Lue keskustelun säännöt.
Kerro ensirakkaudestasi!
17.02.2015 |
Oli hän sitten nykyinen miehesi/vaimosi, tai teiniajan rakkaus. Näitä olisi ihana kuulla!
Itse seurustelin ensimmäisen kerran 14-vuotiaana, hurjat neljä kuukautta. Poika oli minua kaksi vuotta vanhempi, ajeli hienolla mopolla ja huomioi minua todella romanttisesti. Olin aivan sulaa vahaa. Ajattelin, että hänen kanssaan olen ikuisesti, kunnes ero tuli ja itkin viikon.
Olen monesti miettinyt, oliko hän oikeasti ensirakkauteni, vaiko nykyinen mieheni, mutta kyllä tämä mopopoika se oli. Nykyisen mieheni tapasin 15-vuotiaana, aloimme seurustelemaan siis vuosi tuon eroni jälkeen, nyt olen 22-vuotias :)
Kommentit (10)
Oikean ensirakkauteni kohtasin 17-vuotiaana (sitä ennen oli vaan säätöjä). Yhdessä oltiin n. 1,5 vuotta. Suuria tunteita ja vieläkin kun muistelen yli 20 vuoden takaista aikaa niin asialla on ihan erityinen paikka sydämessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 07:41"]Oikean ensirakkauteni kohtasin 17-vuotiaana (sitä ennen oli vaan säätöjä). Yhdessä oltiin n. 1,5 vuotta. Suuria tunteita ja vieläkin kun muistelen yli 20 vuoden takaista aikaa niin asialla on ihan erityinen paikka sydämessäni.
[/quote]
Ensirakkaudessa vaan on sitä jotain.
Onpas mammoilla paljon ensirakkauksia :D:D:D
Olin 18-vuotias, kun tapasin kaverin luona illanvietossa miehen, jonka kanssa vaihdettiin numeroita. Tapailimme noin kolme kuukautta. Mies oli sellainen "en tiedä mitä haluan"-playeri, joka minun tulkintani mukaan olisi halunnut pelkkää seksiä. Minä olin kokematon, enkä halunnut olla romuna, kun mies lopettaisi seksisuhteen, joten en ottanut riskiä ja lähdin katselemaan toisia miehiä. En ole tuntenut sen jälkeen mitään edes lähellekään vastaavaa, vaikka miehiä on riittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 09:51"]Olin 18-vuotias, kun tapasin kaverin luona illanvietossa miehen, jonka kanssa vaihdettiin numeroita. Tapailimme noin kolme kuukautta. Mies oli sellainen "en tiedä mitä haluan"-playeri, joka minun tulkintani mukaan olisi halunnut pelkkää seksiä. Minä olin kokematon, enkä halunnut olla romuna, kun mies lopettaisi seksisuhteen, joten en ottanut riskiä ja lähdin katselemaan toisia miehiä. En ole tuntenut sen jälkeen mitään edes lähellekään vastaavaa, vaikka miehiä on riittänyt.
[/quote]
Muisteletko miestä kaipauksella vielä vai onko olosi katkera miehen peluriasenteen takia?
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 09:59"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 09:51"]Olin 18-vuotias, kun tapasin kaverin luona illanvietossa miehen, jonka kanssa vaihdettiin numeroita. Tapailimme noin kolme kuukautta. Mies oli sellainen "en tiedä mitä haluan"-playeri, joka minun tulkintani mukaan olisi halunnut pelkkää seksiä. Minä olin kokematon, enkä halunnut olla romuna, kun mies lopettaisi seksisuhteen, joten en ottanut riskiä ja lähdin katselemaan toisia miehiä. En ole tuntenut sen jälkeen mitään edes lähellekään vastaavaa, vaikka miehiä on riittänyt. [/quote] Muisteletko miestä kaipauksella vielä vai onko olosi katkera miehen peluriasenteen takia?
[/quote]
Siitä on niin kauan, etten vuosiin ole ollut katkera, vaikka aluksi olin. Mutta tuo vaikutti pitkään miessuhteisiini, koska vertasin uusia miehiä ja tunteitani aina tuohon ja aloin itse olla tunteettomampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasimme ylä-asteella, 9. luokalla. Minä muutin ja päädyin hänen luokalleen. Kiinnitin huomioni häneen heti ensimmäisenä päivänä. Vieläkään en pysty sanomaan miksi häneen niin rakastuin. Kirjoittelin kaikki koulukirjani täyteen hänen nimeään, ajattelin vain häntä. Kerran palasin kaverin kanssa bussilla elokuvista ja hän istui takanani. Meinasin seota onnesta.
Kului aikaa melkein 7 kuukautta enkä uskaltanut lähestyä millään tavalla. Punastelin vaan ja kaverini nauroivat. Kun 9. luokka oli melkein lopussa sattuivat pari kaveriani hänen kanssaan vapaa-ajalla samaan aikaan samaan paikkaan ja kertoivat että olen ihan rakastunut. Tämä tapahtui perjantai-iltana ja maanantaina hän soitti minulle kotiin ja pyysi kanssaan elokuviin. Luulin että sekoan onnesta. Se maanantai oli mielenkiintoinen koulupäivä :)
Tapasimme elokuvateatterin ovella, olin vähän myöhässä kun hermostuksissani kuljin väärää reittiä. Hän luuli etten tulekaan. Emme menneet elokuviin vaan kahvioon jäätelölle ja sitten hänen kotiinsa katsomaan kissaa ;) Hän asui luonnollisesti vielä vanhempiensa kanssa, olimmehan 15 v.
