Lue keskustelun säännöt.
Väitöskirjan kirjoittaneet mammat, nyt vinkkejä kehiin!
01.08.2014 |
Olen raivannut kalenteristani kokonaisen vuoden väitöskirjani loppuunsaattamiseen. Aihe on rajattu, aineisto on kasassa ja osin analysoitukin sekä pari julkaisuakin plakkarissa. Nyt siis pitäisi saada vielä vaaditut kaksi julkaisua valmiiksi. Molemmista artikkeleista on olemassa jo idea ja raakilemaiset tutkimuskysymykset, mutta analyysi on vielä tekemättä. Lisäksi olen (vuosien saatossa) jäänyt pahasti jälkeen siitä, mitä tutkimuskentällä on tapahtunut.
Mistä aloittaisit ja miten aikatauluttaisit projektini? Kannattaako keskittyä yhteen artikkeliin kerrallaan, vai työstää molempia rinnatusten? Kuinka paljon yleistä tutkimuskentän esittelyä ja viimeaikaisia trendejä voi jättää väitöskirjan yhteenvetolukuihin? Ajattelin, että sitä ehtisi sitten kirjoittaa siinä vaiheessa paremmin, kun artikkelikäsikirjoitukset ovat kommentointikierroksella.
Jaa viisauttasi :)
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 17:53"]
Olen aina luullut että tohtorintutkinto olisi viisauden mitta, mutta ap:n väikkärin vääntö kuvastaa jo uusavuttomuutta.
Tee kuten bussikuski The Simpson's sarjassa, kalasta leluautomaatista dollarilla tohtorintutkintotodistus
[/quote]
Kiitos näistä vinkeistä, laitan harkintaan. ap
P.S. Mikä olikaan sinun väitöskirjasi aihe, metodit ja materiaali? Entä tulokset? Missä lehdissä julkaisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä jos mammat täällä ovat saanet amislopputyön tehdyksi:) Väärä paikka kysyä täältä, koska eivät ole mitään ruudinkeksiöitä.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 17:56"]
Hyvä jos mammat täällä ovat saanet amislopputyön tehdyksi:) Väärä paikka kysyä täältä, koska eivät ole mitään ruudinkeksiöitä.
[/quote]
Kyllä täällä aika usein käsittääkseni tohtorisnaisia kirjoittelee. ap
Varmaankin kirjoittelee tohtorisnaisia, mutta tuskin ovat täältä neuvoja kyselleet väistöskirjaansa.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 17:59"]
Varmaankin kirjoittelee tohtorisnaisia, mutta tuskin ovat täältä neuvoja kyselleet väistöskirjaansa.
[/quote]
Miksi ei? Kyllähän täällä saa keskustella mistä vaan ja vinkit kokeneemmilta tulee tarpeeseen. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuisi järkevimmältä aloittaa selvitys (lue, lue, lue) siitä mitä muut on samasta aihepiiristä kirjoittaneet. Jonkun artikkelin kirjoitus ja julkaisu tuntuu aika turhalta, jos käy ilmi että joku muu on julkaissut samasta aiheesta artikkelin esim. vuotta aiemmin ja päässyt kaiken lisäksi pidemmälle johtopäätöksissään kuin sinä.
Lue, lue, lue, jotta tiedät missä mennään. Valitse julkaisukanava, joka sopii aiheeseesi ja jonka taso on sopiva sinulle. Kirkasta tutkimusvajeet ja tutkimuskysymykset. Data-analyysin voit tehdä vaikka samanaikaisesti kahteen artikkeliin liittyen. Sitten kirjoitat artikkelit peräkkäin. Introa alat miettiä vasta kun kaikki artikkelit valmiina. Ne voivat muokkantua rajustikin review-prosessin aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo ap:n kysymykset on sellaisia, että niitä olettaisi kandiaan tekevää kysyvän, ei väikkärintekijän. Ei tosiaan kovin hyvältä kuulosta kun ei pysty itsenäiseen työskentelyyn vieläkään (meidän laitoksella itsenäistä työskentelyä vaadittiin jo kanditasolla).
Mitäpä jos ap juttelisit sen ohjaajasi kanssa.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:10"]
Tuntuisi järkevimmältä aloittaa selvitys (lue, lue, lue) siitä mitä muut on samasta aihepiiristä kirjoittaneet. Jonkun artikkelin kirjoitus ja julkaisu tuntuu aika turhalta, jos käy ilmi että joku muu on julkaissut samasta aiheesta artikkelin esim. vuotta aiemmin ja päässyt kaiken lisäksi pidemmälle johtopäätöksissään kuin sinä.
