Lue keskustelun säännöt.
Miten minimoida painonnousu raskausaikana?
27.10.2014 |
Ennen ensimmäistä lasta ajattelin että raskauskiloilta voisi välttyä ihan vaan syömällä terveellisesti ja liikkumalla raskausaikana ja paino nousisi sen verran mitä vauva oheistuotteineen painaa, maksimissaan n. 8 kiloa. Esikoisen odotusaikana valkeni ettei se olekaan niin yksinkertaista. Paino nousi parikymmentä kiloa. Ensimmäiseen neuvolakäyntiin mennessä olin kerännyt jo monta kiloa. Siinä vaiheessa se oli enimmäkseen nestettä, mutta varmaan myös lihomista. Kärsin hirvittävästä pahoinvoinnista, jota ei lievittänyt muu kuin parin tunnin välein syöminen. Voisi kuvitella ettei pahoinvoinnin yhteydessä ole mahdollista lihoa, mutta niin vain oli vaikka jouduin kuivumisen takia välillä tippaletkun jatkeeksi.
Toisella kolmanneksella olin paitsi järkyttävän nälkäinen koko ajan, sain verensokerin laskiessa myös vapinaa, heikotusta ym. epämukavaa. Ja verensokerihan alkoi laskea rajusti jo parin tunnin kuluttua syömisestä. Jos lähdin johonkin ilman pientä purtavaa mukana ja olin liian pitkään, kotiin pääseminen omin voimin oli varsin epävarmaa. Loppuraskaudesta turposin järkyttäviä määriä, siinä vaiheessa mahaan ei paljoa ruokaa mahtunut ja silti painoa tuli parin kilon viikkotahtia. Olin ollut hiukan nälkiintyneessä kunnossa ennen raskautta, mutta mielestäni kehoni ylireagoi lähtötilanteeseen raskausaikana.
Nesteturvotuksen laskemiseen meni pari, kolme kuukautta ja raskauskilojen karisemiseen kokonaisuudessaan puolisen vuotta.
Tiivistettynä nälkä ja kylläisyys eivät olleet enää asioita joita hallitaan järkevällä syömisellä. Raskausaikana oikeastaan mitään omaan kehoon liittyvää ei ollut mahdollista hallita. On aina jännä lukea jostain kuinka naisten pitäisi ymmärtää ettei raskausaikana ole lupa syödä kahden edestä. Minä tiesin sen erittäin hyvin, olin etukäteen selvittänyt minkä verran energiantarve nousee ja lukenut kuinka syömistä ei oikeastaan tarvitse lisätä koska fyysinen aktiivisuus vähenee yleensä luonnostaan.
Teoreettista tietoa löytyy paljonkin, mutta olisiko jollakulla käytännön vinkkejä raskausaikaisen painonnousun minimoimiseen? Onko joku onnistunut ratkaisemaan jotenkin järkevästi sen "jos en hetinyt syö jotain ja paljon niin kuolen tähän paikkaan"-oloa?
Kommentit (7)
Minulla itsellä nousi paino molemmissa raskauksissa yli 20 kiloa, lähtöpainoltani olin alipainoinen. Kun paino kuitenkin lähti ihan itsestään nopeasti synnytyksen jälkeen (itselläni ainakin turvotusta, raskausmyrkytyksen uhkaakin siinä oli kai), niin minä ajattelisin että olisi ollut hyvin vaarallista jotenkin rajoittaa painonnousua sikiön kannalta. Jos verensokeri laskee ja olo on hirveä, tai pahoinvointi ja oksennus tulee ilman pieniä välipaloja, niin kumpi on sikiön terveyden kannalta parempi, se että äidillä menee puoli vuotta päästä normaalipainoon, vai se että äiti laihduttaa koska neste on lisännyt kiloja tai pyörtyy kun heikottaa?
Itselläni ei tosin ollut tuollaisia vaivoja, enkä syönyt yhtään enempää vaan turvotusta vain tuli. Tai no oli mulla hirveät nuo liitoskivut ja kävelykin lopussa mahdotonta, mutta tuskin niillä oli yhteyttä tuohon ylimääräiseen noin 20 kilon turvotukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä ilmeisimmin se on niin kovin yksilöllistä, että ei siihen välttämättä kovin paljon pysty vaikuttamaan. Olisi silti mielenkiintoista tietää, että mitä sitten söit raskausaikana? Eli pahoinvoinin takia söit parin tunnin välein alkuraskaudessa ja toisella kolmanneksella piti aina olla pientä purtavaa mukana. Mitä siis suuhusi pistit?
Minulla tuli ensimmäisestä raskaudesta 6kg, toisesta 8kg ja nyt kolmannesta on tullut 6kg ja olen raskausviikolla 33. Turvotusta ei ole ollut muuten ollenkaan paitsi nyt kolmannella kerralla alkuraskaudessa jostain syystä vatsaa turvotti ja tuntui että vauvamaha pullahti tosi aikaisin esiin. Voi olla että lyhyt aika edelliseen raskauteen vaikutti.
