Kuinka pitkän ajan päästä mies on ottanut vielä yhteyttä teihin?
Vietin tiiviisti erään miehen kanssa aikaa ja käytännössä asuttiin 3kk saman katon alla. Mies antoi minulle avaimet asuntoonsa ja muutenkin antoi ymmärtää, että olemme pari. Kolmen kuukauden jälkeen hän selvästi ahdistui ja ilmoitti, ettei halua seurustella. Minä sanoin, etten suostu enää pelkästään hengailemaan vaan haluan parisuhteen.
Juttumme siis päättyi emmekä sen jälkeen ole olleet missään tekemisissä. En ole päässyt hänestä yli: aamulla kun herään hän on ensimmäisenä ajatuksissani ja päivittäin haaveilen, että hän laittaisi viestiä/soittaisi.
Nyt on kulunut kuukausi siitä, kun päätimme jutun. Mulla on pikku hiljaa olo alkanut helpottamaan, mutta nyt mies oli sitten käynyt tykkäilemässä mun Facebook-kuvista mikä hämmentää kovasti. Juu voi olla että teki sen vain ystävällisyyttään mutta toisaalta mulla heräsi taas toiveet.
Onko kenelläkään kokemuksia siitä että mies olisi ottanut yhteyttä/katunut eroa vasta n. kuukauden tai pidemmän ajan jälkeen?
Kommentit (60)
Olen kuullut että joskus mennyt puolikin vuotta asian hoksaamiseen. Mäkin elättelen toiveita yhen miehen suhteen.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 17:14"]Myötähäpeä.
[/quote]
Miksi?
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 17:15"][quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 17:14"]Myötähäpeä.
[/quote]
Miksi?
[/quote]
Av on täynnä näitä kuolettavan noloja keskusteluja: mies, miksi et ota yhteyttä naiseen josta välität? Mies, miksi et vastaa viestiin vaikka välität? Kuinka kauan meni, että eksäsi alkoi haikailla perääsi? Kuinka kauan odotit että mies tekee päätöksensä sinun suhteesi? Jne. :`D tajuatko pointin? Luultavasti et. Myötähäpeä x 2.
Nyt suunta eteenpäin! On ollut joitakin tapailuja, jotka mies on halunnut lopettaa. Kuukausienkin jälkeen on tullut miehiltä "kokeillaan kepillä jäätä" -tyyppisesti. Vaan mikäpä siinä oikeasti olisi muuttunut?
Kun mies on taas hetken ilman naista, se kokeilee väliaikana ex-hoitoja, ettei tarttis olla selibaatissa.
Muhun on ottanut mies yhteyttä neljä vuotta sen jälkeen, kun oltiin lopetettu satunnainen tapailu. Luulin, ettei meillä ollut ikinä mitään vakavaa, mutta yhtäkkiä hän vuosien jälkeen tunnusti aina rakastaneensa minua. Oli vielä seurustellut kaksi vuotta jonkun toisen kanssa.
Sinun tapauksessasi ei kyllä kuulosta siltä, että mies olisi erityisemmin rakastunut.
Asiallisista vastauksista kiitän. Minä taas luulen, että mies todella tykkäsi musta (tuskinpa rakasti 3k tuntemisen jälkeen). Nimenomaan se, että antoi minulle asuntoonsa avaimet, jätti treenejä välistä jotta sai olla mun kanssa, teki mulle ruokaa kun tulin koulusta, halusi viettää leffailtoja yhdessä jne. Ja pelikaveritkin olivat vittuillleet miehelle, kun hän vaikutti kuulemma niin rakastuneelta.
Hän oli ennen tapaamistamme ollut sinkkuna 2 kuukautta 7 vuoden suhteen jälkeen. Uskon, että tämä on syy siihen miksi ahdistui mahdollisesta uudesta parisuhteesta.
Ja vaikka saankin täällä ilkeitä kommentteja niin ihmettelen miksi minun pitäisi hävetä? Miksi en voisi myöntää että hän on mies jonka haluan? Mitä pahaa on siinä että välittää toisesta ihmisestä niin paljon?
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:08"]
Muhun on ottanut mies yhteyttä neljä vuotta sen jälkeen, kun oltiin lopetettu satunnainen tapailu. Luulin, ettei meillä ollut ikinä mitään vakavaa, mutta yhtäkkiä hän vuosien jälkeen tunnusti aina rakastaneensa minua. Oli vielä seurustellut kaksi vuotta jonkun toisen kanssa. Sinun tapauksessasi ei kyllä kuulosta siltä, että mies olisi erityisemmin rakastunut.
