Treffit luultavasti vklp ja

Tervetuloa kerhoon. Seuraava askel on se, että alat itse leikkiä miesten tunteilla, et välitä kenestäkään.

Nettitreffit? Ei niistä mitään tule, tavatkaa oikeita ihmisiä oikeassa elämässä. Näkee jo minuutin jälkeen kannattaako juttua jatkaa.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:34"]Tervetuloa kerhoon. Seuraava askel on se, että alat itse leikkiä miesten tunteilla, et välitä kenestäkään.
[/quote]
Niinpä, harmi kylläkin koska olen useimmiten tosi lämminsydäminen tyyppi.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:36"]Nettitreffit? Ei niistä mitään tule, tavatkaa oikeita ihmisiä oikeassa elämässä. Näkee jo minuutin jälkeen kannattaako juttua jatkaa.
[/quote]
No missähän vitussa tapaan miehiä jos en käy baareissa lähestulkoon ollenkaan?

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:31"]

Ekaa kertaa ikinä en odota niitä. En jännitä, en mieti vaatteita enkä yhtään mitään. Olenkyllä kiinnostunut tyypistä, mutta tämä on lopputulos, kun mies toisensa perään vaan leikkii tunteilla.

[/quote]

määrittele nyt mikä on tunteilla leikkimistä?  se ettei kiinnostukaan?  naisilla ihan sama juttu.   

keskimäärin sekä miesten että naisten pitää tavata satoja ihmisiä että se oikea match löytyy.  

Mulla on kanssa treffit viikonloppuna ja odotan niitä todella paljon. Ollaan muutamia kertoja tavattu ja vietetty aikaa yhdessä. Olen ihastunut tähän naiseen, se täytyy tunnustaa. Hän ei taida olla yhtä ihastunut, mutta kerranhan sitä vain eletään ja sydäntä haavoitetaan!

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:42"][quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:31"]

Ekaa kertaa ikinä en odota niitä. En jännitä, en mieti vaatteita enkä yhtään mitään. Olenkyllä kiinnostunut tyypistä, mutta tämä on lopputulos, kun mies toisensa perään vaan leikkii tunteilla.

[/quote]

määrittele nyt mikä on tunteilla leikkimistä?  se ettei kiinnostukaan?  naisilla ihan sama juttu.   

keskimäärin sekä miesten että naisten pitää tavata satoja ihmisiä että se oikea match löytyy.  
[/quote]

Valehtelua, katteettomia lupauksia, usean kanssa vehtaamista, toisesta hyötymistä, kiertelyä, välinpitämättömyyttä, mukana roikottamista...

5, harrastuksissa. Tai katso ympärillesi tuttavapiiriä. Se paras kumppani saattaa ollakin se kaikkein vaatimattomimman ja tavllisimman oloinen ihminen.

Hain itse seuraa kaaaauan aikaa sitten - mikähän se oli, 9- yhdistä?- joku TV:n tekstichattipalvelu. Sain tuikkivan iloisella ja rehelleisellä ilmoituksellani 99! eri mieheltä vastauksia ja heistä lopulta neljän kanssa jäin juttusille. Yksi oli lääkäri aika läheisestä kaupungista ja häneen ihan rakastuinkin 6kk puhelinkeskusteluiden myötä. Yhden tapasin kotonani, hän oli niin epätoivoinen ja pelottvaan oloinen.. Ensimmäisellä ja ainoalla tapaamisella tahtoi lahjoittaa minulle kännykän. Ja antoikin, mutta minä lähetin hänet matkoihinsa kahvittelun jälkeen. Toinen oli itseäni paljon nuorempi poikanen, jonka kohtasin kadulla ja kävelin ohi: oli ihan selvästi homo. Kolmas lappalainen mies, joka samantien lupasi kullanhuuhdontaa ja mökinkin Lapista. Ylettömän innokas ja maanisen oloinen sen yhden pizzan verran, jonka ääressä kohtasimme. Neljäs itsensä tehokkaan oloiseksi tehnyt wannabe-poliisi, joka olikin joku vartija ja kiinnostunut enemmän dobermanneistaan kuin naisista. Ai niin, ja viides oli kuulakärkikynämainoskauppias, joka mainosti itseään Etele-Suomen aluepäälliköksi markkinoinnin alalla. J a kuudes ihan tavallinen pullaposkinen mies, jonka kanssa join yhden tuopin iltapäivllä, mutta kumpikin taisimme erota kaikessa ystävyydessä.

Eli rakastuin yhteen: tähän lääkärimieheen. Tapasimme lopulta puolen vuoden jälkeen ja olisi pitänyt viettää viikonloppu yhdessä. Hän osoittautui masentuneeksi mieheksi, jolla oli kaiketi menossa työpaikka alta omien mokien takia. Makasi ja joi  sotkuisessa kämpässään, kirjahyllyssä lääketieteteen alan kirjoja. Ei koskaan vienyt minua tutustumaan työpaikkaansa kuten puhe oli. Ties vaikka olisi feikannut puolet koko ammatistaan. Vonkasi vain pillua. Lähdin karkuun seuraavana päivänä.

