Täällä 27v. mies, jolla todettu juuri ADHD, kysymyksiä?

Ovatko nämä mielestäsi oireita: -Keskeyttää usein muita kun ei malta odottaa puheenvuoroa.

- Malttamaton. Haluaa juuri keksityn jutun heti toteutetuksi.

- Ei pysty koskaan aloittamaan kokeisiin lukua (kaikke muuta kyllä tekee) vaan se jää helposti viimeiselle välitunnille.

- Todella vaikea keskittyä ylipäätään lukemiseen jos ei ole itseään todella kiinostava aihe.

Mikä siinä lääkkeessä pelottaa?

Miksi lääkitys pitäisi aloittaa, tuntuuko susta ettet pärjää muuten? Mun aviomies (37v) kokeili sitä lääkitystä aikaisemmin (diagnosoitu ADHD) ja kyllä se tasas oloa mutta sivuoireet oli niin ikävät että ei halunnut jatkaa.

Oma mies oli lapsena aika hankala, menevä ja koulussa ei tosiaan jaksanut paikallaan pysyä. Silti tuli hyviä numeroita, on muutenkin fiksu tapaus mutta sellanen säntäilevä ja vilkas. Töitä on tehnyt aina. Hyväksi on muuten havainnut liikunnan, siinä saa aika hyvin niitä ylimääräisiä energioita pois.

Missäs vastaukset viipyy? :D

Ootko ihan FullHD?

Miksi olet vauva-palstalla?

No tässähän kävi aika ADHD:sti. :) Aloin tekemään jotain ihan muuta ja unohdin tämän kokonaan. Tyypillistä.

2: Kuulostavat hyvin tyypillisiltä oireilta. Kärsin noista kaikista myös itse.

- Malttamaton. Haluaa juuri keksityn jutun heti toteutetuksi.

Haluan kaiken heti ja nyt, muuten hermostun

- Ei pysty koskaan aloittamaan kokeisiin lukua (kaikke muuta kyllä tekee) vaan se jää helposti viimeiselle välitunnille.

Kaikki projektit, jotka ovat pitkiä, ja joiden lopputulos on hankalasti hahmotettavissa on vaikeita aloittaa. Jos tiedän, että voin saada tietyllä lukemisella tentistä esim. 5 (eli 10 peruskoulun asteikolla), jaksan lukea suht hyvin ja kilpailla itseni kanssa. Mutta jos en tarkalleen tiedä mitä vaaditaan, turhaudun. 

- Todella vaikea keskittyä ylipäätään lukemiseen jos ei ole itseään todella kiinostava aihe.

Jep. Tämänkin keskustelun aloitin kun luin yhtä todella tylsää tieteellistä artikkelia. Kiinnostaviin aiheisiin tai esim. peleihin voi sitten uppoutua eikä ajankulkua huomaa ollenkaan, ruuat palaa uuniin esim.

3: ja 5: 

Pelottaa nimenomaan nuo sivuvaikutukset, eikä tuo paljoa helpottanut. ;) Minkälaisia oireita miehesi sai? 

Sain Concertaa aluksi testiksi annostuksella 36mg. 

Tavallaan en myöskään haluaisi ottaa lääkkeitä, sillä pelkään menettäväni oman persoonani. Tykkään itsestäni tällaisena, joka toisaalta kuuluu taudinkuvaan, että pidän itseäni parempana ja erilaisena kuin muut. Kouluhommiin keskittymisen kannalta lähinnä ottaisin tabut käyttöön.

Jos epäilee, että itsellä on adhd, mutta sen kanssa pärjää, niin eikö ole turha hankkia oikeaa diagnoosia? Itse tajusin asian hiljattain ja hyvä juttu on se, että ymmärrän itseäni nyt paremmin.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 23:20"]

Jos epäilee, että itsellä on adhd, mutta sen kanssa pärjää, niin eikö ole turha hankkia oikeaa diagnoosia? Itse tajusin asian hiljattain ja hyvä juttu on se, että ymmärrän itseäni nyt paremmin.

[/quote]

Hyvä kysymys. Olin itse käynyt toisella psykiatrilla aiemmin, mutta hän sivuutti heti ADHD:n, koska ei ilmeisesti tuntenut aikuisten muotoa ollenkaan. Keskittyi ihan muihin asioihin.

