Lue keskustelun säännöt.
Miehen kaverin vaimot tylsiä.
02.10.2014 |
Mua ahdistaa käydä miehen kanssa illanistujaisissa. Keskustelun aiheita ovat yleensä lapset ja sää, itselläni on niin vaivautunut olo, että mielelläni puhunkin kyseisistä aiheista, mutta tylsäähän se on. Kaikkein pahin on kuitenkin kummitytön äiti, jolla on tapana kertoa "hauskoja" juttuja asioista, joita on tehnyt omien kavereidensa kanssa. Ymmärän siis, että jutut on tarkoitettu hauskoiksi, mutta minusta ne eivät ole sitä ole. Yritän sitten hymähdellä jotain, mutta meillä ei kyllä huumorintajut kohtaa yhtään.
Ongelmani on ehkä, että olen aika epäsosiaalinen, enkä hirveän kiinnostunut ihmisistä. Olen tottunut bileissä (lähinnä opiskelukavereiden kanssa) heittämään kevyttä läppää, kavereiden miesten kanssa se onnistuu kohtalaisesti, mutta vaimojen kanssa ei. Lisäksi minulla on muutama pidempiaikainen ystävä, joiden kanssa puhun sitten aivan kaikesta, mutta on vaikea uskoa, että pääsisin samalle tasolle jonkun uuden ihmisen kanssa.
Noissa illanistujaisissa käyn siksi, että miehelleni on tärkeää, että menemme molemmat. Onko jollain ollut samoja ongelmia, oletteko onnistuneet ratkaisemaan ne jotenkin? Varsinkin kummitytön äidin kanssa olisi tärkeä päästä samalle aaltopituudelle, mistä tätä ongelmaa voisi lähteä purkamaan?
Kommentit (46)
Kokeile ap heittäytyä täysillä varomatta naarmuja. Kuuntele kummitytön äitiä ja ajattele, että sinä olet tutkija ja hän hyönteinen/mirobi/bakteeri mikroskoopissa, sinun pitää kuunnella, selvittää ja ratkaista ihmiskunnan tulevaisuus. Tai olet vieraalla planeetalla ja ainot keino selvitä hengissä on sopeutua alkuasukkaisiin. Ja sinulla riittää happea vain pariksi tunniksi (tai kuinka kauan sitten kutsut kestävätkään), sinun täytyy säännöstellä happea ja puhua säännöstellen.
Yritä selviytyä kallistamalla pää kuunteluasentoon ja myötäile elein keskustelukumppanisi eleitä, sovita puhenopeus samatahtiseksi ja nyökytä, siristä silmiä tarkkaavaisesti ja sano ponnekkaasti "aivan". Älä pidä käsiäsi puuskassa tai jalkojasi solmussa.
Paljon muistettavaa, et ehdi hermoilla kuinka oudoksi tunnet olosi kun keskityt tehtävään ja sinulla saattaa olla helvetin hauska ilta jos pidät temppuradoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 17:54"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 17:45"]
Minua helpottaa tässä suuresti ajatus, että kosmisessa mittakaavassa olemme kaikki kärpäsen kakkaa. Emme kovin tärkeitä muuten kuin omassa mittakaavassamme.
[/quote]
Nihilistit, nuo illanviettojen piristykset.
[/quote]
:D
Tarkoitin siis miehen kavereiden, en kavereiden miesten.
-Ap
Niin montako vaimoa sillä miehen kaverilla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, siis kavereiden vaimot, en liiku mormonipiireissä.
Eikö kellään ole samaa ongelmaa, liikkuuko kaikki muut kuin kalavedessä seurassa kuin seurassa?
-Ap
En mäkään ole miehen sukulaisten tai niiden vaimojen kanssa ihan samalla aaltopituudella mutta ei mulle ole mikään ongelma silloin tällöin puhua sitten vaikka lapsista ja säästä jos ei muutakaan yhteistä puheenaihetta löydy. En yritäkään heidän kanssa mitenkään ystävystyä jos se ei tunnu luonnolliselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useamman pariskunnan illanistujaisissa ei tarvitse tulla kaikkien kanssa juttuun yhtä hyvin. Mukavaahan se olisi, mutta ei kovin realistista. Keski vain puhumaan niille, joiden kanssa sinulla on yhteistä puhuttavaa. Toivottavasti teillä ei ole sellaista, että miehet ja naiset erkanevat omiksi ryhmikseen, niin kuin Välimeren maissa on tapana. Sellainen on kaamean junttia.