-- Ja loppujen lopuksi löysin kumppanin miehestä, joka "ei näytä miltään" ja oli ollut siinä lähipiirissä koko ajan. Kumpikin olimme eronneita, kumpikin lapsirakkaita. JO ekoilla treffeillä näin miten luontevasti ottaa kontaktia minun lapsiini ja miten huomaavainen ja kiltti, kunnollien ja tunnollinen mies on. Maailman tavallisin suomaainen mies. Nyt me olemme naimisissa ja lapsiakin 2.

Ilmeisesti tämä välinpitämättömyys ja kyllästyminen aiempien pettymysten jälkeen ei ole epätavallista. Sama tilanne kuin ap:llä, olen miettinyt miksen enää jaksa innostua mistään miehiin liittyvästä. Ei jaksaisi tavata, ei keskustella, ei ylipäänsä tehdä mitään mikä viittaa mihinkään suhdejuttuihin. Toivottavasti en sentään ala itse yhtä pahaksi kuin aiemmat miehet, mutta saa nähdä.

^ Kaikki eivät harrasta. Minulla ei ole varaa mutta ei myöskään mielenkiintoa harrastaa jotain joukkuejuttuja. Ei minun juttuni ollenkaan. Sen sijaan nautin shoppailusta, sisustuksesta ja hyvällä mielialalla ruuanlaitosta. Ja kakkujen leipomisesta. Muu leipominen on ärsyttävää. Tuttavapiirissäni ei ole miehiä. Ei paljon naisiakaan. Voisitko vaan uskoa kun sanon, etten tapaa live-elämässä ketään? Ps. Netti on siitäkin hyvä, että voi suodattaa heti tietynlaiset tyypit pois, esim. mies jolla lapsi(a) aiemmasta suhteesta on total no, ei pienintäkään saumaa. Samoin rööki. Aina joskus tulee huti ja kohdalle osuu kusettaja, mutta riskin voi minimoida. Oli miten oli, netti todella ON minulle itselleni ainoa väylä tavata miehiä. Enkä valita, en vain innostu enää niin kuin ennen. "Vähän" omanarvontunnekin alkanut hiipumaan pelinappulana olemisen takia.. ap

Siis sisustamisesta. Olen kirjoittanut niin paljon diibadaabaa puhekielellä, ettei oikeaoppinen suomen kieli luonnistu enää.

Ehkä ei hyvä juttu treffailla jos on kyyninen asenne miehiä tai seurustelua kohtaan. Mitä järkeä on mennä treffeille mököttämään, saat vaan toisen vaivaantuneeksi ja hänelle tulee tunne, ettei sua kiinnosta! Mutta mistäs sen tietää, jos vaikka tuo mies saisi mielesi muuttumaan?

itselläni oli aikoinaan n.puolen vuoden aktiivinen treffailujakso, enimmäkseen suomi24-ilmoituksen kautta, yhden tapasin muualla. Oikeastaan tuo yksi muualla tavattu oli hyvä juttu, ihastuin häneen nopeasti ja tulisesti, menimme heti ekojen treffien jälkeen sänkyynjne... Muutaman viikon jälkeen hän ilmoitti, ettei usko tästätulevan mitään. Olin surullinen ja pettynyt, mutta sitten päättelin että tunteeni eivät olleet aitoa rakkautta, vaan hullaantumisen ja seksin yhteisvaikutusta...! Eli tuosta pieleenmenneestä jutusta opin tunteiden osalta itsesuojeluvaistoa ja päätin etten enää hyppää niin nopeasti sänkyyn. Päätin alkaa treffailemaan ihan vaan kevyesti tutustumismielessä ja jos joku kolahtaisi, niin se olisi bonusta. Tämä tapahtui siis 8v. sitten ja kyllä silloin oli suomi24.ssa ihan hyviäkin miehiä pk-seudulla. Tapasin n. 12 miestä sen puolen vuoden aikana, muutamaa useamminkin kerran, ja kaksi heistä kiinnosti vakavemmastikin. Toisen kanssa olen nyt naimisissa ja meillä on kaksi lasta, eli olen onnekas!

mun neuvoni sulle on, että tutustu miehiin avoimin mielin, pilke silmäkulmassa, kuuntele vaistoa, tuntemuksia siitä, olisiko mies sopiva sinulle, voisiko hänen kanssa mahdollisesti olla loppuelämän..älä hyppää liian nopeasti sänkyyn, se sotkee vaan tunteita ja kiinnyt ehkä väärään tyyppiin. Jos jokin tiedostomaton asia toisessa häiritsee, niin kuuntele vaistoasi sillä se on yleensä oikeassa. Itse jätin yhden miehen, joka oli kiinnostava ja hauskaa seuraa, mutta jotenkin levoton. Tiedän että kaipaan miehessä turvallisuutta ja tasapainoisuutta, joten oli pakko lopettaa tutustuminen, vaikka hän olikin jännittävää seuraa.

Nyt iloa elämään, koita unohtaa katkeruus ja pettymykset!

up