vauvani synttäreideni aikaan 7kk, haluaisin illanviettoon mutta

Auttaisko mitenkään asiaa se, että isä hoitaisi jonkun illan silloinkin, kun olet kotona?

Ymmärrän myös sinua, itsellekkin on ollut vaikeaa, mutta kyllä isä varmasti osaa hoitaa pienen, jos kyseessä olisi mummin luona hoito en jättäisu, mutta isään voi luottaa varsinkin jis isä itse luottaa kykyynsö hoitaa vauva. Ehkä hoito sujuu tosi hyvin ja uskalkat toistekkin lähteä ulos, ja voithan soittaa ja kysyä kuinka niillä menee siellä kotona. Kolmekymppisiä voi juhlistaa myös käymällä ravintolassa syomässä ystävien kesken, jos et kauan uskaltaudu olemaan pous. Voitte myös alkaa opettaa vauvaa juomaan nokkamukista jolloin isäkin voi juottaa pientä.
Jos nyt kuitenkin et uskaltauduttaan irtautumaan vauvastasi vielä niin älä kanna siitä syyllisyyttä, olet hyvä äiti ja kerkeät juhlia sitten nelikymppisiä. Älä anna muiden painostaa sinua jos itse et ole vielä valmis!

Mitä mieltä, rohkenenko lähteä?

Tietysti menet. Kyseessä on vauvan isä, jonka on jo korkea aika saada vauvan kanssa kahdestaan yhteistä aikaa!

Mutta miten onnistuu kun ei huoli tuttipulloa? Jos vauva herää, niin nukuttako isä sen vain sylissä. Itse olen antanut aina rintaa, jolloin jatkanut unia.

Mitäs oot opettanu vauvan olevaan riippuvainen susta, ja vielä tuntuu vaikealta jättää vauva isän hoiviin. Sitten valitetaan kun isät ei osallistu. Huhhhu. Lähe nyt sinne juhlimaan herraisä.

Anna lapsen isän ratkaista asia niin kuin parhaaksi katsoo. Relaa. Ihan tosi.

Hauskaa iltaa ja hyvää syntymäpäivää sulle!

[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 19:24"]Mitäs oot opettanu vauvan olevaan riippuvainen susta, ja vielä tuntuu vaikealta jättää vauva isän hoiviin. Sitten valitetaan kun isät ei osallistu. Huhhhu. Lähe nyt sinne juhlimaan herraisä.
[/quote]

En todellakaan ole opettanut. Vauva on kuukauden sisällä muuttunut vaativaksi, ennen sitä isä kelpasi ja kävin useamman tunninkin erossa vauvasta monesti ilman suurempia hämminkejä. Nykyäänkin isä hoitaa kovasti mutta kun vauva itkee yli 20minuuttia aivan paniikissa, soittaa minut pihalta tai kaupungilta kotiin. Koskaan en vain ole ollut illalla yöunien aikana pois. En halua huudattaa vauvaa yöllä, silloin ei nuku isompi lapsikaan.

Ap

Opeta se nokkamukille. Me opetettiin 6kk iässä kun palasin täyspäiväopintoihin ja isä jäi 'isälle hoitoon' :D

Oisko lapselle hampuleita puhkeamassa?

Kaikille se ei ole yhtä helppoa. Tiedän miltä sinusta tuntuu ap! Itse kuuntelen ällistyneenä näitä juttuja, kun vastasyntyneen äidit ollu baarissa jo viikko kaks synnytyksestä. Tai jos illanvietossa ollaan kerran kuukaudessa. On niin vaikea samaistua, miten raaskii lähteä sen pienen olennon luota. Vauvalle ei voi selittää, että "äiti tulee sitten aamulla"

Monta iltaa ja monta syntymäpäivää saat kotona istua jos sille linjalle lähdet ettei isä pärjää yhtä iltaa oman lapsensa kanssa ja 7kk ikäisen kanssa!

Vähän eri jos vauva olis 7 päivää tai vaikka 7 viikkoa.

Mitä kamalaa voi tapahtua jos isäkin on sitä mieltä että tottakai menet kavereiden kanssa syntymäpäivää juhlimaan? Meinaat että lapsi kuolee nälkään tai janoon tai rääkyy itsensä kuoliaaksi kun mami ei ole yhtenä iltana paikalla...NOT!