Minusta on kumma, että kun ollaan porukassa, jossa on useita pariskuntia, pitäisi vaan keskustella arkisista asioista tai vertailla miehiä ja voi sutä pätemisen määrää. Meidän Pekka se osaa laskea pytyn kannen, on hän niin reipas. Sain taas Mikolta kukkia, vaikka ei ollut mikään nerkkipäivä. Sitten pitää vielä osallistua ihme gallupeihin, esim kenen mies ei jätä sukkia lattialle.
Jos menet juttelemaan miesten kanssa, sinua katotaan kieroon jaj ohan alkaa sättiminen. Pitää olla niin avuton tolvana, että pystyy vaan antamaan tuotesuosituksia tiskiaineista, eihän nyt ketään kiinnosta maailman menot. Miksi ne toiset vaimot tai puolisot olettavat, että kun kerta miehemme ovat kavereita, meidän vaimojenkin pitää olla ylimmät ystävät? Tai että kaikki haluavat keskutella heidän kanssa ja kokevat heidät mielenkiintoisiksi, että huvittaisi tehdä tuttavuutta lähemmin.
Itse koen ärsyttäväksi sen, että pitää kuunnella kun Pirkko valittaa miehestään tai Tiina ruikuttaa kuinka Antti nyt ei vaan ymmärrä mitään hänen vihjeitään. Siellä miehet sitten noloina istuvat ja häpeävät vaimojaan. Ärsyttävintä on myös se, että luullaan olevat jotain sielunsiskoja, jos joku on saanut lapsia niin sitten aletaan vertaila raskauksia sekä synnytyksiä. Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pärjäsin kun heitin iloisen ja sosiaalisen vaihteen sisään. Kerroin mitä teen, kuinka vanha olen, missä tavattiin jne. jonkin verran taustaa, ei liikaa. Sitten olin kovin kiinnostunut kavereiden vaimojen asioista, kyselin aina kun tuli tauko. Ihmiset pitävät oikein mukavana tyyppiä, joka on heistä kiinnostunut. Harva erottaa kuinka aitoa se on. Minä aika nopsaan huomasin, että vain ne vaimot olivat äänessä ja ettei kukaan oikeen ollut kiinnostunut kuin itsestään. Se taas on mulle turn over mutta pakkoko sitä on jollain kyläilyreissulla tuoda esiin. Kemiat, tullaanko ystäviksi, honaa aika äkkiä. Ehkä jos juttelee vain yhden ihmisen kanssa niin voi olla että se siitä ystävyydeksi suttaantuu aikaa myöten. Muista mainita positiivisia kommentteja lapsista, eläimistä, asunnosta, sisustuksesta, vaatteista, hiuksista, tarjottavista, mökistä, mielipiteistä. Harva kuuntelee, useat puhuvat taukoamatta. Aktiivisesti kuunteleva tyyppi on tosi hyvä tyyppi ;) ja mieskin on tyytyväinen kun kyläilyyn sujuvat hyvin.
No en mä nyt ymmärrä mikä ongelma tuo on. Ei kaikkien kohtaamiensa ihmisten kanssa tarvi olla samalla aaltopituudella, voidaan keskustella vaikka säästä tai niistä lapsista. Tai johdata sinä keskustelu niihin kiinnostaviin aiheisiin, jos sulla kerran sellaisia on takataskussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täsmälleen sama ongelma. Olen ilmoittanut miehelleni etten tule ellei ole oikeasti tärkeä juttu. Minun on vastenmielistä istua paikallani ja puhua tyhjänpäiväisyyksiä tyhjänpäiväisten ihmisten kanssa ja miehen nyt vain pitää elää sen kanssa (mulla on lievä asperger).
Olen kai itsekäs, mutta tässä asiassa en voi joustaa. Yritän kompensoida muuten.
