AMK opparista: minkä arvosanan sait ja paljonko näit vaivaa työn eteen?

Sain vuonna 2004 nelosen. En nähnyt paljon vaivaa, vasemmalla kädellä tein. Myöhemmin sain gradusta M, vaikka tein kovasti töitä.

Kirjoitin työni yhden viikonlopun aikana ja sain arvosanaksi nelosen, olen tyytyväinen arvosanaan. Nelosta lähdin tavoittelemaan ja sen sain. En tiedä mitä vitonen olis vaatinut, mutta todennäköisesti tosi paljon enemmän työtä.

Missään vaiheessa työnhaussa kukaan ei ole kysynyt opinnäytetyöstä eikä todistuksesta muuta kuin että onko tutkinto suoritettuna, se on ainoa asia jolla on merkitystä, numeroilla ei minkäänlaista.

Viitosen sain ja aika paljon töitä sen eteen tein. Työn aihe tosin oli työllistymistä ajatellen, ja osittain sen ansiosta sitten työllistyinkin.

Olen tehnyt myös gradun arvosanalla m, ja toki siihen käytin vielä enemmän aikaa.

[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 14:41"]

Missään vaiheessa työnhaussa kukaan ei ole kysynyt opinnäytetyöstä eikä todistuksesta muuta kuin että onko tutkinto suoritettuna, se on ainoa asia jolla on merkitystä, numeroilla ei minkäänlaista.

[/quote]

Tätä itsekin mietin enkä jaksa siksi stressata. Itse tein työtä noin kuukauden, keskimäärin ehkä tunnin päivässä. Ihmetyttää vaan miten moni opiskelukaveri on saanut oppariin menemään jo kuukausia ja valittavat miten vaikeaa kirjoittaminen on, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi kvantatiivinen tutkimus aiheesta, josta löytyy hyvin lähteitä.

- ap

Tradenomi

Arvosana 4

Työtä ehkä noin 50 tuntia, vaikea arvioida.

Arvosanan sai aika helposti sillä kun katsoi vaatimukset listalta ja täytti kohdista jokaisen. Kieliasuun en sitten jaksanut panostaa ja se taisi pudottaa vitosesta neloseen.  Tai sitten työ ei olisi koskaan täyttänyt vitosen kriteerejä ja tuo oli järkevä veto, vaikkakin koulun kirjastoa nyt komistaakin minun nimi opuksessa joka on täynnä yhydys-sanoja...

Sain muistaakseni 3.

Olin kyllä tavallaan pettynyt koska olin niin hirveästi stressannut sen kanssa. Tarkemmin mietittyäni... no, olisin mä enemmänkin voinut tehdä. Siis tehdä enkä vaan ressata.

Mutta saattoi se olla nelonenkin... oikeasti, sillä ei oo mitään väliä jos vaan valmistut. Kukaan ei tule koskaan kysymään lopputyön arvosanaa tai edes aihetta.

↑

3 annoi itselleni toisesta, 4 toisesta ja opet antoivat samat. Kumpikin oli aika laajoja. Tuosta nelosen työstä työn teettäjä antoi joka ikisestä osiosta täydet pisteet, mutta toiseen ei ollut sellaista arvostelua enää, oli vain joku sanallinen. Tein aika paljon töitä, mutta molemmissa tapauksissa opettajat sanoivat, että aihepiiri oli liian laaja, mutta rajaaminen ei taas olisi palvellut asiakasta, kun ne olivat ihan oikeita töitä, ei mitään väkisin keksittyjä, kuten osa töistä on. 

Olen töissä alalla, jonka lopputyöstä sain kolmosen. Kyllä siitä aiheesta on töissä paljonkin puhuttu, mutta arvosana ei kiinnosta ketään. Työ on julkinen, joten siitä voi hyvin puhua. 

9 voi lisätä vielä viestit luettuaan, että tuo nelosen työ oli kyllä ainoa laatuaan, eikä sellaista ole kovin moni tehnyt. Tuohon toiseen, liittyviä löytyy yliopiston puolelta enemmän, mutta ei minun työni toki yliopistotasoa ole. Aiheesta olisi kyllä varmaan ollut graduunkin, jos siihen olisi otettu hieman tieteellistä näkökulmaa. Työn tilaaja ei kyllä sellaista tarvinnut, joten siksi halusi amk-tason työn. Minulla on siis tekniikan ja kaupan alan tutkinnot. Toisesta sain palkankin, toisesta en. 

Sain nelosen. Ihan tyytyväinen olin arvosanaan, mutta loppujen lopuksi en omaan työpanokseeni. Olisin voinut tehdä paremman, mutta eipä tuolla enää väliä.

2. Tavoitteena oli vain suorittaa se alta pois. Minulla oli jo työpaikka ja piti vain saada paperit ulos. Olisin ollut tyytyväinen ykköseenkin. En panostanut oppariin yhtään. Tein ihan täysin vasemmalla kädellä, lähes puutaheinää. Ei kuvia, aihe oli ihan liian spesifi ollakseen millään tavalla kiinnostava. Tyyliin männynkäpyjä syövien ihmisten suhtautuminen ranskan kieleen kesällä.

