Jättäisitkö puolisosi vain seksin vähyyden takia?
Jättäisitkö pitkäaikaisen puolisosi ja lastesi isän (tai äidin) vain siksi että seksiä ja läheisyyttä ei ole tarpeeksi? Kuvitellaan tilanne, että parisuhteessa ja perheessä on muuten kaikki hyvin, olette hyvät vanhemmat lapsillenne, tulette hyvin juttuun, ette paljoa riitele, tunnette toisenne ja osaatte keskustella. Mutta sinä kaipaisit paljon enemmän seksiä ja fyysistä läheisyyttä, mitä toinen ei jaksaisi antaa. Seksiä ym hellyydenosoituksia saat vain pyytämällä, et koskaan spontaanisti. Puolisosi ei tarvitse minkäänlaista läheisyyttä, mutta on valmis sitä antamaan jos sinä haluat. Sinua häiritsee tämä asia niin paljon että ajattelet sitä jatkuvasti ja tulet usein todella surulliseksi/vihaiseksi sen takia.
Tämä on siis minun tilanteeni.
Mitä itse tekisit?
Kommentit (70)
En jättäisi kun menin lupaamaan että myötä- ja vastoinkäymisissä. Ehdottaisin parisuhdeterapiaa yms keskustelua. Asian pystyy varmasti korjaamaan jos tahtoa on. Halaamista yms voi opetella.
Jättäisin jos halut eivät herää mistään (seksielämän piristys, terapia jne) huolimatta. Sehän on kuin oltaisi kämppiksiä jos himoja ja läheisyyttä toista kohtaan ei ole.
Kesällä oli vähällä etten lähtenyt ja jättänyt. Keskusteltiin asiasta pari yötä, ja päätettiin yrittää jatkaa vielä. Panostimme molemmat suhteeseen vähän eri tavalla, ja nyt meillä on ollut parin kuukauden ajan onnellista ja harmonista elämää, ja seksiäkin enemmän kuin parina edellisenä vuotena yhteensä.
"Puolisosi ei tarvitse minkäänlaista läheisyyttä, mutta on valmis sitä antamaan jos sinä haluat" Tuohan on enemmän kuin monella muulla, kun pyytämällä saa läheisyyttä. Mutta ymmärrän täysin, ettei kerjätty läheisyys ole sama kuin aito läheisyys.
Riippuu miten paha seksin ja hellyyden kaipuu on. Jos tuo syö sielua joka päivä, niin tuostahan tulee itseään toteuttava skenaario.
Onko puoliso ollut aina tuollainen vai muuttunut tunneköyhäksi? Kissa pöydälle ja ilmoitat, että kipinä pitää löytyä. Eihän ketään voi käskeä rakastamaan ja himoitsemaan, mutta jos puolisolta tuo ei onnistu, niin eiköhän tuo ole selvä peli.
Jos
En osaa lähteä vaan ajattelen että ehkä vielä joskus. Kamalaa itsensä kiusaamistahan tämä on, mutta tuntuisi typerältä heittää suhde menemään kun kaikki muu toimii.
Todennäköisesti. Voisimme tietysti sopia sivusuhteesta seksiä varten, mutta pidemmän päälle en kyllä kestäisi sitä, etten voi ilmaista rakkautta ja yhteenkuuluvutta siten kuin minulle on luontevinta.
En, JOS pyytämällä saisin. Meillä onkin tällä hetkellä melkein se tilanne... n34
En jättäisi. Tietenkään en jättäisi.
Jättäisin. Mutta en jättäisi jos hellyyttä ja huomiota muuten olisi. :)
Vähällä seksillä pärjää oikein hyvin.
En usko että jättäisin jos asiat olis muuten kunnossa. Millä todennäköisyydellä löytää uuden suhteen ja mikä homma tehdä töitä sen eteen että oppii toisen tuntemaan jne. Ja lapsetkin kärsis. Yrittäisin hoitaa suhdetta kuntoon ja houkutella miestäkin siihen, jos on menettänyt tarmonsa. Eihän sitä tavaroitakaan heitetä heti mäkeen, vaan kokeillaan ensin saisko korjaamalla kuntoon. Parisuhde kyllä lässähtää jos sen eteen ei näe vaivaa. On sitä ollu havaittavissa täälläkin ja on vietetty öitä jutellen ja itkien eräänkin kerran. Mutta vielä on päätetty että on halua yrittää ja jatkaa.