[/quote]
Sen verran ole toki perillä, että tiedän ettei juuri tätä minun spesifiä aihettani ole kukaan viime aikoina tutkinut. Aihe on siis edelleen tuore. Lähinnä siis puutteita löytyy laajemman kentän tai oikeastaan paradigman kehityksestä. Ajattelin, että tämän laajan viitekehyksen esittelen vasta yhteenvedossa. Nyt artikkeleissa keskityn tarkempiin tutkimuskysymyksiin. Mutta toki lukemista on paljon! Kiitos neuvoista. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse päkistän artikkelit yksi kerrallaan valmiiksi. Pää käy kuumana ja materiaalia tulee koko ajan muihinkin, mutta kirjaan ne vain ylös ja keskityn taas siihen yhteen tekeillä olevaan. Tutkimuskentän nykytilaan perehdyin ihan ensiksi. Kentällä oli näinä vuosina ehtinyt tapahtua muutoksia, mutta onneksi minulle edulliseen suuntaan. Sitä, mitä tutkimuksessani kritisoin, ovat muutkin alkaneet vähitellen kritisoida, mutta kukaan ei ole vielä testannut mun menetelmällä eikä kenenkään aineisto ole samanlainen kuin mulla. Siksi voin miellyttävästi "päivittää" tutkimukseni tähän päivään vain toteamalla, että [aiheeni] on tullut yhä ajankohtaisemmaksi mutta sen käsittelyssä on yhä [mun näkökulman] mentävä aukko. Olen onnekas, joillain ajaa aika ohi pahastikin.
Aloita ehdottomasti tietämyksesi päivittämisestä. Muu aikataulutus (yksi artikkeli kerrallaan vai kahta rinnakkain jne.) riippuu ihan projektisi kokonaisuudesta ja siitä, millaiset työtavat sinulle sopivat. Jotain siitä varmasti jo tiedätkin aiemman kokemuksesi perusteella? Muuten näin epätarkoilla tiedoilla kukaan tuskin osaa sinua täällä auttaa. Työnohjaajasi on se henkilö, johon kannattaa ottaa yhteyttä. Ei hänkään tietenkään sinulle aikatauluja valmiiksi tee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:13"]
Lue, lue, lue, jotta tiedät missä mennään. Valitse julkaisukanava, joka sopii aiheeseesi ja jonka taso on sopiva sinulle. Kirkasta tutkimusvajeet ja tutkimuskysymykset. Data-analyysin voit tehdä vaikka samanaikaisesti kahteen artikkeliin liittyen. Sitten kirjoitat artikkelit peräkkäin. Introa alat miettiä vasta kun kaikki artikkelit valmiina. Ne voivat muokkantua rajustikin review-prosessin aikana.
[/quote]
Olet siis sitä mieltä, että ei kannat yrittää huippulehtiin, vaan tähdätä suosiolla alemmas? Kannattaako artikkeli jo heti aluksi suunnata tietyn lehden lukijakunnalle? ap
Riippuu varmaan alasta, mutta mun alalla ainakin artikkeli kirjoitetaan niin, että kokonaisuus palvelee juuri sen artikkelin tutkimuskysymystä. Ei siis mitään laajaa yleisesittelyä koko tutkimuslinjasta. Se sopii hyvin yhteenveto-osuuteen. Varmaan riippuu myös tilanteesta kannattaako kirjoittaa tiukasti yksi kerrallaan vai limittäin. Periaatteessa yksi kerrallaan, mutta joskus yhden artikkelin työstäminen voi herättää ideoita seuraavaan, ja ne kannattaa laittaa heti ylös. Toisaalta artikkelit voi olla pitkään arvioitavina, joten olisi hyvä saada mahd nopeasti yksi sisään.
Jos kyse on kvantitatiivisesta tutkimuksesta, niin katsoisin tuloksia tarkkaan, ennen kuin alkaisin kirjoittaa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitatko muuten yhteenvedossa viimeisiä lukuja? Itse kyllä esittelin laajemman kentän, paradigman sun muut ennen oman aineiston esittelyä ja analyysia. Noin niinkuin pohjaksi ja lähtökohdiksi omille tuloksilleni.
Nro 13
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:13"]
Lue, lue, lue, jotta tiedät missä mennään. Valitse julkaisukanava, joka sopii aiheeseesi ja jonka taso on sopiva sinulle. Kirkasta tutkimusvajeet ja tutkimuskysymykset. Data-analyysin voit tehdä vaikka samanaikaisesti kahteen artikkeliin liittyen. Sitten kirjoitat artikkelit peräkkäin. Introa alat miettiä vasta kun kaikki artikkelit valmiina. Ne voivat muokkantua rajustikin review-prosessin aikana.
[/quote]
Olet siis sitä mieltä, että ei kannat yrittää huippulehtiin, vaan tähdätä suosiolla alemmas? Kannattaako artikkeli jo heti aluksi suunnata tietyn lehden lukijakunnalle? ap
[/quote]
Tavoiteltava taso riippuu ihan taidoistasi. En voi tietää miten hyvä sinä ja tutkimuksesi olette. Ja toiseen: kannattaa, siten viittaat heti kanavan ja keskustelun keskeisiin tutkijoihin etkä tee alkeellista hutia.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:14"]
Nuo ap:n kysymykset on sellaisia, että niitä olettaisi kandiaan tekevää kysyvän, ei väikkärintekijän. Ei tosiaan kovin hyvältä kuulosta kun ei pysty itsenäiseen työskentelyyn vieläkään (meidän laitoksella itsenäistä työskentelyä vaadittiin jo kanditasolla).
