Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko 11 vuotta iso ikäero? Kokemuksia!

Vierailija
14.03.2006 |

Jos nainen 22 ja mies 34. Onko kokemuksia?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

enkä osais kuvitellakaan olevani hänenikäisensä sedän kanssa, sori vaan. Olen itse aktiivinen, pienten lasten äiti, 33v, ja veljeni täyttää kesällä 43 ja on aika vanha setä jo... Lapset isoja, hän miettii eläkesäästämistä. Ihan eri vaiheessa elämää jne.



Mutta, me tavattiinkin mieheni kanssa kaksikymppisinä ja on kasvettu aikuisiksi yhdessä, siksi varmaan tuo ikäero tuntuis musta niin kummalta. Jokainen tyylillään eikä kaikille sama sovi.

Vierailija
2/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkuvuodet meni ok, mutta nyt 6-7 vuoden ja yhden lapsen jälkeen ongelmia on alkoi kasaantua ja paljon. Tod. näk. eroamme pian!:(

Seuraavia ongelmia mm: mies mustasukkainen ja kuvittelee kaikenlaista, vaikka olen ollut 100 % uskollinen, kaverit aivan eri-ikäisiä ja meillä ei ole oikeastaan yhteisiä yst. pariskuntia, mies on ollut jo aikuinen ja mina aikuistumassa, kun tavattiin ja näin ollen minulla on tapahtunut monenlaista kehitystä.

Voihan ikäero olla ihan ok, mutta en suosittele!:(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos persoonat sopii hyvin yhteen ja rakkautta riittää, niin se on tärkeintä! Oikea todellinen rakkaus ei ikäeroon kompastu, kyllä ne on muut asiat jotka liittoja kaataa. Parit jotka päätyvät yhteen ikäerosta välittämättä, ovat varmasti ihmisiä jotka hyväksyvät erilaisuutta ja todella rakastavat toisiaan. Mikäs sen parempi lähtökohta pitkälle, hyvälle ja antoisalle parisuhteelle! Kokemusta on ja suosittelen!

Vierailija
4/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta kovin syvällistä analyysiä en pysty antamaan kun yhdessä olemme asuneet reilun vuoden ja naimisissa oltu kokonaiset 2 viikkoa ja kolme päivää. Tähän mennessä olemme olleet hyvin onnellisia, eikä muutosta ole näköpiirissä.

Ainut mikä surettaa on se että mieheni on kovin kauan eläkkeellä ennen kuin minä pääsen, joten yhteiset eläkeläisten menot taitavat jäädä vähiin.

Vierailija
5/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja laskeskelee että montako vuotta on eläkkeelle pääsyyn. Joskus vaan tulee sitten minullekin sellaiset asiat mieleen.



6

Vierailija
6/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ikäeroa ei arkielämässä näy mitenkään. Kun tavattiin, olin 21 ja mies sitten 32. Olin opiskelija ja mies ollut työelämässä jo useamman vuoden. Silloin elämäntilanteet tuntuivat liian erilaisilta, ja esim. kaveripiirien yhteensovittaminen hankalalta, mutta viihdyimme kuitenkin niin hyvin yhdessä, että päätimme yritää. Ja nyt 7 vuotta ja 1 lasta myöhemmin, voin sanoa, että kyllä kannatti. Mies on juoksunsa juossut ja ollut jo vuosia valmiina perhe-elämään. Jaksoi ennen lapsen hankkimista odottaa, että valmistun ja hankin hieman työkokemusta. En tiedä, mitä vanhana tapahtuu, kun toinen jää eläkkeelle ja toinen jatkaa töissä ja on ehkä pitempään parempi kuntoinen, mutta jos on todella rakastunut, ei voi miettiä, mitä sitten 30 vuoden päästä on edessä. Jos se toinen on se oikea, mutta " väärän ikäinen" , niin pitääkö loppu elämä sitten viettää oikean ikäisen, mutta kakkosvaihtoehdon kanssa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakkaus ei kaadu ikäeroon! Täytyy uskaltaa olla yhdessä, vaikka jotkut lukkiutuneet ihmiset eivät sitä hyväksyisikään. Olen itse liitossa jossa 10 v. ikäeroa, ja naimisiin mennessämme sain kuulla " vinkkejä" miten liitto ei tule kestämään ikäeron vuoksi. No kyseinen " neuvoja" oli liitossa n. 3 vuotta vanhemman miehen kanssa. Arvatkaas kumpi pari on edelleen naimisissa ja kummat erosi aikoja sitten? Kun oikea rakkaus osuu kohdalle, niin täytyy uskaltaa tarttua siihen eikä pelätä elämää.

Vierailija
8/8 |
14.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tällä hetkellä menee ihan hyvin, yhdessä olemme olleet kohta 10 vuotta.



Alkuvaiheessa oli jotenkin vaikea hyväksyä toisen edellinen suhde, kun itsellä ei mitään pidempiä suhteita ollut. Ja se, että toisella oli jo perhe perustettuna siinä vaiheessa kun itse eli vasta teini-ikää..Mutta mielestäni nämä voi tulla eteen muissakin suhteissa missä toisella on jo lapsia ja toisella ei.



Mutta muuten en oikeastaan ole huomannut ikäeron olleen rasite. Tullaan niin hyvin juttuun, että välillä unohdan koko ikäeron. Eikä (reilun) kymmenen vuoden ikäero ole vielä paljon mitään! Ehkä sitten se ikäero voi haitata jos sitä on vaikka 30 vuotta...? Tai, mistäs sitä tietää =)



Minäkin olin alle parikymppinen siinä vaiheessa kun tavattiin. Miehelle iso plussa siitä, että hän suorastaan pakotti minut käymään baareissa ym. kavereitten kanssa..arveli että se nyt kuuluu siihen ikään =)