Pitäisikö kertoa muunneltua totuutta seurusteluhistoriasta

Oletko nainen siis? Taitaa urpomiehet olla onnessaan vaan, oletko siis neitsytkin vielä?

Jos seurustelet sellaisen tyypin kanssa, joka on seurustelun arvoinen niin kyllä hänelle voi totuuden kertoa.

Jos olet nainen, niin silloin on paras, että vastaa seurustelu/ seksikumppaneita olleen aiemmin korkeintaan sen yksi. Muuten olet miehen silmissä käytetty huora. Aina paras, jos sanot olevasi neitsyt.

Miksi ylipäätään alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jolle jo alkumetreillä tuntuu, että pitää valehdella?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 15:56"]Miksi ylipäätään alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jolle jo alkumetreillä tuntuu, että pitää valehdella?
[/quote] koska sellaista miestä ei löydy, jonka itsetunto kestäisi hieman villimmin historian kuin sen kaksi seksikumppania ;)

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 15:26"]Kun oletusarvona tuntuu olevan, että aikuisen ihmisen täytyy olla seurustellut, tai se on jotenkin friikki.

Itsellä ovat jääneet seurustelut kokematta aiempien jännitys- ja itsetunto-ongelmien takia. Nyt vihdoin uskaltaisin.
[/quote]
Minkä ikäinen olet? Aikuinen on melko laaja skaala.

Naisen kannattaa valehdella, jos on ollut paljon miehiä. Miehen kannattaa valehdella, jos on kokematon.

Ap, olet turvassa kunhan löydät kunnollisen miehen etkä jotain "pelimiestä".

Muunneltu totuus = valehtelu eli miten on ?

Mitä tuossa asiassa valehtelu auttaa yhtään mitenkään?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 16:15"]

Muunneltu totuus = valehtelu eli miten on ?

[/quote]

Se on muunneltua totuutta, mutta ei suoranaista valehtelua, jos sanoo että on tapaillut jotain ihmistä (mutta jättää kertomatta, että tapailut jäivät muutamiin kahvitteluihin eivätkä johtaneet yhteisiin öihin)?

Minäkin hieman narraan parisuhdehistoriaani. En ole koskaan halunnut seurustella, mutta koska tällainen käytös ei ole yhteiskunnan mielestä normaalia, saatan joskus sanoa seurustelleeni kerran tai kaksi kertaa hyvin lyhyesti, jotta minua ei pidetä kummajaisena.

Valehtelu ja totuuden muuntelu on aina hyvä perusta terveelle suhteelle. 

[quote author="Vierailija" time="17.01.2015 klo 12:46"]

Minä oikeastaan pohdiskelen samaa. Kerran ulkomailla taksi kuskin kanssa niitä näitä löpistessä minulta jotenkin puoliautomaattisesti lipsahti valhe että olen seurustellut. En ehkä halunnut joutua myöskään sellaiseen tilanteeseen että sitä pitää selitellä(koska sitä näyttävästi pitää selitellä). Toisaalta ryhdyin miettimään asiaa ihan tosissaan - mitä minä menetän olemalla rehellinen. En omasta mielestäni mitään. Jos joku ei kestä seurustelemattomuuttani niin ehkä hän ei kestäisi jotain muitakaan asioita minussa. En minä voi olla niin riippuvainen kaikista deittiehdokkaista että jokaiselle kannattaisi esittää jotain. Omasta mielestäni voin antaa itsestäni itsenäisen kuvan ihmisenä jos pitää antaa positiivinen ensivaikutelma. Olen elänyt itselleni parhaimmalla tavalla.

[/quote]

Siis ulkomailla kerroit taksikuskille että olet syyllistynyt avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Ymmärrätkö että suuressa osassa mailmaa (Pohjoisten länsimaiden ulkopuolella) tälläinen nainen on huora?

On huomattavasti järkevämpää, varsinkin muslimimaissa, että nainen väittää kiven kovaan olevansa neitsyt, ihan oman terveytensä takia. 41v m

Itseäni tuo seurustelemattomuus ei haittaisi ollenkaan. Sen sijaan muunnelluun totuuden kertominen paljon enemmän.

Ei seurustelemattomuus kerro välttämättä mistään viasta, vaan siitä, että ei ole löytänyt sopivaa seurustelukumppania.

Mikä siinä oikeasti on niin kamalaa, jos ei ole seurustellut? Sekö ettei ole "niin kuin kaikki muutkin" ?

Ei kannata valhedella.

Seurustelemattomuus on kuitenkin pienempi paha, kuin se että on seurustellut todella monta kertaa..

Mulla oli sinkkuaikoina sama ongelma. Tapasin baarissa mukavan miehen, joka kertoi elämästään ja päättyneestä suhteestaan. Sitten kyseli minulta kokemuksistani. Kun kerroin, että ei ole exiä (jouduin jankkaamaan ja vakuuttelemaan asiaa), lopulta loukkaantui ja ihmetteli, miksi en voi kertoa, kun kerran hänkin kertoi. Samankaltaisia tilanteita oli useampia.

Tuntui siltä, että seurustelukumppanin ja työpaikan saaminen muistuttivat paljon toisiaan. Työtöntä ei palkata, koska täytyyhän siinä jotain vikaa olla, kun ei ole muuallekaan kelvannut.

Nykyinen mieheni oli oikeasti ensimmäinen, joka uskoi, että en valehtele. Olin neitsyt vielä 30-vuotiaana.

Minulle (olen mies) on suoraan sanottu naispuoleisen tuttavani toimesta, että en kelpaa seurustelukumppaniksi, kun en ole seurustellut vuosiin. Minussa on naisen logiikalla ajateltuna joku perustavan laatuinen vika.

Samaanhan perustuu se, että sinkkuna ei vientiä ole, mutta auta armias kun olet ukkomies. Johan alkaa naisilta tulla flirttiä, niin että meinaa hirvittää.

Kenessä se vika on?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 15:58"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2014 klo 15:56"]Miksi ylipäätään alkaa suhteeseen ihmisen kanssa, jolle jo alkumetreillä tuntuu, että pitää valehdella? [/quote] koska sellaista miestä ei löydy, jonka itsetunto kestäisi hieman villimmin historian kuin sen kaksi seksikumppania ;)

[/quote]

Loukkaava yleistys. Minulle edellisten kumppanien määrä ei ole ongelma. Paljonkin paneskellut nainen on ok, jos ei ole tauteja.

Toisaalta yksikin suhde muslimin kanssa (ei-muslimi naisen kohdalla) olisi täydellinen turn off. 41v m