Pystytkö käymään yksin kahvilla, elokuvissa tai vaikka isommasti kaupassa
Hoitamaan virallisia asioita kuten pankissa tai kiinteistönvälittäjän kanssa?
Mistä sait itseluottamuksen tähän kaikkeen?
Kommentit (18)
Itseluottamuksen?! Aikuisena ihmisenä PAKKO hoitaa omat asiat. Yksinkertasta. Ja leffaan vaan kävellään sisää, ei siinä vältisti seuraa tarvii ja ketää ei kiinnosta ootko yksin vai jonkun kanssa.
Ei mulla ole itseluottamusta melkein yhtään ja paniikkihäiriökin vielä silti suoriudun noista.
Pakko pystyä kun on vielä pieni lapsikin. Olen normaalisti aika ujo ja vältän suuria ihmismassoja ja tapahtumia. Kumma kun olen kumppaninkin onnistunut löytämään.
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 17:37"]Hoitamaan virallisia asioita kuten pankissa tai kiinteistönvälittäjän kanssa?
Mistä sait itseluottamuksen tähän kaikkeen?
[/quote]
Oletkohan ihan kunnossa?
En ole edes tajunnut, että noita varten pitäisi olla kovinkaan korkea itsetunto.
Voi herranjumala!!! Kuka ne sitten hoitaisi, jos ei itse? Miten voi olla noin saamatonta ja säälittävää porukkaa...
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 17:41"]En ole edes tajunnut, että noita varten pitäisi olla kovinkaan korkea itsetunto.
[/quote]
Itsetunto ja itseluottamus on kaksi eri asiaa.
Pystyn ja mikä outoa, niin minulla on todella paha paniikkihäiriö ja todella, todella huono itseluottamus :D Jotenkin se asian virallisuus sivuuttaa sen paniikin yms, vaikka normaalisti minun pitää käydä ottamassa muutama rauhoittava, jos joku koulussa katsoo minua muutaman sekunnin liian pitkään. Tänäänkin kävin koulussa sanomassa yhdelle opettajalle yhden ihan normaalin asian, ilmoitin vain tulevani myöhässä seuraavalle tunnille syyn X takia, ja itkin ja panikoin ennen opettajan huonetta, sitten menin opettajan luokse, toimin ihan normaalisti, ja opettajanhuoneesta lähtiessä taas itkin ja panikoin. Olen outo :D Koulussa panikoin oikeasti todella pahasti, pitää otta heti rauhoittavat, tai vedän ranteet auki (ahdistus on niin paha), mutta tykkään kierellä todella isoissa kaupoissa ja niissä ei koskaan ahdista. Esim just Prismat ja Ikeat.
t. teini
Pahan agorafobiani takia en aina. Esim.suuret kauppakeskukset ovat joskus vaikeita paikkkoja.. Itseluottamuksen kanssa asialla ei ole mitään tekemistä
Kyllä mua nuorena tyttönä jännitti, jos kaupasta piti ostaa jotain sellaista mitä piti pyytää tiskiltä. Mutta kyllä siihen tottui ajan kanssa, nykyisin se ei tuota enää mitään ongelmaa. Saatan kaupassakin reippaasti pyytää myyjältä apua, jos olen etsimässä jotain tiettyä juttua.
Pystyn käymään leffassakin yksin ihan hyvin. Joskus jos erehdyn lauantai-iltana menemään, niin voi tuntua hassulta kun kaikki muut on siellä pareittain liikenteessä. Mutta enimmän osan ajastahan siellä istutaan pimeässä ja tuskin ne toiset edes miettii, että onpa toi ressukka kun ei sillä kaveria ole. Mies ja tyttö ei aina halua nähdä samoja leffoja kuin minä, joten käyn sitten yksin jos haluan katsoa jotain romanttista hömppää.
Joskus teini-ikäisenä noloilin läskejäni ihan älyttömästi. Painoin silloin 65kg. Nyt painan 40kg enemmän ja tiedostan olevani sairaan lihava, mutta ei se ole enää sellainen mun identiteettiä määrittävä juttu enkä ulkona ollessani skitsoile, että kaikki katsoo mikä kauhea läski - niin kuin nuorena.
Itsetunto ja paniikkihäiriö on eri asia.
Pakkohan tuollaiset tapaamiset on hoitaa yksin. Mutta kahville tai leffaan en yksin uskalla mennä. Ehkä vielä joskus..
Välillä käyn illalla arkena yksin extemporeen leffassa jos ei jaksa kotona olla mutta ei halua sosialisoida. Mukavaa, eikä tarvii jakaa poppareita kenenkään kanssa :D
[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 17:42"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 17:41"]En ole edes tajunnut, että noita varten pitäisi olla kovinkaan korkea itsetunto.
[/quote]
Itsetunto ja itseluottamus on kaksi eri asiaa.
[/quote]
No sekään. Olen tehnyt nuo kaikki mainitut asiat ilman huomattavan korkeaa itseluottamusta. En ole edes hoksannut ajatella, että jättäisin tekemättä epävarmuuden tai heikon itseluottamuksen/tunnon takia.
Käyn syömässä jossain melkein joka päivä, kahvilla en viitsi käydä hinnan takia, enkä myöskään elokuvissa. Kiinteistönvälittäjää tuskin tulen koskaan tarvitsemaan.
En pysty ainakaan kunnolla isoimpia asioita, kuten isot ostokset. Pelkään tekeväni jonkun virheen.
Kannattaa harjoitella ja tehdä itselle vaikeita ja pelottavia asioita säännöllisesti niin kynnys ei nouse liian korkeaksi ja rohkeus kasvaa. Tsemppiä.
Pakkohan se on. Kuka muukaan niitä hoitaisi? Ihan tavallinen itseluottamus siihen riittää.