Jos saisit aloittaa kaiken alusta
Jos olisi mahdollista ja saisit aloittaa elämän alusta niin että olisit 15v, mutta muistasit tämän elämän. Eläisitkö samalla lailla vai muuttaisitko elämäsi toisenlaiseksi.
Itse täytyy tunnustaa, että kyllä muuttaisin aika paljon. Olen kyllä joskus kullu kun joku sanoo ettei muutaisi elämästään mitään. Sitä on vaikea uskoa.
Kommentit (33)
Yrittäisin lukea lääkäriksi. Se on haaveeni. Ikää nyt jo 41 ja kemiat yms luonnollisesti unohtunut.
Kylllä minä jotain varmaan muutasin. En usko että tekisin näin monta lasta uudelleen.
Juu, muuttasin. -90 luvun lamaan osaisi valmistautua paremmin. Ym.
Vaikea sanoa. Kun mietin omaa elämääni niin muutamasta elämäni huonoimmasta päätöksestä onkin lopulta tullut mutkien kautta elämäni parhaimpia asioita. On niin vaikea tietää mitä oikeasti olisi tapahtunut jos olisin tehnyt toisin.
Hakisin jo ensimmäisen paniikkikohtauksen jälkeen apua, ettei se ehtisi kehittyä paniikkihäiriöksi. Mitään muuta en muuttaisi. :)
En olisi mennyt niin nuoren (22v) naimisiin. Enkä lupumut haaveistani miehen takia.
voisin silti olla niitä, jotka eivät muuttaisi mitään, koska hyvä elämä siitäkin muodostui. Vähän kiertotietä tosin, ja avioero piti kokea.
Pahimmat asiat on tapahtunu jo ennen ku olin 15. Ja ei, en muuttais mitään mun menneisyydestä, koska en kaipaa sitä vaan oon onnellinen tästä mitä mulla nyt on.
Olisin lapseton, miehetön ja asuisin kerrostalossa keskellä kaupunkia.
Valtaosan tekisin toisin, elämäni olisi aivan erilaista kuin nyt tehdyillä ratkaisuilla on.
Olen miettinyt aika ajoittain. Kyllähän tuo mahdollistaisi vaikka mitä, mutta onko tulevaisuuden kehitys lineaarinen? Itse uskon multiversumeihin (vaikkakin on löytynyt todisteaineistoa sitä vastaan jo) ja sitä kautta näkisin, että ne valinnat mitkä tekisin toisin, muuttaisivat perustavanlaatuisesti ympäristöäni. Ja ei, tämä ei ole mitään oman yksilöllisyyden nostamista jollekin jalustalle...koska jokainen meistä jo ON sillä alustalla.
Jos olisin nyt yhtäkkiä uudestaan 15 vuotias ja muistaisin kumminkin elämäni millaista se oli niin se olisi kamalaa, pitäisi varoa ettei vaan tekisi mitään sellaista ettei saisi juuri näitä lapsia, mitä mulla on nyt. Miten sen varmistaisi, pitäisi paneskella just samana päivänä kun tärppäsi jne
Muuttaisin lähes kaiken ja vaatisin oikeanlaista apua ja tukea neurologisiin ongelmiini jo silloin enkä vasta lähemmäs kolmekymppisenä. Annoin "kavereiden" kohdella itseäni todella huonosti enkä hyväksyisi enää sitäkään. Opiskelisin ja sivistäisin itseäni. Elämäni on juuri nyt aivan upeaa, mutta olen pahoilla haavoilla ikävästä menneisyydestä. Jotta pääsisin näistä haavoista, voisin kokeilla vaihtoehtoista tulevaisuutta eli nykyisyyttä.
Muuttaisin sen etten pyytäisi apua keneltäkään.
Olisin rohkeampi koulutuksen suhteen ja ihmissuhteissa. Ei sen puoleen, olen ihan onnellinen näinkin, mutta harmittavan monet kortit jääseet katsomatta...
Ottaisin eron heti kun tulen viimeisen kerran raskaaksi ja hoitaisin opiskelut loppuun.
Piruako tätä paskaa enää uudelleen jaksaisi
vetäisin kiusaajani hengiltä kun tiedän ettei siitä tule mitään merkittäviä seuraamuksia
En muuttaisi juuri mitään, mutta pelkäisin vähemmän.