Lääkärin ammatista kysymyksiä

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 19:40"]

Tarvitseeko pulmanratkaisu kykyä?

[/quote]

En usko, että tarvii ollenkaan mitään sellaista :D mieti nyt vähän...

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 19:45"]

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 19:40"]

Tarvitseeko pulmanratkaisu kykyä?

[/quote]

En usko, että tarvii ollenkaan mitään sellaista :D mieti nyt vähän...

[/quote]

En tarkoittanut mitään älypelejä vaan yleisellä tasolla paljonko joutuu miettimään mikä on potilalla ect.... siis että jos on nuha jo kestänyt viisviikkoo eikä normaaleja syitä löydy.... että tälläistä. ehkä huonosti muotoilin

En ole valmis lääkäri vaan kandi, vastaan nyt huvikseen oman kokemuksen perusteella mitä olen ehtinyt töissä olemaan (= muutama kk sairaaloiden eri osastoilla + koulutukseen kuuluvat harjoittelut). Terveyskeskustyötä en ole tehnyt palkallisena, ollut vain harjoittelussa eli amanuenssina (tai saa siitä sen harjoittelijan palkan mutta ei ole itsenäistä työtä).

Esim olen kuullut että paperityö on aikaavievintä työtä? V: Osastolla paperityöhön menee 8 tunnin työpäivästä n. 3-5t vähän päivästä riippuen. Loppu on kierrolla olemista tai potilaiden tutkimista tai omaisten kanssa keskustelua.

Lopettaako koulutuksen aikana monikin oppilas? V: Aloitan nyt viidennen vuoden, tähän mennessä kurssiltani on jäänyt pois muistaakseni alle 10 opiskelijaa, suurin osa ekan vuoden aikana/jälkeen.

Onko opiskelun aikana harjoitusjaksoja esim sairaalan ensiavussa? Minkälaista siellä on työskennellä? V: Ensiavussa on muutamia vuoroja/kurssi, esim. sisätaudeilla, kirurgialla, naistentaudeilla ja lastentaudeilla. Ihan mukavaa se on ainakin opiskeluaikana kun ei tarvitse yksin osata ja tietää eikä ole yksin vastuussa.

kuinka helppoa on työllistyminen? V: Jos ei nyt johonkin tiettyyn haluttuun paikkaan halua vaan yleensä lääkärintöitä tehdä niin työllistyminen on todella helppoa opiskeluajoista lähtien. Sitten jotain tiettyjä evalin paikkoja esim. lastentauteihin erikoistuessa joutuu jonottamaan.

Onko perus terveyskeskuslääkärin työ mielekästä vai kamalan pitkätoikkoista? V: Tähän en osaa vastata kun ei ole vielä kunnon kokemusta.

Tarvitseeko pulmanratkaisu kykyä? V: Tarvitsee kyllä mutta tykkään itse kyllä miettiä että mistäköhän voisi mikäkin oire johtua.

Entä minkälainen luonne on paras lääkärlle? V: Näin lyhyen kokemuksen perusteella sanoisin että rauhallinen, kärsivällinen ja stressiä kestävä kannattaa olla.

Tuleeko töitä koskaan vietyä kotiin? V: Kyllähän jotkut asiat jäävät mietityttämään jälkeenpäinkin mutta yöunia en ole menettänyt. Kirjaimellisestihan niitä ei saakaan kotiin viedä.

Minkälaista oli kohdata ensimäinen kuollut ? V: Ei se kamalaa ollut, eka tuli vastaan tokana vuonna kun oli ruumiinavauskurssi. Luonnollinen asiahan se on. Kamalampaa oli kohdata ensimmäinen kuolleen omainen kun itseäkin meinasi alkaa itkettämään.

[quote author="Vierailija" time="31.07.2014 klo 19:40"]

Olisiko paikanpäällä lääkärinä työskentelevää joka osaisi kertoa hieman lääkärin arjesta ja koulutuksesta?

