Mammakerhomasennus
Täytyy varmaan mennä töihin kun masentaa tämä mammakerhoelämä. Olen ihan oikeasti sosiaalinen ihminen, mutta en vaan tutustu noissa kerhoissa ja piireissä yhtään kehenkään. Lapsi on puoltoista, ja hyvin leikkii kerhossa yksin, ehdin kyllä jutella. Mutta ei siellä kehenkään tutustu. Tuntuu ettei siellä kukaan ole kenenkään kanssa sen paremmin tekemisissä, siis ollaan vaan kerhosta tuttuja. Nämä samat hommat jokaikinen päivä, ei haittaisi vaikka jonkun kanssa silloin tällöin kahvittelisi tms. Ei vaan taida olla mun juttu. Millä sitä uudella paikalla kehenkään tutustuu, näitten hämäläisten kanssa varsinkaan?!
Kommentit (4)
Tää paikka on pullollaan lapsiperheitä, paljon muualtamuuttaneita.
Mä oon saanut yhden hyvän ystävän mammakerhosta, jonka kanssa kahvitellaan muutenkin. Mutta se vaatii omaa yhteydenpitoa kerhojen ulkopuolella. Ja tää tapahtui juuri täällä Hämeessä :) Oma lapsi on puolitoistavuotias, ettei oltais samoissa kerhoissa :)
vaikka oltaisiin samassa kerhossa. ;)
Minä olin kans alkuun tosi yksinäinen ja masentunutkin uudella paikkakunnalla... Laitoin ilmoituksen tuonne kaksplussan sivulle ja sain sieltä useita äitikavereita. Niihin kuuluu myös nykyinen paras ystäväni! Suosittelen lämpimästi! Minun elämäni on piristynyt valtavasti sen ilmoituksen ansioista!=)