Lue keskustelun säännöt.
Millaista on elämä yksinhuoltajana/lähivanhempana?
22.08.2014 |
Olen eroamassa. Lapsi 1,5-vuotias ja palaan töihin syyskuun alussa. Lapsi jää minun kanssani asumaan. Mies muuttaa kahden kilometrin päähän.
Millaista yh:n arki on? Mitä teette kun lapsi on etävanhemmalla viikonloppuisin ja lomilla? Minkä olette verran etävanhemman kanssa yhteydessä? Onko teillä ollut helppoa sopia järjestelyistä? Mitä me voimme tehdä jotta lapsella olisi hyvä olla erosta huolimatta?
Kommentit (12)
Yksinäistä tää tosiaan usein on. Mutta mun lapset ei tapaa isäänsä, olishan mullakin varmaan jotain sosiaalisia suhteita jos lapset olis joskus jonkun muun vastuulla edes vähäsen.
En oikein tajua tuota ideaa lähivanhemman "velvollisuudesta osallistaa etävanhempi". Siis jos toinen lähtee ja jättää meidät selvitymään keskenään, ei pidä edes yhteyttä, niin mitäköhän minun lähivanhempana pitäisi sille asialle voida tehdä?? Itketty ja ruikutettu ja rukoiltu on kyllä niin ettei sen puutteesta ainakaan voi syyttää. Mahdollisuuksia on tarjottu laidasta laitaan ja ihan miten päin ja koska vaan herralle sattuisi parhaiten kelpaamaan, mutta kun ei vaan kelpaa. Toivon todella, että käsitin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:29"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:26"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:23"]Missä etävanhemmalla?! Kauniit oli puheet, mutta ei oo äijästä kuulunut tänä vuonna kuulunu... Joo pirun yksinäistä on!
[/quote]
Onko lähivanhemmalla velvollisuus yrittää osallistaa etää lastensa elämään? Vai onko se etävanhemmasta itsestään kiinni? En sano ettetkö olisi yrittänyt. Tuli vain mieleen.
[/quote]
Kyllä lähivanhemmalla on velvollisuus ponnistella sen eteen ja tehdä kaikkensa. Tukea, kannustaa ja joustaa.
[/quote]
Sen ymmärrän että sitä etävanhemman tehtävää ei pidä hankaloittaa. Mutta että ihanko pitäis vielä oman elämän lisäksi ponnistella exänsä vanhemmuudn puolesta? Hahhah, yksinhuoltajana ja lähivanhempana on kädet ihan tyäynnä omaa arkea. SE etä on ihan yhtä lailla aikuinen ja vastuussa itsestään ja vanhemmuudestaan, lähivanhemman ei todellakaan kuulu sen eteen ponnistella. Päinvastoin, etän kannattais kaikin tavoin tukea lähivanhemman jaksamista. En tajua mistä tällaista syyllistävää, kuormittavaa potaskaa olet keksinyt. LÄhivanhemmalla o velvollisuus vastata itsestään ja lapsestaan, ei kenestäkään aikuisesta. Tukeminen, kannustaminen ja joustaminen ovat vuorovaikutusta jotka kuuluvat tasan yhtä paljon molemmille vanhemmille. Hyi millaista paskaa.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:33"]
Älä eroa. Paskakin parisuhde on parempi kuin yh:n elämä. Ellei sit mies oo juoppo, narkkari tai väkivaltainen. Ne on poikkeuksia. Ilman seksiäkin.pärjää, jos sitä ei nyt oo. Mutta ilman toista vanhempaa et. Terv 5
[/quote]
Ei pidä paikkaansa. Ainakin mun elämäni ja myös lasten ja kai exänkin elämä on paljon parempaa nyt, eron jälken. Ihme maailmanlopun meininki täällä. Hyvin hoidettu ero ja sen jälkeinen elämä voittaa kirkkaasti huono parisuhteen.
