjestellä tuommosta läheisen kuoltua. Ja kuka läheisistä sitten saisi pitää sitä timanttia? Jo se pursitettaisiin äidistä, niin minä, vai siskoni vai isäni? Jos siinä olisi lapseni niin minä vai mieheni vai sisaransa ja millainen olisi isovanhempien rooli jne.

Kun isäni kuoli, harkitsimmesirotella tuhkat metsään hänen lempipaikalleen. Mutta entäs sitten jos metsä täytyisi myydä? Äidille oli tärkeää pitää paikka, jossa häntä voisi muistella ja jossa voi käydä. Tuntui pahalta ajatella, etä se paikka voisi joutua vieraiden käsiin. Varsinkin vanhemmille ihmisille muistelupaika on tärkeä. Itslleni isän uisto tulee edelleen aina siellä metsässä, enkä välitä hautausmaasta, mutta enhän se sillä tavalla parempipaikka, että sinne pääsevät kaikki, jotka haluava hän muistella, tasa-arvoisesti, varmasti ja kenenkään kieltämättä.

up