Mitäpä jos ap juttelisit sen ohjaajasi kanssa.
[/quote]
Kuin kandiopiskelijoideni näppäimistöltä. Niin täynnä nuorta kaikkivoipaisuudentunnetta. Meillä yks post doc valitteli UniCafessa lounaalla, että rakennuksesta meni sähköt kesken ison laskun, niin siihen tuli 22-v. just keväällä kandiksi valmistunut tyyppi tarjottimensa kanssa seisoskeleen ja sössöttään, miten kandee vain soittaa ohjaajalle ja pyytää lisäaikaa, tehdä miellekartta, ottaa tiedostot eri tikulle jne. Kas kun ei mainostanut YTHS:n kirjoituskammoisten ryhmää, ulkoilua, makuuhuoneen lämpötilan laskemista paremman unen saamiseksi...
Ap kysyi ajankäytöstä. Vastatkaa siis, miten teidän mielestänne viimeiset paperit saisi kasaan nopeimmin. Ja kyllä tuo aika hyvältä minusta vaikuttaa, että eletään elokuuta ja hänellä on jo tekeillä vikat luvut ja deadline vuoden päästä. Todennäköisesti viimeistään jouluna homma paketissa.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:24"]
Riippuu varmaan alasta, mutta mun alalla ainakin artikkeli kirjoitetaan niin, että kokonaisuus palvelee juuri sen artikkelin tutkimuskysymystä. Ei siis mitään laajaa yleisesittelyä koko tutkimuslinjasta. Se sopii hyvin yhteenveto-osuuteen. Varmaan riippuu myös tilanteesta kannattaako kirjoittaa tiukasti yksi kerrallaan vai limittäin. Periaatteessa yksi kerrallaan, mutta joskus yhden artikkelin työstäminen voi herättää ideoita seuraavaan, ja ne kannattaa laittaa heti ylös. Toisaalta artikkelit voi olla pitkään arvioitavina, joten olisi hyvä saada mahd nopeasti yksi sisään.
Jos kyse on kvantitatiivisesta tutkimuksesta, niin katsoisin tuloksia tarkkaan, ennen kuin alkaisin kirjoittaa. Tsemppiä!
[/quote]
Näin minäkin ajattelin tehdä. Yksi artikkeli on yksi rajattu juttu. Kokonaisuuden tausta esitellään sitten yhteenvedossa. Siksi en ajatellutkaan nyt käyttää aikaa yleisten taustalähteiden lukemiseen, vaan pusken heti rajattujen tutkimuskysymysten pariin. Kvantitatiiviset tulokset on jo julkaistu. Nyt on tarkoitus tutkia laadullisesti. ap
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:24"]
Tarkoitatko muuten yhteenvedossa viimeisiä lukuja? Itse kyllä esittelin laajemman kentän, paradigman sun muut ennen oman aineiston esittelyä ja analyysia. Noin niinkuin pohjaksi ja lähtökohdiksi omille tuloksilleni.
Nro 13
[/quote]
Yhteenvedolla tarkoitan nippuväitöskirjan johdantoa ja, noh, yhteenvetoa. Yksittäisissä artikkeleissa ei mielestäni ole ideaa toistaa näitä tutkimusalan suuria linjoja, koska se vie paljon arvokasta tilaa. ap
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:27"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:21"][quote author="Vierailija" time="01.08.2014 klo 18:13"]
Lue, lue, lue, jotta tiedät missä mennään. Valitse julkaisukanava, joka sopii aiheeseesi ja jonka taso on sopiva sinulle. Kirkasta tutkimusvajeet ja tutkimuskysymykset. Data-analyysin voit tehdä vaikka samanaikaisesti kahteen artikkeliin liittyen. Sitten kirjoitat artikkelit peräkkäin. Introa alat miettiä vasta kun kaikki artikkelit valmiina. Ne voivat muokkantua rajustikin review-prosessin aikana.
[/quote]
Olet siis sitä mieltä, että ei kannat yrittää huippulehtiin, vaan tähdätä suosiolla alemmas? Kannattaako artikkeli jo heti aluksi suunnata tietyn lehden lukijakunnalle? ap
[/quote]
Tavoiteltava taso riippuu ihan taidoistasi. En voi tietää miten hyvä sinä ja tutkimuksesi olette. Ja toiseen: kannattaa, siten viittaat heti kanavan ja keskustelun keskeisiin tutkijoihin etkä tee alkeellista hutia.
[/quote]
No edelliset artikkelit menivät pienin muokkauksi heittämällä läpi JUFO 1 -tasolle. Toki korkeampi taso houkuttelisi... ap
Olen aina luullut että tohtorintutkinto olisi viisauden mitta, mutta ap:n väikkärin vääntö kuvastaa jo uusavuttomuutta.
Tee kuten bussikuski The Simpson's sarjassa, kalasta leluautomaatista dollarilla tohtorintutkintotodistus