Ammattikorkeakoulu oli todella huono kokemus minulle. Opetuksen taso oli huono, enkä oppinut yhtään mitään. Lukion käyneenä tiesin puolet itse jo entuudestaan ja toisen puolen olisin voinut ihan itse googlata viikossa. 

240 op oli tarkoitus suorittaa neljässä vuodessa, mutta tein sen 2,5 vuodessa, josta viimeisen puoli vuotta olin jo kokoaikaisesti töissä ja väänsin sitä opparia valmiiksi.

Tradenomi, kakkosen sain muistaakseni. Tai kolmosen. Tekoprosessi oli hirveä ja siitä jäi pysyvät traumat. Aihe ei kiinnostanut yhtään mutta paperit oli saatava ulos. Työstä ja opiskelusta johtuva burn out ei ainakaan helpottanut opparin synnytystä... Never again!!!

En ollut mitenkään paras oppilas koulussa. Vahvuuteni on käytännön työssä. Ei kysytty arvosanaa. Työllistyin silti nopeasti saatuani paperit, enkä usko että ne ovat ikinä miettineet miksi ne minut palkkasi.

Arvosanaksi tuli 5.Näin jonkin verran vaivaa asian eteen.

Sain arvosanan 4. Odotin jotain kakkosta... Olin pudota tuolilta, kun näin arvosanani. Minusta työni oli aika p***a. En juuri panostanut siihen.

OV - mutta pari vuotta sitten eräs tuttuni näytti sh-amk lopputyötään mulle tosi tuohtuneena, koska oli saanut VAIN nelosen ja pyysi minua lukemaan ja arviomaan ko. työn. No, mä luin - ja olin ihan järjetömän kiusaantunut, koska se työ oli niin äärettömän kökkö ja lapsellinen...jos en olis tiennyt, mihin kouluun lopputyö on tehty, olisin arvelleut, että kyseessä on joku 2-vuotinen, esim. lähihoitajakoulutus. Ja arvosana siitä oli kuitenkin nelonen, ziisus! Tämä ihminen vaahtosi, että "tämä asia täytyy nyt selvittää, en ymmärrä miksi en saanut vitosta"...yritin varovaisesti sanoa, että ehkei kyseinen työ sitten ollut ihan sen vitosen arvoinen...

Ammattikorkeakoulujen tasot varmasti vaihtelevat kovastikin, mutta mulle jäi tuosta ( no joo, yhdestä tapauksesta ) käsitys, että sen nelosen saa kyllä todella helposti.

Toisaalta: mitä sitten? Mitä väliä?

Itse sain arvosanaksi 2. Olin hieman pettynyt, sillä olin käyttänyt aikaa ja vaivaa työn eteen. Työn tilaaja ei helpottanut työni tekemistä vaan keksi koko ajan itse juttuja, minkä takia en saanut tehdä enää työn puitteissa yrityksessä esimerkiksi kyselyjä/käytännön osioita, mitä taas ohjaajani olisi ehdottomasti vaatinut ja halunnut. Ja kun yli puolet oli jo valmiina, niin en viitsinyt enää aihetta vaihtaakaan, vaikka näin jälkeen päin ajatellen olisi ehkä pitänyt. Kielellisestä ulosannista sain arvosanaksi 5 (jonka arvosteli AMK:n äidinkielenopettaja), mutta se työ oli itsessään vaan ilmeisesti aivan paska, kun ei sekään riittänyt nostamaan lopullista arvosanaa kolmoseksi.

Toisaalta näin jälkeen päin ajatellen kyllä aivan sama. Ketään ei ole jälkeenpäin tässä kolmen ja puolen vuoden aikana kiinnostanut työni millään tavalla, kuten ei AMK-todistukseni muutenkaan. Työpaikat ovat irronneet työkokemuksen perusteella.

Vitosen sain, valmistuin viime keväänä tradenomiksi.
Työtä tein enemmän tai vähemmän 8 kk ajan. Jotkut työn osiot veivät todella paljon enemmän aikaa kuin toiset. Panostin kyllä työhöni ja tiesin sen olevan hyvä, mutta 5 oli yllätys silti.

Vitosen sain vaikka oli se koko oppari työn ja tuskan takana. Jossain vaiheessa ajattelin, ettei täsät tule mitään!

Mutta eipä tuo arvosana paljoa työtöntä lämmitä.

Nelonen tuli muutama vuosi sitten. Medianomiopinnoissa mukana oli sekä produktio että kirjallinen oppari. Kirjallisen arvosanaa pudotti kunnollisten lähteiden puute. Käytin aikaa kirjalliseen työhön ehkä noin 40 tuntia, produktioon menikin melkein vuosi. Olen tyytyväinen, eikä arvosanaa ole kysytty missään.