Sain syöpädiagnoosin pari vkoa sitten, haluatko kysyä jotain?

Miehelläni todettiin 34-vuotiaana non-hodgkin, hoidettiin 7 kk sytostaateilla 3 vkon välein, sitten sai "terveen" paperit ja ylläpitohoitoa 2v 2kk välein. Edelleen puhtaat kontrollit, onneksi. :)

Voimia, hoidot ovat rankkoja. Uskon myös, että tulet selviämään ja saat nauttia perheestäsi (ja he sinusta) vuosikymmeniä. <3

Niin se on, että rankkuus on yksilöllistä. Jotkut saa pahojakin oireita, toiset ei välttämättä mitään.  Minulle oli rankkaa siksi, että hoitokerrat oli 2 viikon välein, eikä niistä oikeen voinut joustaa, ellei veriarvot olleet liian huonot. Minä menin huonoon kuntoon ja olin aina muutaman päivän vuodepotilas. Toki hyviäkin päiviä oli paljon.  Mutta tosiaan, se, että jollekin tulee pahat sivuoireet ei tarkoita sitä, että sinä saisit ne myös. Rohkein mielin taistoon!  -37

Mitäköhän hoidoista osaisi sanoa kauniisti, niin ettei pelottelisi... Huumorintaju muuttuu todella mustaksi ja sarkastiseksi. Itsestään löytää uusia puolia ja kokee huikeaa henkistä kasvua. Ennen niin ikävät arkiset asiat tuntuvat pieniltä ja olematomilta.

Huonoista hetkistä kasvoi uusi minuus. Tilannetta/olotilaa en voinut muuttaa-. Ainoa asia,johon pystyin vaikuttamaan oli oma suhtautumiseni. Opettelin löytämään aina jotain positiivista, vaikka hetkittäin se olikin vaikeaa. Ja piru vie, minähän suhtauduin ja sisuunnuin. Ja nauroin. Sain joskus kommentteja, että suhtaudun kaikkeen liian keveästi. Sarkastisuus oli toisille vaikeaa vastaanottaa :)

Jos sinulla on pieni lapsi, etsippä kuntasi ennalta ehkäisevä perhetyö ja ota rinnallesi arkea helpottamaan mukava ptt. Tuleva reissu saattaa olla melko pa..ka, muttei turha. (Itse ainakaaan en vaihatisi kokemaani.) . Etsi vertaistukihenkilö ja keskustele hänen kanssaan mieltä painavista asioista. Saman läpi käynyt ymmärtää ja osaa antaa hyviä vinkkejä arjessa selvitytymiseen.

<3<3<3

51 kertoilee: miehelläni hoidot tehtiin päiväpolilla, ja pääsi yöksi kotiin. Hoidon jälkeen oli ensin päivän ylipirteä (kortisoni?) ja sitten muutaman päivän tosi väsynyt. Reilun vkon päästä hoidosta sai aina flunssan -> osastolle hoitoon muutamaksi päiväksi. Kun antibiootit alkoivat purra, mies tylsistyi makaamiseen ja alkoi hoitajien riemuksi askarrella kumihanskoista eläimiä... Sitten taas ennen seuraavaa hoitoa oli aika hyväkuntoinen n. viikon.

Kun heikon vastustuskyvyn takia joka hoitosyklissä kerran tuli flunssa, ruvettiin jossain vaiheessa hänelle kirjoittamaan valkosolunkasvutekijäpiikkiin resepti valmiiksi, ja minä pistin sen hänelle kotona vatsanahkaan muistaakseni 24 h hoidon jälkeen. Se auttoi, ei sairastunut enää hoitojen välissä. Ton piikin hinta oli noin 1500 euroa, mutta maksoimme siitä vain omavastuun 3 euroa!!

Hoidot kestivät 7 kk, ja loppua kohti mies meni huonompaan kuntoon sytojen takua, vaikka syöpä pienenikin. Elimistö ei meinannut jaksaa tuottaa valkosoluja eikä hoitoja siksi voitu tehdä ajallaan. Onneksi ne viimeisetkin hoidot saatiin tehtyä ja lopulta se puhdas ct-kuva! Hieman ennen tuota mies oli jo palannut töihin, ja uskon että kunto nousi kun henkisesti helpotti, kun sai palata töihin.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:59"]

Onko syöpää suvussa? Kuvaile oireesi ennen diagnoosia? Mitä tunteita diagnoosi herättänyt?