Mulle on jäänyt trauma siitä, että jätin 4 kk ikäisen vauvan mummon hoitoon useammaksi tunniksi (kaverin häät samalla pikkupaikkakunnalla). Oli sovittu, että jos pulmia ilmenee, tulen äkkiä (15 min.ssa) takaisin.  Vauva huusi 4 h ennen kuin mummo soitti minulle, ettei tästä mitään tule... Olin mummolle aika äkäinen, että olisi voinut soittaa jo siinä vaiheessa, kun huutoa oli ollut 2 h... Tapahtumasta on aikaa jo 12 v.

No älä sitten lähde jos on noin vaikeeta. Istut kotona ja juhlit oman perheesi kanssa sitä syntymäpäivää ja kun vauva vähän parahtaa niin työnnät tissin vauvan suuhun ja kaikki on tyytyväisiä.

Isi ei osaa hoitaa, vauva rääkyy paniikissa, vanhempi lapsikaan ei nuku ja sulla on jo etukäteen huono omatunto eli ei missään nimessä kannata lähteä. Kyllä sä parin vuoden päästä tai parinkymmenen vuoden päästä pääset taas kavereiden kanssa iltaa istumaan.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 19:46"]

Mulle on jäänyt trauma siitä, että jätin 4 kk ikäisen vauvan mummon hoitoon useammaksi tunniksi (kaverin häät samalla pikkupaikkakunnalla). Oli sovittu, että jos pulmia ilmenee, tulen äkkiä (15 min.ssa) takaisin.  Vauva huusi 4 h ennen kuin mummo soitti minulle, ettei tästä mitään tule... Olin mummolle aika äkäinen, että olisi voinut soittaa jo siinä vaiheessa, kun huutoa oli ollut 2 h... Tapahtumasta on aikaa jo 12 v.

[/quote]

okei eli sulle jäi traumat mutta jäikö lapslle? Tuskin.

Onpa munatonta meininkiä.

Mitä ihmettä, av kannustaa äitiä lähtemään bilettämään!??? Eikö tää oliskaan ls-ilmon paikka?

Mä ymmärrän aloittajaa, koska ensimmäisen lapsen kanssa olin samanlainen. Oli vaikea lähteä mihinkään. Mutta: lähde silti ihmeessä! Tarvitset sitä. Mikään ei estä tulemasta kotiin, jos siltä sitten tuntuu. Meillä ei myöskään vauvalle tuttipullo kelvannut, mutta joi iltamaitonsa (pakastettua rintamaitoa) nokkamukista. Nokkamuki siis harjoitteluun myös, tai hörpyttäminen.

Se on sinänsä ihan normaalia, että on voimakas symbioosifiilis vauvan kanssa. Ja vauvahan on nyt vierastamisiässä, eli alkaa juuri tuntea ikävää äitiä kohtaan ja vierastaa muita. Voit kuitenkin ihan täysin hyvällä omallatunnolla olla vaikka koko illan pois, juuri niinkuin miehesi sanoo. Ihan ammattilaisten suositushan on se 1 tunti per ikäkuukausi poissaoloa, eikä nukkumista edes lasketa siihen.

Mee nauttimaan synttäreistäsi :) Luota mieheesi.

Minäkin tunnen pienen vauvani itkun kipuna rinnassa. Todella ahdistavaa. Ja anoppi väkisin pitää itkevää lasta sylissä, joudun melkein repimään lapsen sylistä itselleni :(. Lapsen ja äidin symbioosilla on tarkoituksensa. Mitään järkeä rikkoa tuota yhteyttä tahallaan. Lapsi lähtee rohkeasti ottamaan etäisyyttä äitiin kun on valmis siihen. Ihan itse.

Eroahdistusta. Se voi joillain vauvoilla tulla jo 6kk:n iässä, niin omallanikin. Meni kyllä meillä myös todella nopeasti tuolloin ohi, pahin kausi kesti vain pari-kolme viikkoa, ja sen jälkeen vauva tuntui tajuavan, että äiti kadonnut kokonaan, kun meni esim. toiseen huoneeseen tai lähikauppaan.  Joten jos syntymäpäiviisi on vielä viikko-parikin, tilanne voi olla jo  toinen niiden aikaan. Alkaisin myös systemaattisesti yrittämään pulloruokailua niin, että miehesi syöttää vauvaa. Meillä oikeasti selvästi näki, kuinka vauva alkoi "tunnistaa" isänsä, kun isäkin antoi hänelle maitoa (tässä vaiheessa korviketta, en saanut enää pumpattua) pullosta välillä tuossa vaiheessa. Ja öistäkin tuli helpompia, kun isäkin alkoi herätä vauvan nälän merkkeihin, joihin ei aiemmin herännyt.