Esim olen kuullut että paperityö on aikaavievintä työtä? Lopettaako koulutuksen aikana monikin oppilas? Onko opiskelun aikana harjoitusjaksoja esim sairaalan ensiavussa? Minkälaista siellä on työskennellä? 

kuinka helppoa on työllistyminen? Onko perus terveyskeskuslääkärin työ mielekästä vai kamalan pitkätoikkoista? Tarvitseeko pulmanratkaisu kykyä? Entä minkälainen luonne on paras lääkärlle? Tuleeko töitä koskaan vietyä kotiin? Minkälaista oli kohdata ensimäinen kuollut ?

[/quote]

Koulutuksen lopettaa erittäin harva, selvästi alle prosentti. Lääkäriksi opiskelusta suuri osa on käytännön harjoittelua eli potilaiden tutkimista. Varsinaista pelkkää harjoittelua on 5kk eli työsuhteessa tehtävää. Paperityö on tosiaankin aikaa vievää, byrokratia on välillä aivan karmeeta. Paperityöt on hetkittäin turhauttavinta lääkärin työssä.

Töitä kyllä löytyy, jos on valmis työskentelemään tk:ssa. Tietyt erikoisalat on huonommin työllistäviä. Työ on mielekästä, vaikkakin paljon on sellaista ongelmaa mikä ei lääkärille kuulu. Sosiaalipuolen ongelmat isona osana. Miten työ voisikaan olla yksitoikkoista, kun tulee niin erilaisia potilaita vastaan? Uran alussa töitä ehkä tulee vietyä kotiin, mutta siihenkin pitää opetella että työt jää töihin. Minäkään en lääkärinä oikein ymmärtänyt tuota kysymystäsi ongelmanratkaisukyvystä... Kyllä lääkärin pitää pitää mielessä nuhan suhteen muutkin vaihtoehdot kuin flunssa, eli ei mikään tehtävä,ole lääkärinä sellainen etteikö tarvitsisi jatkuvaa ongelmanpohdintaa tehdä.

Ensimmäinen kuollut tulee vastaan jo opiskeluvaiheessa ja olihan se alkuun vähän outoa, mutta äkkiä tottui. Aivan erilaista on nähdä tuttu kuolleena, kun tiedät millainen hän oli eläessään. Vieras kuollut ihminen eimtuo mielikuvaa siitä, millainen hän oli eläessään.

Erikoislääkäri vastaa:

Lääkärin työtä on hyvin monenlaista erikoisalasta riippuen. Jostain syystä lääkärin ammatti mielletään terevyskeskustyöksi, vaikka esim. YO-sairaalassa työ on todella erilaista oman kapean erikoisalan asiantuntijana.

Itse tein vain pakollisen 9kk terveyskeskuksessa, koska vihasin sitä. En niinkään potilaita, mutta jumalatonta kiirettä, paperihommia ja sitä, että ihan joka lääketieteen alasta pitäisi tietää hieman. Kaikkea ei todellakaan voi kukaan ihminen tietää. Sitten kun löydät jotain mielenkiintoista, lähtee potilas sairaalaan. Ja onhan TK-työ pitkälti sosiaalilääketiedettä...

Riippuu luonteesta, mitä haluaa tehdä. Minä haluan tietää yhdestä asiasta kaiken ja olla siinä hyvä. Mutta toki se on kapea sektori. Erikoistuin 6 vuotta, mikä oli aika rankkaa päivystyksineen, EL-tentteineen ja öisin lukiessa. Sitten tein väitöskirjan, koska ilman sitä on hyvin vaikea saada virkaa YO-sairaalasta. Onneksi sain se melkein heti.

Rakastan työtäni, mutta paljon joutuu tekemään ylitöitä, koko ajan lisäkouluttautumaan, kestää joskus epäonnistumisia ja virheitä, jne. Mutta työ on mielenkiintoista ja palkitsevaa.

Kuolleen ihmisen näkeminen ei oikein tunnut enää yhtään miltään. Olen niitä kymmeniä nähnyt. Ihminen tottuu ihan kaikkeen, myös siihen. Ainut asia mihin en ole tottunut enkö halua koskaan tottua on lapsen kuolema ja sen näkeminen. Se on hyvin vaikeaa ja ne asiat valitettavasti kulkevat mukana sen kotioven läpi.