No se on just sellaista, millaiseksi sen teette. Mulla on ollut exään aina hyvät välit, ollaan joustettu puolin ja toisin aina lapsen parasta ajatellen, Erostamme on jo yli 20 vuotta, mutta huomanna ( tai siis tänään, katsoin kelloa) exä vaimoineen ja poikineen tulee meille illalliselle ja iltaa istumaan. Ex on yksi luotetuimpia ystäviäni, uudesta vaimostaan tuli mulle hyvä ystävä. Lisäksi mulla on ne tavalliset tukiverkot eli vanhempani , sisarukseni ja ystäväni. Yksinhuoltajuutta en ole ksokaan kokenut mitenkään poikkeuksellisen raskaaksi. Tosin olen aina ollut varsin itsenäinen ja omillani toimeentuleva eivätkä nuo lapset ole muuttaneet tilannetta yhtään miksikään.
Missä etävanhemmalla?! Kauniit oli puheet, mutta ei oo äijästä kuulunut tänä vuonna kuulunu... Joo pirun yksinäistä on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:23"]Missä etävanhemmalla?! Kauniit oli puheet, mutta ei oo äijästä kuulunut tänä vuonna kuulunu... Joo pirun yksinäistä on!
[/quote]
Onko lähivanhemmalla velvollisuus yrittää osallistaa etää lastensa elämään? Vai onko se etävanhemmasta itsestään kiinni? En sano ettetkö olisi yrittänyt. Tuli vain mieleen.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:26"][quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 19:23"]Missä etävanhemmalla?! Kauniit oli puheet, mutta ei oo äijästä kuulunut tänä vuonna kuulunu... Joo pirun yksinäistä on!
[/quote]
Onko lähivanhemmalla velvollisuus yrittää osallistaa etää lastensa elämään? Vai onko se etävanhemmasta itsestään kiinni? En sano ettetkö olisi yrittänyt. Tuli vain mieleen.
[/quote]
Kyllä lähivanhemmalla on velvollisuus ponnistella sen eteen ja tehdä kaikkensa. Tukea, kannustaa ja joustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan perseestä tää on. Oisin jättäny lapset tekemättä, jos oisin tiennyt jääväni yh:ksi. En toivo yh:n elämää kenellekään. Pienen kanssa ehkä vielä, mutta ootapas kun lapsi menee kouluun... No, sit näet mitä se on. Ihan perseestä. Jos uusperheen perustat, niin sekin on aika syvältä, on niin paljon ongelmia. Sääliksi käy sua.
Meillä 4v tytär. Arki rullaa kivasti. Lapsi päivät tarhassa kun itse olen töissä. Puuhaillaan kaikkea yhdessä ja on ihanaa kun tyttö jo noin iso.
Meillä on sellanen järjestely että tyttö on mun kanssa 2viikkoa ja sitten taas viikon isällään.
Kun lapsi on isänsä luona. Vietän aikaani töiden jälkeen mm.salilla, saatan käydä kahvilla kaverin luona,tai muuten vaa hengailua kavereiden kanssa. Semmosta rentoa töiden lisäksi. Viikonloppuna saatan leipoa, siivoilla enemmän ja perusteellisemmin niin kuin muulloinkin viikonloppusin vaikka tyttö täällä olisikin, katselen elokuvia,nään ystäviä.
Baareissa en itse käy ollenkaan koska en alkoholia juo.
Lapsen isän kanssa ollaan aina yhteyksissä jos on jotain asiaa lapseen liittyen. Tullaan hyvin toimeen eikä riidellä tai haukuta toisiamme. Lapselleki paljon mukavampi ja kivempi kun näkee että äiti ja isä tulevat toimeen vaikka eivät yhdessä ollakaan. Ollaan kuitenkin meijän tytölle molemmat todella tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä eroa. Paskakin parisuhde on parempi kuin yh:n elämä. Ellei sit mies oo juoppo, narkkari tai väkivaltainen. Ne on poikkeuksia. Ilman seksiäkin.pärjää, jos sitä ei nyt oo. Mutta ilman toista vanhempaa et. Terv 5
Ei ole helppoa. Kaikki omat harrastukset jää, mitään ei voi tehdä ex tempore. Toisaalta saa opettaa lapselle juuri sellaisen elämän perusteet kuin haluaa, eikä kasvatuksesta tarvitse juuri keskustella = etävanhemmalla ei ole paljon sanottavaa siihen mitä normaaliarjessa tehdään.
Up