Aikuinen ihminen kilahtaa aikuisiällä ja rupeaa "keksimään" lapsuudestaan
jotain syitä, jonka vuoksi pistää välit poikki vanhempiin. Onko yleistäkin? Ja kyse ei siis ole mistään insestistä, joka olisi nyt paljastunut, vaan ihan normaalista lapsuudesta.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 19:08"]jotain syitä, jonka vuoksi pistää välit poikki vanhempiin. Onko yleistäkin? Ja kyse ei siis ole mistään insestistä, joka olisi nyt paljastunut, vaan ihan normaalista lapsuudesta.
[/quote]
Oletko miten hyvin perillä tilanteesta? Itse en ole kaikkein graaveimpia lapsuustraumoja kertonut terapeutin lisäksi kenellekään. Moni läheinen järkyttyisi pahemman kerran, jos avautuisin kaikesta kokemastani - jota en siis aio tehdä.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 19:13"]
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 19:08"]jotain syitä, jonka vuoksi pistää välit poikki vanhempiin. Onko yleistäkin? Ja kyse ei siis ole mistään insestistä, joka olisi nyt paljastunut, vaan ihan normaalista lapsuudesta. [/quote] Oletko miten hyvin perillä tilanteesta? Itse en ole kaikkein graaveimpia lapsuustraumoja kertonut terapeutin lisäksi kenellekään. Moni läheinen järkyttyisi pahemman kerran, jos avautuisin kaikesta kokemastani - jota en siis aio tehdä.
[/quote]
Olen.
On niitä oikeesti aika turhiakin valituksen aiheita, kun ei olla kasvettu sen vertaa aikuisiksi, että ymmärtäisi omien vanhempienkin olevan vain ihmisiä.
Ei ole kohdalle sattunut, mutta lukenut olen useistakin tapauksista. Yleensä syy suhteen katkaisemiseen tuntuu olevan, että vanhemmat eivät muka ole rakastaneet tarpeeksi ko. henkilöä. Millähän senkin voi mitata, mikä on tarpeeksi ja mikä liian vähän. Useimmat henkilöt ovat olleet sen ikäisiä, että heidän lapsuudessaan ei ollut esim. tapana sanoa lapsille, että rakastaa. Rakkaus osoitettiin mulla tavoin: pitämällä huolta kaikin tavoin. Melkein uskaltaisin väittää, että syyt ovat jossain muualla kuin rakkauden puutteessa. Kyllä ne sieltä omasta mielestä löytyvät, mutta onhan niin helppo syyttää muita, jos itsellä ei mene hyvin.
Ap ei halua kertoa asiasta enempää, niin on vaikea kommentoida. Monesti on minullakin käynyt mielessä välien katkaisu omiin vanhempiin ja juuri siksi, etten jaksa heidän ihmisyyttään enempää ymmärtää. Yritin jaksaa ja ymmärtää, alaikäisenä ja kotona asuessa ei muuta voinutkaan. Sama sekoilu, ahdas ja kapea maailmankuva, runsas alkoholinkäyttö, vikojen näkeminen omassa lapsuudessa, narsistisuus, nolaaminen ja psyykkinen alistaminen jatkuu edelleen. Ja minua on kuulemma aina rakastettu enemmän kuin mitään muuta, yeah right.
[quote author="Vierailija" time="15.12.2014 klo 19:19"]
Ei ole kohdalle sattunut, mutta lukenut olen useistakin tapauksista. Yleensä syy suhteen katkaisemiseen tuntuu olevan, että vanhemmat eivät muka ole rakastaneet tarpeeksi ko. henkilöä. Millähän senkin voi mitata, mikä on tarpeeksi ja mikä liian vähän. Useimmat henkilöt ovat olleet sen ikäisiä, että heidän lapsuudessaan ei ollut esim. tapana sanoa lapsille, että rakastaa. Rakkaus osoitettiin mulla tavoin: pitämällä huolta kaikin tavoin. Melkein uskaltaisin väittää, että syyt ovat jossain muualla kuin rakkauden puutteessa. Kyllä ne sieltä omasta mielestä löytyvät, mutta onhan niin helppo syyttää muita, jos itsellä ei mene hyvin.
[/quote]
Suurinosa ihmisistä valehtelee itselleen että vaatteiden päälle pukeminen riittää rakkauden osoitukseksi vanhemmilta, vaikka meillä on muitakin tarpeita. Minua ei kiinnosta jos johonkin aikaan ei ole muotia sanoa "minä rakastan sinua", koska minä haluan kuulla sen. Minä tarvitsen sitä. Monet eivät "kehtaa" kyseenalaistaa vanhempiensa kohtelua, kunnes vasta vanhemmalla iällä, koska perusuomalaisesti meidän täytyy olla ikuisesti kiitollisia siitä vähäisestä mitä saamme vaikka se ei ole tarpeeksi.
Usein tuossa iässä alkaa enemmän pohtia elämäänsä. Myös omien lasten syntymä tuo uusia näkökulmia ja myös omat lapsuuden hylätyksi tulemisen kokemukset voivat nousta pintaan. En usko, että ihminen" keksii" asioita omasta päästään.
Usein on jo se oma elämäkin rakennettu ja uskalletaan irrottautua epäterveistä ihmissuhteista. Vanhempien ja lasten välit voivat olla akuisiälläkin todella tulehtuneita. Vanhemmat voivat myös kieltäytyä käsittelemästä näistä asioita, mikä on hankala tilanne. Jää vaihtoehdoksi teeskenteleminen tai sitten etäisyyden ottaminen. Voihan se välien katkaiseminen olla ihan hyvä vaihe, jonka jälkeen taas voidAn asioita käsitellä.
Joo, on tullut vastaan 30- ja 40-kriisiään potevissa.