Opettaja avautuu: on raskasta opettaa rasistia
Ja kyse on siis eräästä idästä päin tulevasta kuudesluokkalaisesta tyttöoppilaasta, joka on rasistinen suomalaisia kohtaan!
Esim. tänään askartelimme kuvaamataidon tunnilla suomenlippuja itsenäisyyspäivän kunniaksi. Tämä tyttöpä halusi tehdä suomenlipun sijasta oman kotimaansa lipun. Oli hänen työnsä sitten pilalla.
Hokee myös aina, että kunpa Venäjä olisi vallannut Suomen (tyttö ei kuitenkaan ole sieltä, tosin hänellä kuitenkin toinen isovanhemmista venäläinen). Haluaa myös, että äidinkielentunnilla opetettaisiin HÄNEN ÄIDINKIELTÄÄN! Aivan käsittämätöntä! Ja on "liittoutunut" yhteen erään toisen venäläistaustaisen tytön kanssa, pilkkaavat luokaltani oppilaita jotka ovat täysin suomalaisia (ja yhtä ruotsalaista, heh). Käyttäytyy muutenkin huonosti tunnilla.
Hän on muuttanut tänne alle viisi vuotta sitten. Mutta miten tuon saisi kuriin, kun muuten minut leimataan rasistiksi?
Kommentit (11)
Anna sen näkyä numeroissa, äläkä tee hyväkseen mitään mikä ei ole välttämätöntä!
ei tuo ole rasismia! tytön on vaan vaikea sopeutua.
No herranjestas. Tyttö on tulossa murrosikään, ja etsii omaa identiteettiään. Hyvä siitä vielä tulee, kunhan aikuiset osaavat olla aikuisia.
Muistan omasta tuttavapiiristäni monia pilottiinpukeutujia, jotka nyt ovat seesteisiä marimekkomammoja, osalla jopa ulkosuomalaisia puolisoita. (Yks per mamma, ettei tule saivartelua.)
Minä tein joskus pätkää Pohjanmaalla vl-seudulla. Minusta oli tosi raskasta opettaa siellä niitä yläastelaisia, koska siellä pojat olivat ilman muuta sitä mieltä, että naisen paikka on kotona eikä ysiluokan jälkeentyttöjen sovi lainkaan mennä opiskelemaan. Ja silloin oli vielä nainen presidenttinä, voi hyvät hyssykät, millaista parjausta hänkin sai osakseen.
Näytä kuva jostain venäjän slummista "siinä tapauksessa täällä olisi tämän näköistä" ja kukaan ei saisi montaa sataa euroa sossutukea kuten suomessa JOPA MAAHANMUUTTAJAPERHEILLE ANNETAAN.
Kenen tahansa opettaminen on raskasta. Ihmettelen, miten kukaan jaksaa olla ope. Sen kiittämättömämpää ammattia ei ole. No ehkä sosiaalityöntekijät on toinen. Ikinä en pystyisi olemaan ope, vaikka se oli yksi lapsuuden toiveammateista.
Voit selventää oppilaalle, että kyse on KÄYTÖSTAVOISTA. Omia ajatuksiaan ei voi kukaan koko ajan sanoa ääneen, koska se ei ole hyvää käytöstä. Toisten kunnioitus on tärkeää ja sitä pitää opetella.
Toinen asia tulee vielä mieleen. Vanhemmat ovat niin suloisen tietämättömiä siitä, miten heidän asenteensa ja kotipuheensa tulevat koulussa esiin. Opettajat eivät vain voi kaikkea kertoa vaitiolovelvollisuutensa vuoksi, mutta kyllä riittäisi juoruttavaa...
Lasten kanssa pärjää, mutta vanhempien kanssa ei aina keinot riitä.
Läimäytä sitä.