Lähdin suhteesta juuri tuon takia meilläkin oli pari lasta ja asiat muuten hyvin mutta seksiä vain kerran kahdessa kuukaudessa eikä läheisyyttä ollenkaan ellen itse sitä kinunut jos saimme kahdenkeskistä.aikaa niin kävimme nopeasti syömässä minkä jälkeen mies halusi kotiin pelaamaan tietokoneella ....
mä en usko, että koskaan on kysymyksessä pelkästään seksin vähyydestä. aina siinä on jotain muutakin mukana, aina seksin vähyys johtuu jostakin. olen itse seksin vähyyden vuoksi lähtenyt suhteesta. ensin väheni seksi ja läheisyys, sitten väheni puhuminen. yritin tilanteestamme puhua puolison kanssa puhua moneen kertaan, aina sama vastaus 'ei vaan huvita ym...'. tein aikani aloitteita seksin ja läheisyyden suhteen, torjuntojen vuoksi lopetin aloitteen tekemisen. eikä minusta koskaan pidä hyvässä suhteessa näitä asioita joutua kerjäämään, ei sellaiseen saa alistua silloin suhteessa paljon vikaa. tuo tilanne söi naisena itsetuntoani todella murskaksi asti, lopulta itseni vuoksi oli pakko lähteä suhteesta.
Seksiä tänä vuonna neljä kertaa, nyt liki 3kk tauko taas menossa. Vituttaa, kun ei tosiaan edes sitä läheisyyttä ole. Elämme kuin kämppikset, ei riitoja, ihan mukavaa elämää, mutta seksiä eikä hellyyttä ole, eikä oikein puhuta mistään vakavasti. Tällä tavalla menty nyt pari vuotta. Viime vuonna seksiä oli 5-6 kertaa. Tänä vuonna siis varmaan samanverran. Aivan liian vähän mulle, mutta enpä ole tämän takia vielä eroa ajatellut ottaa. Lapset pieniä, niille olis paha paikka muuttaa muualle. Ja kun ei tässä elämässä nyt oikein ole mitään muuta vikaa. Voiko sitä hajoittaa lastensa koko elämän vain sen takia ettei itse saa seksiä? Ainakaan toistaiseksi minä en voi, tyydyn kohtalooni. En tiedä, ehkä joskus teen tosin, ehkä.
En jättäisi. Koska kumppani olisi muuttunut siihen suuntaan. Yhdessä etsittäisiin ratkaisua tilanteeseen.
Meillä läheisyys ja seksi loppui hormonikierukkaan. Sen ongelman havaitsemiseen ja löytämiseen meni kolmisen vuotta.
Rakkautta löytyi niin paljon, että jaksettiin käydä asiat läpi yhdessä.
Ei vaimo ollut kylmä ja haluton ekaan kymmeneen vuoteen. Nyt taas seitsemän vuotta asiathyvin.
Täysin sama tilanne täällä :/ - ja tällä hetkellä vaa'assa painaa ne kaksi lasta, joiden sydämet särkyisi, jos eroaisimme.
Kuvailit aika tarkasti minun tilanteen.
Meillä on pari vuotta ollut aika hektistä, joten molemmilta on toisen huomioiminen jäänyt vähällä. Vaimo on muuttunut kylmäksi ja etäiseksi. Hän ei ymmärrä hellyyden kaipuutani, joten keskustelut ei paljon auta. Olen ajatellut eroa paljon, mutta päätin vielä yrittää. Yritän kestää ja ajan kanssa paneutua perheen yhdessä oloon ja hiljalleen avata läheisyyttä ja keskusteluja uudelleen. Jos ei mitään tapahdu, niin lähden itseäni kiduttamasta.
18 jatkaa
Tosin minun mielestäni suhde ei muutenkaan ole kovin hyvä, koska se tärkein eli rakkauden osoittaminen puuttuu. Tulemme hyvin toimeen ja lapsilla kaikki ok, mutta sitä kipinää ei toisella tunnu olevan. Vaikea sanoa, että suhteessa on muuten kaikki hyvin, kun mielestäni juuri se suhde puuttuu.
En todellakaan jättäisi. Sinulla on poikkeuksellisen hyvä mies, kun on valmis antamaan sinulle noita asioita pyynnöstäsi, vaikka ei itse niitä kaipaa!
Olisi raukkamaista jättää toinen vain sen vuoksi. Mieluummin vetelisin käteen ja yrittäisin ymmärtää vaimoanikin.
Lähdin. Seksin ja läheisyyden puute on oire jostakin, johon en jaksanut jäädä. Rakkaus loppui eikä mies huomioinut minun tarpeitani eikö toiveitani. Ei se turhaan ole englanniksi "make love".
t. Nainen