Lue keskustelun säännöt.
Kauanko kissan kestää toipua hammaskiven poistosta?
13.08.2014 |
Otsikossa kysymykseni olikin jo osittain. Kissani olivat eilen hammaskiven poistossa ja se saatiin tehtyä sillä pelkällä esirauhoitteella vai mikä se on viralliselta nimeltään. Toiselta kissalta tuli herättyään paljon kuolaa (eläinlääkärin mukaan tämä kissa on yliherkkä rauhoitteen aineelle ja siksi siltä tulee kuolaa ja sillä on paha olo) ja se näytti tosi huonovointiselta. Iltaa kohti kuolaus loppui ja myöhään illalla kyseinen kissa jo söi ja joikin.
Tänään tämä kissa on edelleen huonovointisen näköinen eikä vaikuta oikein omalta itseltään. Nyt tämä kissa antaa kyllä silittää ja nukkuu tavallisissa paikoissa, kun taas eilen tämä kissa oli aina jossain piilossa eikä antanut edes silittää.
Tiedän kyllä, että tämä kissa osaa myös osoittaa mieltään esim. juurikin siitä, että joutui hammaskiven poistoon, hän kun ei tykkää siitä yhtään, mutta nyt en ole täysin vakuuttunut, että tuo hänen käytöksensä olisi vain mielenosoitusta.
Toinen kissa on siis nyt aamusta asti ollut täysin normaali ja aikaisemmista hammaskiven poistoista tämä nyt huonovointisempikin kissa on ollut seuraavana täysin normaali.
Kommentit (19)
a) Kissat eivät osaa osoittaa mieltään. Niiden käytökseen on aina jokin muu syy.
b) Hammaskivenpoisto ja muut hammasoperaatiot pitäisi aina tehdä intuboituna mm. aspiraatioriskin vuoksi
c) jos kissasi on pelkällä im-sedaatiolla ilman tuubausta ollut hammaskiven poistossa, voi oireilun syynä olla mitä vaan, esim.
- aspiraatio joka kehittymässä pneumoniaksi
- herkkyys lääkeaineille tai esim. liian iso annos (esim. ketamiini aiheuttaa pahoinvointia, deksmedetomidiini voi aiheuttaa mm. ödemaa)
- Ikenet ja hampaat ovat ärtyneet ja aiheuttavat kipua, esim. kissoilla paljon resorptiota joka kivulias
d) Kuolaus voi olla tosiaan pahoinvoinnin, oireilevan hampaan/ikenen tai aspiraation seurausta ja sitä suuremmalla syyllä, valitse eläinlääkäri ensi kerralla jostain eläinystävällisemmästä paikasta
e) nyt seuraa tarkasti kissan vointia, jos tulee mitä tahansa oireita tai ei ala syödä ja juoda normaalisti tämän päivän aikana -> lääkäriin
Tsemppiä!
Terveisin eläinlääkäri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 11:26"]
a) Kissat eivät osaa osoittaa mieltään. Niiden käytökseen on aina jokin muu syy.
b) Hammaskivenpoisto ja muut hammasoperaatiot pitäisi aina tehdä intuboituna mm. aspiraatioriskin vuoksi
c) jos kissasi on pelkällä im-sedaatiolla ilman tuubausta ollut hammaskiven poistossa, voi oireilun syynä olla mitä vaan, esim.
- aspiraatio joka kehittymässä pneumoniaksi
- herkkyys lääkeaineille tai esim. liian iso annos (esim. ketamiini aiheuttaa pahoinvointia, deksmedetomidiini voi aiheuttaa mm. ödemaa)
- Ikenet ja hampaat ovat ärtyneet ja aiheuttavat kipua, esim. kissoilla paljon resorptiota joka kivulias
d) Kuolaus voi olla tosiaan pahoinvoinnin, oireilevan hampaan/ikenen tai aspiraation seurausta ja sitä suuremmalla syyllä, valitse eläinlääkäri ensi kerralla jostain eläinystävällisemmästä paikasta
e) nyt seuraa tarkasti kissan vointia, jos tulee mitä tahansa oireita tai ei ala syödä ja juoda normaalisti tämän päivän aikana -> lääkäriin
Tsemppiä!
Terveisin eläinlääkäri
[/quote]
Ai kissat eivät osaa osoittaa mieltään :D:D:D TODELLAKO?