Nyt oli todella helpottavaa, kun kävin ADHD:hen erikoistuneella lääkärillä, joka heti tiesi mistä on kyse. Olinhan minäkin tietenkin arvannut asian, kun olin lukenut asiasta ja alkanut tarkemmin pohtia käyttäytymistäni nykyisellään ja vuosien varrelta.

Kirjallisuutta lukemalla voi aika hyvin varmistaa diagnoosinsa.

Toisaalta voi olla ihan hyödyllistä virallistaa asia, että ei pääse ajattelemaan, että no ehkäpä se ei olekaan "sitä". Lääkehoidoista on myös hyötyä todella monelle. Jotkut ovat kuvanneet lääkityksen aloittamista niin, että sama kuin olisi kulkenut koko elämänsä tummat aurinkolasit silmillä, jotka nyt on nostettu pois. Ajatukset kirkastuvat päässä ja ikuinen ajatusten kaaos loppuu.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 23:08"]

Pelottaa nimenomaan nuo sivuvaikutukset, eikä tuo paljoa helpottanut. ;) Minkälaisia oireita miehesi sai? 

Sain Concertaa aluksi testiksi annostuksella 36mg. 

Tavallaan en myöskään haluaisi ottaa lääkkeitä, sillä pelkään menettäväni oman persoonani. Tykkään itsestäni tällaisena, joka toisaalta kuuluu taudinkuvaan, että pidän itseäni parempana ja erilaisena kuin muut. Kouluhommiin keskittymisen kannalta lähinnä ottaisin tabut käyttöön.

[/quote]

Päänahkaan tosi kipeitä näppyjä, sellasia finnejä mitä ei ole ikinä aikasemmin ollut. Miehellä muutenkaan ei finnejä ole ollut puberteetin jälkeen. Ruokahalut katosivat melkein täysin, ja tilalle tulivat vatsakivut. Alkoi olla vaikeeta nukahtaa illalla. Pääkipuja oli myöskin. Myös sanoi itse että olo oli sellainen kuin olisi jotain vetänyt, eli aikalailla verrattavissa speediin tms. Ainut hyvä asia oli se että oli tasaisempi, muisti asioita paremmin ja jaksoi keskittyä. Mutta se oli se ainut, ja ihan liikaa huonoja.

Itse tykkään miehestäni paremmin noin kun se on luonnostaan, vaikka onkin rasittavaa usein laittaa pöydälle unohtunut maitopurkki takaisin jääkaappiin, ja avaimetkin on usein hukassa :D

Ymmärrän kyllä että kouluhommiin tabut olis ehkä hyvä, kokeilemallahan se selviää että onko se paras ratkaisu vai ei.

-se jonka miehellä ADHD

Onko sinulla kaksi lasta ja asut Rovaniemellä :)

Oletko myöhässä joka paikasta? Työpaikkahaastattelut, junat jne...

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 23:29"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 23:08"]

Pelottaa nimenomaan nuo sivuvaikutukset, eikä tuo paljoa helpottanut. ;) Minkälaisia oireita miehesi sai? 

Sain Concertaa aluksi testiksi annostuksella 36mg. 

Tavallaan en myöskään haluaisi ottaa lääkkeitä, sillä pelkään menettäväni oman persoonani. Tykkään itsestäni tällaisena, joka toisaalta kuuluu taudinkuvaan, että pidän itseäni parempana ja erilaisena kuin muut. Kouluhommiin keskittymisen kannalta lähinnä ottaisin tabut käyttöön.

[/quote]

Päänahkaan tosi kipeitä näppyjä, sellasia finnejä mitä ei ole ikinä aikasemmin ollut. Miehellä muutenkaan ei finnejä ole ollut puberteetin jälkeen. Ruokahalut katosivat melkein täysin, ja tilalle tulivat vatsakivut. Alkoi olla vaikeeta nukahtaa illalla. Pääkipuja oli myöskin. Myös sanoi itse että olo oli sellainen kuin olisi jotain vetänyt, eli aikalailla verrattavissa speediin tms. Ainut hyvä asia oli se että oli tasaisempi, muisti asioita paremmin ja jaksoi keskittyä. Mutta se oli se ainut, ja ihan liikaa huonoja.