Siitä alkoi vuosisadan romanssi. Olimme aina ja jokapaikassa yhdessä. Ensimmäisenä kesänä hän joutui lähtemään äitinsä kanssa kuukaudeksi mökille ja kirjoittelimme toisillemme postikortteja. Myöhemmin hän sanoi että saadessaan kortin minulta hän oli niin onnellinen että karisteli ajatuksissaan jäätelötötteröä sitä lukiessaan. Se postikortti on minulle edelleen tallella.
Olimme yhdessä 7 vuotta, kasvoimme ja opiskelimme ja muutimme lopulta ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Saimme työpaikat ja hankimme lemmikin :)
Romanssimme päättyi siihen, että hän halusikin olla vapaa juoksemaan baareissa ja viettämään poikamiespäiviä. Ymmärsin mutta ero oli kova.
En usko että tulen koskaan tuntemaan ketään kohtaan enää ihan niin. Emme ole nykyään missään tekemisissä, viimeisestä keskustelustamme on yli 10 vuotta aikaa. Pyysin häntä lopulta olemaan ottamatta yhteyttä koska olin menossa naimisiin ja koin etten pysty antamaan avioliitolleni reilua mahdollisuutta jos roikotan häntä aina vaan mukanani. Avioliitto kuitenkin kaatui muihin syihin myöhemmin ja edelleen kannan tätä nuoruuden rakkauttani sydämessäni. Koska se oli niin viatonta, puhdasta ja kaunista ilman "realismia ja ymmärrystä maailman menosta".
Haluaisin tietää mitä hänelle nykyään kuuluu ja samaan aikaan haluan säilyttää sen parikymppisen pojan sydämessäni sellaisena kun hän silloin oli. Olen onnellinen että sain kokea aidon rakkauden.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2015 klo 10:14"]Tapasimme ylä-asteella, 9. luokalla. Minä muutin ja päädyin hänen luokalleen. Kiinnitin huomioni häneen heti ensimmäisenä päivänä. Vieläkään en pysty sanomaan miksi häneen niin rakastuin. Kirjoittelin kaikki koulukirjani täyteen hänen nimeään, ajattelin vain häntä. Kerran palasin kaverin kanssa bussilla elokuvista ja hän istui takanani. Meinasin seota onnesta.
Kului aikaa melkein 7 kuukautta enkä uskaltanut lähestyä millään tavalla. Punastelin vaan ja kaverini nauroivat. Kun 9. luokka oli melkein lopussa sattuivat pari kaveriani hänen kanssaan vapaa-ajalla samaan aikaan samaan paikkaan ja kertoivat että olen ihan rakastunut. Tämä tapahtui perjantai-iltana ja maanantaina hän soitti minulle kotiin ja pyysi kanssaan elokuviin. Luulin että sekoan onnesta. Se maanantai oli mielenkiintoinen koulupäivä :)
Tapasimme elokuvateatterin ovella, olin vähän myöhässä kun hermostuksissani kuljin väärää reittiä. Hän luuli etten tulekaan. Emme menneet elokuviin vaan kahvioon jäätelölle ja sitten hänen kotiinsa katsomaan kissaa ;) Hän asui luonnollisesti vielä vanhempiensa kanssa, olimmehan 15 v.
Siitä alkoi vuosisadan romanssi. Olimme aina ja jokapaikassa yhdessä. Ensimmäisenä kesänä hän joutui lähtemään äitinsä kanssa kuukaudeksi mökille ja kirjoittelimme toisillemme postikortteja. Myöhemmin hän sanoi että saadessaan kortin minulta hän oli niin onnellinen että karisteli ajatuksissaan jäätelötötteröä sitä lukiessaan. Se postikortti on minulle edelleen tallella.
Olimme yhdessä 7 vuotta, kasvoimme ja opiskelimme ja muutimme lopulta ensimmäiseen yhteiseen kotiimme. Saimme työpaikat ja hankimme lemmikin :)
Romanssimme päättyi siihen, että hän halusikin olla vapaa juoksemaan baareissa ja viettämään poikamiespäiviä. Ymmärsin mutta ero oli kova.
En usko että tulen koskaan tuntemaan ketään kohtaan enää ihan niin. Emme ole nykyään missään tekemisissä, viimeisestä keskustelustamme on yli 10 vuotta aikaa. Pyysin häntä lopulta olemaan ottamatta yhteyttä koska olin menossa naimisiin ja koin etten pysty antamaan avioliitolleni reilua mahdollisuutta jos roikotan häntä aina vaan mukanani. Avioliitto kuitenkin kaatui muihin syihin myöhemmin ja edelleen kannan tätä nuoruuden rakkauttani sydämessäni. Koska se oli niin viatonta, puhdasta ja kaunista ilman "realismia ja ymmärrystä maailman menosta".
Haluaisin tietää mitä hänelle nykyään kuuluu ja samaan aikaan haluan säilyttää sen parikymppisen pojan sydämessäni sellaisena kun hän silloin oli. Olen onnellinen että sain kokea aidon rakkauden.
[/quote]
Herkistyin, tuli tippa linssiin. Todella kauniisti kirjoitit :) -ap
En ole vielä kokenut, en ole koskaan ollut rakastunut.
Nainen 27v