[/quote]

Ei ole suvussa. Olin, tai siis olen kyllä vieläkin jatkuvasti uupunut, pahoinvointia ruokailun yhteydessä ja välillä ruokahalu oli poissa kokonaan..on pientä kuumeilua, flunssaa ja ihmeellistä ihottumaa. Kaiken näköisiä kipuja myö ollut, mutta en osaa varmaksi sanoa, että johtuuko ne tästä sairaudesta. 

Diagooni järkytti vaikka tätä pahimmissa painajaisissani pelkäsin, ekat päivät meni tajutessa ja panikoidessa, sitten aloin jo rauhoittua siitä alku paniikista.

[/quote]

Oliko joku tietty oire niin vahva, että ymmärsit ettei se ole normaalia? Sinänsä aika pelottavaa, koska oireesi kuulostavat kuitenkin aika "miedoilta" eli joku voisi selittää ne olankohautuksella. Ja sitten paljastuikin jotain tuollaista :'/ Tsemppiä sinulle hirmuisesti ja enkeleitä matkaasi!

Muakin kiinnostaa, että näkeekö tuon syövän (tai viitteitä siitä) esim verikokeesta vai jostain kuvauksesta?

Kiitos omasta puolestani 49! :)

51, Ihanaa kuulla, että miehesi on nyt pysynyt terveenä ja toivottavasti saa pysyä lopun elämäänsä! Ihanaa, että olette yhdessä käyneet tämän läpi, se antaa toivoa siitä, että omakin mieheni jaksaa olla vierelläni nyt kun häntä eniten tarvitsen.

Kiitos 37, kun avasit kokemuksiasi!! Rohkeutta tässä tosiaan tarvitaan! :)

53, kiitos sinullekin kun kerroit kokemuksestasi!! Ihana lukea sinun ja muiden kirjoituksia, kun olette eläviä esimerkkejä siitä, että tämän taistelun voi voittaa! Ja tuo oikea asenne on varmasti todella tärkeä, pitää yrittää muistaa vaikeimpinakin päivinä jaksaa jatkaa matkaa! :)

54, Kuulostaa todella rankalta, mitä miehesi on käynyt läpi ja sinä tietenkin siinä vierellä. Mutta ihana kuulla, että hän on palannut töihin ja selättänyt oman tautinsa, toivon teille kaikkea hyvää ja terveyttä! Niinkuin kaikille muillekkin täällä palstalla!

56, Tuo jatkuva pahoinvointi + turvonneet imusolmukkeet joita oli yht. 8 sellaista, jotka voin itse tuntea. Ja kiitos, suojelusenkeileitä tässä tarvitaan! <3

56, Minulla ainakin oli tulehdusarvot korkealla kun ensimmäiseen verikokeeseen pääsin.

55 piti olla tuo toisiksi alin numero, mutta ymmärsitte varmaan ketä tarkoitin :)

Mikä syöpä?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:52"]

Mikä syöpä?

[/quote]

Imusolmukesyöpä

Mikä ennuste. Miten/mistä todettiin?

Gradus?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:54"]

Mikä ennuste. Miten/mistä todettiin?

[/quote]

Hoidot aloitetaan parin viikon päästä, ei ole vielä kovin laajalle levinnyt, eli ennuste ihan hyvä :)

Todettiin kun kävin muutaman kerran valittamassa jatkuvasta huonosta olosta ja turvonneista imusolmukkeista terveyskeskuksessa, pääsin sitten lopulta tutkimuksiin ja sitten todettiin.

Ikä?

Ikä?

Miten perheesi on suhtautunut asiaan? Onko sinulla lapsia?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:57"]

Ikä?

[/quote]

20 vuotta

onko sulla lapsia?

[quote author="Vierailija" time="04.08.2014 klo 21:57"]

Miten perheesi on suhtautunut asiaan? Onko sinulla lapsia?

[/quote]

Järkyttyneitä, mutta toiveikkaita, kuten minäkin. On 9kk ikäinen poikalapsi..

Onko syöpää suvussa? Kuvaile oireesi ennen diagnoosia? Mitä tunteita diagnoosi herättänyt?