Oletko koskaan kritisoinut lapsen urheiluharkkojen vetäjää?

Miten ja mitä siitä seurasi? Meillä on se tilanne että lapsen kiva harrastus taitaa kuivua kokoon vetäjän pedagogisen kunnianhimon takia. Esimerkiksi toissa kerralla, purkkari täynnä väkeä, monta uutta osallistujaa vanhempineen, lapsia ehkä lähemmäs 15. Ohjaajalla on tapana aloittaa 5-10 minuutin palaverilla, jossa osallistujia moititaan milloin mistäkin. Tuolla kertaa esim. siitä, että tullaan liian myöhään. Koska harkat ei alakaan oikeasti siihen aikaan kuin ne on merkitty alkavaksi, vaan tuo pikapalaveri kuuluu myös harkkoihin ja on tultava etukäteen sitä kuulemaan. Lisäksi tuona aikana lasten pitää ohjaajan mukaan tutustua toisiinsa, ja ohjaaja piti kunnon saarnan siitä miten möllejä suomalaislapset on (ohjaaja kyllä itsekin ihan suomalainen) ja että tätä surkeutta jatkuu koko vuoden! Tätä rataa jatkettiin kunnes oltiin salissa ja ohjaaja totesi tuskastuneena että miten te olette aina niin jäissä harjoituksen alussa?!! Harkat itsessään olivat ihan kivat niinkuin aina, tosin ohjaaja taas karjaisi jollekin onnettomalle kesken lauseen että ÄLÄ KAIVA NENÄÄ!!!!.

Nyt sitten viime kerralla viisi osallistujaa. Purkkari-haukut oli tällä kertaa siedettävät, henkilökohtaisesti sain kuulla moitteet siitä missä kohtaa purkkaria vaihdetaan vaatteet. Ilmeisesti väen vähetessä pitäisi pyrkiä aina lähemmäs ohjaajaa, vaikka kyllä ne sanomiset valitettavan loud and clear kuuluu siihen viiden metrin päähänkin missä meidän vaatteet on vaihettu koko sen toista vuotta mitä ollaan tuolla käyty.

Tunnin alussa ohjaaja kysyi että onko harkat liian vaikeita kun väki ei käy. Sanoin totuudenmukaisesti ettei ole, mutta vaikeaa on keksiä miten saisi muotoiltua tämän mistä oletan että kiikastaa. Voihan tosin olla että tää vaivaa vain mua, mutta epäilen.