Itse tykkään miehestäni paremmin noin kun se on luonnostaan, vaikka onkin rasittavaa usein laittaa pöydälle unohtunut maitopurkki takaisin jääkaappiin, ja avaimetkin on usein hukassa :D

Ymmärrän kyllä että kouluhommiin tabut olis ehkä hyvä, kokeilemallahan se selviää että onko se paras ratkaisu vai ei.

-se jonka miehellä ADHD

[/quote]

Okei mielenkiintoista. Yhdellä ystävällä todettiin myös muutama vuosi sitten adhd ja hän on suht jatkuvasti syönyt concertaa ja ilman suurempia haittavaikutuksia, satunnaisia päänsärkyjä on ollut. Syö vielä suurinta annosta.

Nämä ovat tosiaan todella henkilökohtaisia juttuja, kuten lääkkeiden teho yleisestikin.

Juu onhan tässä tietenkin parisuhteessa toisella kestettävää. Oma tyttöystäväni on välillä helisemässä, kun puhun taukoamatta, kotihommat jäävät tekemättä ja esim. tuhlaan rahaa välillä aika impulsiivisesti. 

12: En asu Rovaniemellä. 

Jos on taipumusta raivoamiseen, niin kannattaa kokeilla sitä lääkettä. Se lääke auttaa siihen, että toisten ihmisten on helpompi elää sen ADHD:n kanssa.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 23:34"]

Oletko myöhässä joka paikasta? Työpaikkahaastattelut, junat jne...

[/quote]

Tätä ominaisuutta minulla ei oikeastaan ole. Toisaalta olen pohtinut asiaa niin, että olen keksinyt hyvät keinot sille, että saan asiat pidettyä järjestyksessä. Käytän kaikkeen kalenteria ja muistilistoja. Työhaastatteluissa olen yleensä noin 30-45min ennen aikaa, ja sitten pyörin pihalla kylmässä.

Olen tehnyt joitain älykkyystestejä uusien työpaikkojen soveltuvuustestien yhteydessä, ja olen poikkeuksetta saanut huomattavasti keskivertoa parempia tuloksia. Yleensä keskimääräistä älykkäämmät henkilöt pärjäävät adhd:n kanssa paremmin, kuin keskivertoihmiset. Juuri sen takia, että älykkäämpi osaa sopeutua tilanteeseen. 

Kävin juuri hakemassa kirjastosta adhd-selviytymisoppaan aikuiselle. Siinä on listattu erilaisia keinoja, joiden avulla arjesta voi tehdä helpompaa. Huomasin sitä lueskellessani, että olen ottanut nämä keinot käyttöön jo ennen adhd-diagnoosiani ihan itsenäisesti. Esimerkkinä se, että jos pitää tehdä jotain keskittymistä vaativaa, mutta tylsää, laitan 25min kännykän ajastimeen ja keskityn aiheeseen. Tällöin tiedän tasan kuinka kauan joudun vielä keskittymään, eikä tylsä tehtävä ala ahdistaa. Sitten 25min kohdalla teen hetken jotain muuta ja jatkan taas.

Toisena ääripäänä ovat ne, joilla on heikko älykkyysosamäärä, jotka helposti tarttuvat päihteisiin tai rikollisuuteen, koska eivät keksi näitä keinoja pärjätä. Toisaalta voi olla myös eroja sosiaalisissa ympäristöissä, esim. ryhmäpaine pärjätä kouluissa yms.

-AP

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 23:41"]

Jos on taipumusta raivoamiseen, niin kannattaa kokeilla sitä lääkettä. Se lääke auttaa siihen, että toisten ihmisten on helpompi elää sen ADHD:n kanssa.

[/quote]

Pinna on kieltämättä aika lyhyt, mutta niin on täällä kotona vastapuolellakin. Ei siis helpota asiaa kovin paljoa. :D

Kyllä se kovan suuttumuksen raja on aika pieni. Yleisesti olen todella positiivinen ja energinen, mutta vaikeita asioita on hankalaa käsitellä ja kun suuttumus tulee, voi tavaraa lentää seiniin aika äkkiä. Nimim. telkkarissa ei kaukosäädintä.

-ap