Mutta siis yksi iso syy siihen miksei minulla ole ollut yhtään turvotusta on se, että joka kerta jo ihan alkuraskaudessa kaikki vähänkin suolainen ällötti. Eli olen koko raskausajan syönyt lähes suolatonta ruokaa. Mitään sipsejä ei voisi kuvitellakaan pistävänsä suuhun, kun tulee huono olo jo siitä jos joku samassa huoneessa avaa sipsipussin. Alkuraskauden hyvin lievään pahoinvointiin minulla auttoi parhaiten hedelmät. Aina piti saada jotain raikasta syötävää mm. mandariineja ja viinirypäleitä. Jostain syystä tuli myös ruisleipään kauhea himo. Yleensä mussutan paljon epäterveellistä vaaleaa leipää ja raskausaikana se on jäänyt kokonaan pois.
Liikuntaa harrastan aikalailla samalla tavalla kuin ei raskaanakin eli liian vähän mutta jotain kuitenkin. Perheen kanssa varsinkin kesällä tulee liikuttua ihan kohtalaisesti viikottain. Siis ihan pyöräilyä, uintia, rullaluistelua ym. Nyt taas syksyllä vähemmän.
Mutta selkeästi siis raskausaikana syön terveellisemmin mitä normaalisti. Mutta on myös yksilöllistä kuinka paljon raskaus kuluttaa energiaa. Minulla sitä kuluu paljon, koska syön ihan normaaleja määriä päivässä ja joskus herkuttelenkin jätskillä tms. tai tulee vedettyä hyvää ruokaa (mutta siis lähes suolatonta) isojakin määriä.
Ap palailee asiaan:
Ennen raskautta söin paljon mutta myös liikuin paljon (juoksua vähän alle sata kilometriä viikossa, päälle pyöräilyt ja kävelyt). Silloin olin alipainoinen. Juoksemista jatkoin raskauden aikanakin, mutta se väheni kertaan, pariin viikossa alun väsymyksen ja pahoinvoinnin aikana ja jäi puolivälissä pois liitoskipujen takia.
Raskauden aikana söin pääsääntöisesti tavallista kotiruokaa ja naposteltavat olivat hedelmiä, kevytmyslipatukkaa yms. Söin terveellisesti, mutta määrät olivat kieltämättä suuria välillä ja syöminen tiheää. Varmaankin tässä on vaikuttanut se että olen jatkanut syömistä samaan malliin kuin ennen mutta juoksusta leikkaantui pois joku 70 km viikossa. Omituisena pidän silti sitä että heikotukseen oli imuroitava ruokaa vähän väliä ja taas ja hetkittäin tuntui että olen ihan pohjaton. Siis etten olisi pysynyt toimintakykyisenä tai tolkuissani syömällä normaalin ihmisen annoksia.
Pelkään että sama ilmiö iskee tässäkin raskaudessa. Ja on erittäin totta että vauvalle on parempi että äiti jaksaa olla reilun vuoden ajan läski kuin se että joutuu sikiöaikana kärsimään ravinnonpuutteesta, mutta toisaalta äidin raskausaikainen masennuskin on riski sikiölle, että tasapainottele niiden kanssa sitten. Raskausaikana sen vielä jotenkuten kesti, mutta synnytyksen jälkeen se oli todella todella masentavaa. Siis turvotus oli ensimmäisten kuukausien aikana sen tasoista että naama oli kun pullataikinaa eikä vauva meinannut kestää hyppysissä kun käsiä jomotti ja puudutti turvotuksen takia. Ehkä oma vika kun olin kuvitellut että olo helpottaa sitten synnytyksen jälkeen, se ajatus oikeastaan auttoi kestämään raskausajan jomotukset ja muodonmuutoksen. Eli omat odotukset olivat korkealla ja todellisuus toista ja sitten pettyi.
Mua ei tämä asia enää stressaa. Joka raskaudessa on tullut 15-20kg painoa. Nyt viides raskaus menossa ja rv 23 on painoa tullut noin 7kg. Tulee vielä mikä tulee. Tiedän, että se lähtee pois parissa kuukaudessa. Syön niin, että olo on hyvä. Jos tekee mieli makeaa, syön muutaman karkin ja päälle hedelmiä.
Nro 4 lisää vielä, että sen kuinka paljon raskaus ja imetys kuluttaa huomasi aika hyvin siinä vaiheessa, kun lopetti imetyksen. Ihan samaa ruokaa ja samoja määriä ja saman verran liikuntaa, silti lihosin kuin huomaamatta 5kg kahdessa kuukaudessa kun olin lopettanut imetyksen. Jos seuraavalla kerralla muistais, ettei tarvis niitäkään ylimääräisiä kiloja kasata vyötärolle ja ahteriin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.10.2014 klo 18:11"]
Nro 4 lisää vielä, että sen kuinka paljon raskaus ja imetys kuluttaa huomasi aika hyvin siinä vaiheessa, kun lopetti imetyksen. Ihan samaa ruokaa ja samoja määriä ja saman verran liikuntaa, silti lihosin kuin huomaamatta 5kg kahdessa kuukaudessa kun olin lopettanut imetyksen. Jos seuraavalla kerralla muistais, ettei tarvis niitäkään ylimääräisiä kiloja kasata vyötärolle ja ahteriin. :)
[/quote]
No, minä olen sillä lailla "onnekas" että imetys ei pudottanut grammaakaan vaikka yrittämällä yritin pudottaa painoa, olen ilmeisesti niitä joilla paino vaan jämähtää imetyksen aikana. Painoa alkoi lähteä vasta sitten kun imetys oli ohi. ap
Tässä asia, joka kiinnostaa suuresti minuakin. Joka raskaudessa paino nousee 20kg. Minulla vielä liitoskivut ja ennenaikaiset supistelut estää liikkumista puolivälin jälkeen.