SIinä puhuu taas putkiaivoinen insinööriajattelulla varustettu lääkäri, jolle on opetettu, että eläinten tunteita ei saa huomata, muutoin valahtaa nyyhkivien ämmien kategoriaan.
Meillä kissa todellakin osoittaa mieltään. Helppo esimerkki on yksin jääminen ja siitä seurauksena kustut nahkasohvat. Sama tapahtui kun hänen reviirilleen tuotiin toinen kissa. AIVAN turha väittää että syy olisi olltu esim. pissatulehdus. Sellainen on todella aivottomien eläinlääkärien päässä
Mun kissa oli myös maanantaina hammashoidossa ja oli jo eilen oma itsensä, soittaisin lääkäriin ja kysyisin pitääkö tulla käymään.
Minäkin olen eri mieltä tuosta etteikö kissat osaisi osoittaa mieltään. Ihan varmasti osaa, ja jotkut koiratkin...
Kyllä meillä on yleensä ollut niin että se loppupäivä jona on hammaskiveä poistettu, kissa on ihan tööt rauhoitusaineista. Yleensä on kyllä sitten yön jälkeen ollut jo normaali, joskus vähän tavallista uneliaampi mutta ei sen enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 11:30"]
SIinä puhuu taas putkiaivoinen insinööriajattelulla varustettu lääkäri, jolle on opetettu, että eläinten tunteita ei saa huomata, muutoin valahtaa nyyhkivien ämmien kategoriaan.
Meillä kissa todellakin osoittaa mieltään. Helppo esimerkki on yksin jääminen ja siitä seurauksena kustut nahkasohvat. Sama tapahtui kun hänen reviirilleen tuotiin toinen kissa. AIVAN turha väittää että syy olisi olltu esim. pissatulehdus. Sellainen on todella aivottomien eläinlääkärien päässä
[/quote]
Ei, kissat eivät osaa osoittaa mieltään. Kyseessä ei varmasti olekaan pissatulehdus, vaan uuden tilanteen aiheuttama stressi ja ahdistus, mikä saa kissan poikkeamaan normaalista käytöksestään. Se on eri asia kuin tietoinen "mielenosoittaminen", mikä tarkoittaa tietoista "kostamista" omistajalle. Kissa ei osaa osoittaa mieltään tai kostaa, se vain käyttäytyy hädissään epänormaalisti.
Nimenomaan tuntemalla eläimen käyttäytymismallit ja lajikohtaiset erot, osaa hoitaa eläimiä paljon paremmin kuin inhimillistämällä niitä ihmisiksi. Todellakin otan siis eläimen tunteet hoidoissa huomioon, mutta nimenomaan juuri eläimen kannalta ja realistisesti. Tunteilu ei siis saa minua valahtamaan yhtään minnekään eikä etenkään vaihtamaa sukupuoltani.
Terveisin eläinlääkäri
Näkeehän sen nyt naamasta, jos kissaa vituttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tehdäänkö noita ilman intubaatiota, apua alkoi pelottamaan, minne uskallan viedä omat kissani ensi kerralla.
Olkaa myös tarkkana että kissalle laitetaan silmiin kostutustipat tai mitä lieneekään, minulle on pari kertaa sattunut että olen itse joutunut niistä muistuttamaan.
Olet ihana ammattilainen. Saisipa täällä mainostaa palveluaan... Helsingin Felina on ainakin kissaystävällinen eläinlääkäriasema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kissa oli viikon myrtsinä hammaskiven poiston jälkeen
Minä edelleen väitän, että tuo meidän kissa kyllä oikeasti osaa osoittaa mieltään. Esim. jos olen itse poissa koko päivän, niin tämä kissa tulee herättämään öisin ja vaatii silityksiä ym. huomiota, kun ei sitä ole päivällä saanut. Samoin, kun eivät saaneet nappulaa ma iltana, niin herätti koko yön ja kurisi ja kun huomasin kissan niin lähti huoneeseensa päin kuten yleensäkin, kun haluaa nappulat, mutta tuli takaisin, kun en lähtenyt perässä ja kun ei saanut nappuloita niin puri, kynsi ym. minua.
Ajattelin nyt katsoa vielä tämän päivän tuota kissan käytöstä ja soittaa huomenna aamusta, jos kissa ei edelleenkään käyttäydy normaalisti tai syö normaalisti.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 11:37"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 11:30"]
SIinä puhuu taas putkiaivoinen insinööriajattelulla varustettu lääkäri, jolle on opetettu, että eläinten tunteita ei saa huomata, muutoin valahtaa nyyhkivien ämmien kategoriaan.