[/quote]
Ja sinä hölmö uskot kaiken mitä miehet sulle lirkuttaa.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 18:35"]
Asiallisista vastauksista kiitän. Minä taas luulen, että mies todella tykkäsi musta (tuskinpa rakasti 3k tuntemisen jälkeen). Nimenomaan se, että antoi minulle asuntoonsa avaimet, jätti treenejä välistä jotta sai olla mun kanssa, teki mulle ruokaa kun tulin koulusta, halusi viettää leffailtoja yhdessä jne. Ja pelikaveritkin olivat vittuillleet miehelle, kun hän vaikutti kuulemma niin rakastuneelta. Hän oli ennen tapaamistamme ollut sinkkuna 2 kuukautta 7 vuoden suhteen jälkeen. Uskon, että tämä on syy siihen miksi ahdistui mahdollisesta uudesta parisuhteesta. Ja vaikka saankin täällä ilkeitä kommentteja niin ihmettelen miksi minun pitäisi hävetä? Miksi en voisi myöntää että hän on mies jonka haluan? Mitä pahaa on siinä että välittää toisesta ihmisestä niin paljon?
[/quote]
Sinähän olet se joka teki tästä keskustelun aiemmin. Otsikko oli joku, että "kun matto vedetään jalkojen alta" ta sinne päin.
Yritä nyt hyvä nainen edetä elämässäsi.
12, minäpä hyvinkin. Meinasin tuohon aloitusviestiinkin linkata tuon kuukausi sitten aloittamani keskustelun, mutta en saanut tehtyä sitä puhelimella. Tosiaan olo helpottui jo vähäksi aikaa, mutta nyt taas elättelen toiveita ja mietin 24/7. Oonhan mä itse asiassa elämässäni edennytkin, tapailenkin yhtä miestä. Tykkään kyllä hänestäkin, mutta kukaan ei vedä vertoja tälle "exälleni".
Mutta joo, aikaselväksi tullut av-mammojen mielipide miehistä, jotka eivät ymmärrä tunteitaan välttämättä heti.
Ja totta kai mä unohtaisin miehen, jos vain pystyisin!! Olen pystynyt hillitsemään itseni enkä esimerkiksi ole laittanut perään mitään "itkuviestejä". En koe olevani "tossu": enhän suostunut mihinkän hengailusuhteeseen vaan ilmoitin että se on joko tai. Tuntuu vaan niin h*lvetin pahalta. -ap
Unohda, unohda, unohda hänet, plliiiiiis!
Minkä ikäinen olet? Vaikuttaa aika teiniltä, jos kuvittelet pääseväsi kuukaudessa jostain yli. Se vie enemmän aikaa ja henkistä kypsymistä, ja parhaimmassa tilanteessa ei sorru mihinkään laastareihin sinä aikana, huom.
Seurustelimme vuoden, kunnes mies yhtäkkiä pisti välit poikki. Vielä edellisenä päivänä teimme kesälomasuunnitelmia. Yhteisiltä tutilta kuulin, että heti eromme jälkeen oli uusi nainen kuvioissa. Noin kahdeksan vuoden jälkeen sain viestin miten ihana nainen olen, ja kuinka hän katuu eroamme. Just joo, en edes muistellut enää koko tyyppiä, vaikka jätetyksi tuleminen oli mulle tosi kova paikka.
Nro 18, olen reilu parikymppinen. En missään nimessä kuvittele, että suhteesta pääsisi kuukaudessa yli. Saatan kuulostaa teinitytöltä, joka katsoo maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta kyseessä on oikeasti elämäni mies. Olen eronnut useamman vuoden suhteesta aiemmin, eikä sekään tuntunut läheskään näin pahalta kuin tämä 3 kuukauden "suhteesta" eroaminen.
Nro 19, kiitos viestistäsi. Kaikkia tarinoita on kiva lukea, vaikka eivät olisikaan päättyneet niin kuin itse toivoisin tämän oman juttuni päättyvän...
Muhun mies piti yli vuoden taukoa niin että ei oltu yhteydessä ollenkaan, kunnes sitten pamahtikin takas mun elämään. Hämmentävää tosiaan.
Jos sulle riittää pelkkä hengailu, laita viesti: "Kuule, mulla on ollut ikävä sua. Sopiiko, jos aloitettais alusta? Lupaan, etten painosta sua seurusteluun."