Muita äärettömän introverttejä?

Olen huomannut itsessäni äärettömän introvertin piirteitä. Viihdyn hyvin yksikseni, en ole koskaan kaivannut ympärilleni suurta laumaa ystäviä jotka puhuvat kaikki kovaan ääneen samaan aikaan, se ei vain ole minua varten ja silloin olen tuppisuuna. Nuorempana viihdyin paremmin 2-4 hengen seurueessa. Kaikenlaiset juhlat ovat mielestäni lähes aina olleet ärsyttäviä, pitäisi osata olla koko ajan äänessä ja "viihdyttäjä" vaikka oikeasti sitä vain haluaisi vetäytyä nurkkaan mietiskelemään, tai jutella vain parin ihmisen kanssa ilman laumatunnelmaa. Tiedän että jotkut ihmiset tulkitsevat esim. inrtoverttiuden ja hiljaisuuden töykeytänä, vaikka ei se sitä ole, ihmiset ovat vain erilaisia luonteelta. Suhteissa jos minua on haukuttu niin reagoin siihen niin etten vastaa mitään, voisin olla hiljaa vaikka viikon. Hiljaisuudessa kuulee paremmin omat ajatuksensa, vaikka seinille en kyllä puhuisi se olisi jo liian hullua. Jos kuulen törkeän töksäytyksen vieraalta ihmiseltä niin reagoin silloinkin samanlailla, vetytymällä ja olemalla hiljaa, ainakin useimmiten. Mielestäni aina ei kannata vaivautua avaamaan suutaan, etenkin jos toinen on törkeä tai täysin eri aaltopituudella, on turha selittää asioita jotka eivät kumminkaan tule ymmärretyksi. 

Minulla on ollut lukuisia sekä hyviä että huonoja ystäviä, mutta en heistä ketään kaipaa, tämä ehkä parhaiten todistaa introvertin luonteen. Jos tulen jollakin tavalla loukatuksi vetäydyn täysin omaan kuoreeni ja omiin maailmoihini ja rakennan kiveäkin paksumman suojamuurin, vaikka se ei aina välttämättä näy puhun ja vastaan kyllä mutta en enää nykyään halua kuulua mihinkään tiettyihin piireihin.