Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi luokkakeskustelu kiinnostaa?

Vierailija
28.10.2014 |

Miksi palstalaiset jaksavat väitellä amis/AMK/yliopisto arvostuksesta ja arvojärjestyksestä? Suomi ei ole ainakaan ennen ollut luokkayhteiskunta. Haluaisitteko, että se olisi? Niinkuin Britannia tai Ranska. Tunnetteko tarvetta olla muita parempia/ylemmällä tasolla yhteiskunnassa?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen puparista Jyväskylästä työtön yh isä enkö muka ole luokkatietoinen?

Vierailija
2/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi on luokkayhteiskunta, mutta ei tietenkään samassa mielessä kuin Britannia.

Ihmisillä on aina ollut tarve samaistua johonkin ryhmään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä alkaa korostua enemmän ja enemmän, kun työttömiä alkaa olla puoli miljonaa. Ällöttävää, että jotkut ns. akateemiset jaksavat katsoa nenänvarttaan pitkin niitä, joilla juuri ja juuri on toimeentulo.

Vierailija
4/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 22:12"]

Tämä alkaa korostua enemmän ja enemmän, kun työttömiä alkaa olla puoli miljonaa. Ällöttävää, että jotkut ns. akateemiset jaksavat katsoa nenänvarttaan pitkin niitä, joilla juuri ja juuri on toimeentulo.

[/quote]

Muista kuitenkin, etteivät läheskään kaikki katso. Tietysti yhteiskunnassa on asiat huonosti ja siihen liittyy monenlaista katkeruutta myös sieltä käsin, jotka pyörittävät tätä yhteiskuntaa eli työssä käyvästä väestöstä.

Vierailija
5/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luokka näkyy täällä palstakirjoituksissa. Kiinnostaa tietää miksi jotkut ajattelevat niin eri tavalla kuin itse ajattelee.

Selvästi yli 90 % täällä on persuja, demareita tai kommunisteja. Kokoomusta haukutaan taukoamatta.

Noin 80 % on amislaisia tai AMK-ihmisiä. Se porukka kirjoittaa kieliopillisesti väärin.

Keskustelunaiheista 95 % on todellista wt-tasoa. Tietämättömyyttä, skandaalinkäryä ja alapäätyyliä. 

Palstalaisista 90 % näyttää kuuluvan työväenluokkaan ja alempaan keskiluokkaan. Ylempään keskiluokkaan siis 10 %. Eliittiä täällä ei ole.

Vierailija
6/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.10.2014 klo 22:12"]

Tämä alkaa korostua enemmän ja enemmän, kun työttömiä alkaa olla puoli miljonaa. Ällöttävää, että jotkut ns. akateemiset jaksavat katsoa nenänvarttaan pitkin niitä, joilla juuri ja juuri on toimeentulo.

[/quote]

Jaa, akateeminen työttömyys on hurjassa nousussa koko ajan.

Alkuperäiseen kysymykseen: en osaa vastata, mutta kyllä minuakin kiinnostaa yhteiskunnan sisältä löytyvät erilaiset ryhmät ja kulttuurit. YhteiskuntaLUOKKA tosin terminä ei tunnu ihan istuvan Suomeen. Luokka kuulostaa jotenkin liian ennalta määrätyltä ja Suomessa sentään periaatteessa kaikilla on samat mahdollisuudet taustasta riippumatta. Käytännössä tosin moni sosiaalinen ja kulttuurinen asia periytyy, samoin usein koulutus ja työttömyys. Mutta ei aina ja sehän se juuri on mielenkiintoista. Hitsi, oliskohan sittenkin pitänyt hakeutua sosiologian tai yhteiskuntatieteiden pariin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alaluokalla on huono omatunto siitä, että "emme kelpaa, olemme luusereita", ja yläluokalla on huono omatunto siitä, että "asemamme perustuu epäoikeudenmukaisuuteen". Sitten molemmat yrittää selitellä huonon omantuntonsa pois tarkoitukseen sopivalla teorialla.

Vierailija
8/8 |
28.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luokat ovat olleet aina. Tietysti joskus 80-luvulla ja 90-luvulla oli vielä muodissa, ettei niistä puhuttu mitään. Silti yhteiskuntaluokkia on kuvattu lähes kaikissa kotimaisissa televisiosarjoissa. Esim. Salatuissa elämissäkin on yhteiskuntaluokat. Luokkayhteiskuntaa ei voida nähdä pelkästään negatiivisena ilmiönä. Kansa kaipaa lokeroita ja samaistumisen kohteita. Sen vuoksi ihmisten luokittelu on niin tärkeää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kolme