Meillä kissa todellakin osoittaa mieltään. Helppo esimerkki on yksin jääminen ja siitä seurauksena kustut nahkasohvat. Sama tapahtui kun hänen reviirilleen tuotiin toinen kissa. AIVAN turha väittää että syy olisi olltu esim. pissatulehdus. Sellainen on todella aivottomien eläinlääkärien päässä
[/quote]
Ei, kissat eivät osaa osoittaa mieltään. Kyseessä ei varmasti olekaan pissatulehdus, vaan uuden tilanteen aiheuttama stressi ja ahdistus, mikä saa kissan poikkeamaan normaalista käytöksestään. Se on eri asia kuin tietoinen "mielenosoittaminen", mikä tarkoittaa tietoista "kostamista" omistajalle. Kissa ei osaa osoittaa mieltään tai kostaa, se vain käyttäytyy hädissään epänormaalisti.
Nimenomaan tuntemalla eläimen käyttäytymismallit ja lajikohtaiset erot, osaa hoitaa eläimiä paljon paremmin kuin inhimillistämällä niitä ihmisiksi. Todellakin otan siis eläimen tunteet hoidoissa huomioon, mutta nimenomaan juuri eläimen kannalta ja realistisesti. Tunteilu ei siis saa minua valahtamaan yhtään minnekään eikä etenkään vaihtamaa sukupuoltani.
Terveisin eläinlääkäri
[/quote]
voi vittu!
Tämä lapsellinen pelleily semantiikalla on naurettava. Se, että puhutaan mielenosoituksesta tai siitä, että kissa "vain" osoittaa että on stressaantunut, merkitsee SAMAA asiaa eli sitä, että eläimellä on tunteet, joilla se viestii niin toisilleen kuin ihmisille. Se, mitä sanaa siitä käytetään, on epäolennaista itse asian kannalta.
Se, että eläinten tunteiden olemassaolo on akateemisessa retoriikassa pöyärytetty silmänkääntötempulla "eläinten inhimillistämiseksi" (ja sitä kautta nyyhkivien ämmien tunteiluksi eli pohjimmiltaan sekä naisten että eläinten vihaamiseksi) näköjään menee tyhmimmillä hyvin edelleen kritiikittä perille.
Tiivistäen: Eläimillä on tunteet. Ihminen ei halua olla eläin. Ihminen ei myöskään halua, että eläimillä on tunteita siksi, koska tulisi eettisiä ongelmia ruokatuotannon ja laboratorioeläinten kanssa -> käännetään asia niin päin, että tunteiden huomaaminen eläimissä on väärintulkintaa , koska se on niiden inhimillistämistä, oman ämmämäisen ylitunteellisuuden sijoittamista eläimiin.
Tämä on ollut tehokas tapa oikeuttaa edelleen kohtuuton julmuus eläimiä kohtaan. Jokainen etenkin miestutkija pitää turpansa kiinni, jottei vaan tulisi leimatuksi nyyhkiväksi ämmäksi.
Silti jokainen, joka eläinten kanssa on tekemisissä, huomaa, että niillä on uskomattoman hienovireisiä tunteita.
Älkää uskoko tuota säälittävän auktoriteettiuskoista eläinlääkäriä, joka on mennyt vanhanaikaiseen sumutukseen ja toistelee muna suussa isoilta pojilta oppimaansa mantraa. Säälittävää.
Luottakaa siihen, mitä näette itse, niin saatte objektiivisempaa, vähemmän tarkoitushakuista tietoa eläintenne tunne- ja älykapasiteetista.
Tämä lapsellinen pelleily semantiikalla on naurettava. Se, että puhutaan mielenosoituksesta tai siitä, että kissa "vain" osoittaa että on stressaantunut, merkitsee SAMAA asiaa eli sitä, että eläimellä on tunteet, joilla se viestii niin toisilleen kuin ihmisille. Se, mitä sanaa siitä käytetään, on epäolennaista itse asian kannalta.