Tosta alotuksesta sai kyllä sen kuvan, että sä oot se jengin tylsä jäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse silti sen verran sosiaalinen että keksin kenen tahansa ihmisen kanssa aina jotain keskusteltavaa. Homman nimi nyt on vaan se että on annettava kaikille ihmisille mahdollisuus, eikä saa olla liian tuomitseva koska se paistaa läpi muille ja siksi heille tulee vaivautunut olo sinun seurassasi.
Eihän sinun tarvitse sydänystäväksi muuttua jos ei kemiat natsaa, mutta pidä kohteliaat välit. Ihan puheen myötäily ja hymy riittää.
Mä olen ratkaissut tuon niin, että käydään miehen ärsyttävillä sukulaisilla kylässä parin tunnin verran viikottain, se on ihan maksimi ja sen vielä jaksaa teeskennellä kiinnostunutta.
Ap, kuulostat kyllä aika itsekeskeiseltä. Ikäänkuin niiden miesten kavereiden vaimojen tulisi ottaa asiakseen sun viihdyttäminen, että suvaitsisit olla heidän joukossaan joskus. Jos sinä kerran olet niin kiinnostava ihminen, niin tokihan varmaan saat aikaiseksi räiskyvää keskusteluakin?
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 17:33"]
Ap, kuulostat kyllä aika itsekeskeiseltä. Ikäänkuin niiden miesten kavereiden vaimojen tulisi ottaa asiakseen sun viihdyttäminen, että suvaitsisit olla heidän joukossaan joskus. Jos sinä kerran olet niin kiinnostava ihminen, niin tokihan varmaan saat aikaiseksi räiskyvää keskusteluakin?
[/quote]
Etkö osaa lukea? Aloittajahan kertoo, ettei hän ole kovi sosiaalinen ihminen ja viihtyy lähinnä samanhenkisessä porukassa tai sydänystävien kanssa. Eivät kaikki ole sellaisia, että saavat ohjattua keskustelua mielenkiintoisille urille porukassa kuin porukassa.
AP älä kuuntele syyllistäjiä. Ne ei käsitä miten vaikea on jauhaa bullshittiä kun sen näkee ja tajuaa liian kirkkaasti. Tyhjän jauhaminen ja pinnallinen läppä sujuu jos onnistuu vuoraamaan itsensä jollain samentavalla, jotta tilanteen turhuus ja typeryys ei olisi liian ilmiselvää. Mm. alkoholi on yksi keino tähän. Tosin pahimmat tilanteet tarvii enemmän viinaa ja yleensä juuri niissä ei olisi soveliasta olla päissään.
#10
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 17:28"]
Täsmälleen sama ongelma. Olen ilmoittanut miehelleni etten tule ellei ole oikeasti tärkeä juttu. Minun on vastenmielistä istua paikallani ja puhua tyhjänpäiväisyyksiä tyhjänpäiväisten ihmisten kanssa ja miehen nyt vain pitää elää sen kanssa (mulla on lievä asperger).
Olen kai itsekäs, mutta tässä asiassa en voi joustaa. Yritän kompensoida muuten.
[/quote]
Olen samanlainen mutta en ole Asperger. Minulla ei ole vain aikaa tyhjänpäiväisyyksille. En halua elää sillä tavalla.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 18:32"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 17:46"][quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 17:42"] Ap älä laita rimaa liian korkealle. Ei niistä vaimoista ole pakko tykätä. Ehkä ihan kaikki muutkaan eivät viihdy niin hyvin - kävisikö vaikka, että katsotte porukalla telkkaria? [/quote] Tätä en käsitä. Miksi kenenkään pitäisi lykkäytyä samaan porukkaan jos sinne ei itse halua? [/quote] Siksi, että haluaa tehdä kumppanin iloiseksi
[/quote]
Miksi kumppanille on niin tärkeää etät olet jauhamassa vastentahtoisesti turhuuksia jossain naisporukassa missä hän ei välttämättä ole edes mukana? Tai miksei ihan yhteisessäkin. Miksi sen puolison on pakko raahata sinut mukaan?