Se, että eläinten tunteiden olemassaolo on akateemisessa retoriikassa pöyärytetty silmänkääntötempulla "eläinten inhimillistämiseksi" (ja sitä kautta nyyhkivien ämmien tunteiluksi eli pohjimmiltaan sekä naisten että eläinten vihaamiseksi) näköjään menee tyhmimmillä hyvin edelleen kritiikittä perille.
Tiivistäen: Eläimillä on tunteet. Ihminen ei halua olla eläin. Ihminen ei myöskään halua, että eläimillä on tunteita siksi, koska tulisi eettisiä ongelmia ruokatuotannon ja laboratorioeläinten kanssa -> käännetään asia niin päin, että tunteiden huomaaminen eläimissä on väärintulkintaa , koska se on niiden inhimillistämistä, oman ämmämäisen ylitunteellisuuden sijoittamista eläimiin.
Tämä on ollut tehokas tapa oikeuttaa edelleen kohtuuton julmuus eläimiä kohtaan. Jokainen etenkin miestutkija pitää turpansa kiinni, jottei vaan tulisi leimatuksi nyyhkiväksi ämmäksi.
Silti jokainen, joka eläinten kanssa on tekemisissä, huomaa, että niillä on uskomattoman hienovireisiä tunteita.
Älkää uskoko tuota säälittävän auktoriteettiuskoista eläinlääkäriä, joka on mennyt vanhanaikaiseen sumutukseen ja toistelee muna suussa isoilta pojilta oppimaansa mantraa. Säälittävää.
Luottakaa siihen, mitä näette itse, niin saatte objektiivisempaa, vähemmän tarkoitushakuista tietoa eläintenne tunne- ja älykapasiteetista.
Komppaan. Itseäni huolestuttaa, että yliopistossa käsitys eläinten tunne-elämästä ja muista kyvyistä perustuu joihinkin 1700, 1800-luvun filosofien, ei siis eläintieteilijöiden vaan nojatuoliajattelijoiden käsityksiin eläinten kapasiteetista. Surullista on, että eläintieteilijät menevät näihin luulemuksiin mukaan, koska ne ovat auktoriteettiasemaltaan kyseenalaistamattomien vanhojen filosofien näkemyksiä. Vaikka niillä ei ole todellisuuspohjaa, niiden arvovalta on niin kova (Aristoteleskin sanoin näin, sen on pakko olla totta, koska se oli Aristoteles!), ettei niitä saada kumottua.
Akateeminen maailma on joissakin suhteissa todella järjetön paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissa voi elänlääkärireissun jälkeen olla useamman päivän vähän myrtsinä. Jos se kumminkin jo syö ja juo, niin en olisi huolissaan.
Kissat osaavat ehdottomasti osoittaa mieltään. Esimerkiksi mun vanhempieni kissa tahtoi kovasti ulos. Isäni ei viitsinyt mennä päästämään sitä, vaan meni juomaan ensin kahvia. Kissa käveli lopulta isäni luokse, tuijotti silmiin ja kusi jaloille. Kissa ja isäni ovat edelleen parhaita kavereita, mutta kissa on tämän jälkeen saanut nopeammin ovenavauksen. Sama kissa on muutenkin hyvin älykäs.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 11:39"]
Näkeehän sen nyt naamasta, jos kissaa vituttaa.
[/quote]
Pitää paikkansa että näkee.
Turha selittää mitään monimutkaista kissoists täällä, kissat ovat naisille sellainen sokea piste. Kaikki järki ja logiikka kissojen kohdalla ei kissahöperöiden kohdalla päde.
Terveisin kissahöperö
Meidän kollikissa repii vessapaperirullan silpuksi jos ei saa ruokaa sillä sekunnilla kun tulee sitä pyytämään. Ja kyllä, hänellä on käytössä useampi raapimispuu, joita käyttää ahkerasti. Ihmisellä on vanhanaikainen käsitys siitä, ettei eläimellä olisi minkäänlaista tunneälyä.
Kuulostaa kurjalta. Ehkä kissa alkaa vanheta eikä sen takia enää kestä ainetta niin hyvin?
Mun kissalta ei tarvinnut enää koskaan käydä poistattamassa hammaskiveä sen jälkeen kun aloin harjata sen hampaat joka päivä. Suosittelen samaa, sit ei tarvisi sen kestää rauhoiteainetta.
Kaikista pienin vauvan harja, hidas totuttelu ja parin viikon päästä se antaa jo harjata. Ulkosivujen harjaus riittää, ei tarvi suun sisään edes mennä.