Gallup: lapsuuden TV-ohjelmatraumat
En ole nähnyt aiheesta keskustelua pitkään aikaan, joten laitetaan galluppi:
Mitkä ohjelmat pelottivat/rasittivat/ärsyttivät sinua kun olit lapsi?
Yksi omistani: Tohtori Sykerössä minua ahdisti ko. sarjan kökkö 'dubbaus', eli pitkäpiimäinen kertojaääni molotti suomeksi päällä ja alkuperäiset äänet kuuluivat alta hiljaisina. Vaikka tykkäsin sarjasta aivan mahdottoman paljon, en sulattanut tuota ratkaisua ja se jotenkin pilasi koko katselun joka kerta.
Kommentit (104)
Safiiri ja teräs. Kammottavia painajaisia tuli tuosta sarjasta!
Ensimmäisessä rölli-elokuvassa (oliko nimi hirmuisia tarinoita tms..) oli semmonen nuden-värinen iso pää, joka sylki limaa. Ihan kauhea, vielä aikuisenakin :D
Joku ufo-sarja, joka tuli tv:stä kun olin ala-asteella. Siinä ihmiset kertoivat kokemuksistaan, kuinka olivat kohdanneet ufoja, monia oli kaapattu jne. Näin sen jälkeen painajaisia varmaan parin vuoden ajan ufoista, ja pelkäsin iltaisin että tulevat kaappaamaan sängystä...
Mikä oli se lastenohjelma, jossa oli pikku aasi? Siinä ne känniset ketut pelotti mua!
Hiidenvirta...yöks katoin sen ala-asteella, omassa huoneessa tv eikä kukaan vahtinu mitä katon. olin iltapvät yksin kotona ja toppatakki päällä kengät jalassa istuin oven suussa peläten sitä Freijaa(?), kuvittelin vessan oven liikkuvan ja juoksin paniikissa ulos...
66 jatkaa... hiidenvirta tuli joku vuosi sitten telkusta ja otin sen digiboxille talteen. no boksista hajos kovalevy ja talletukset katosi. ei oo harmittanu, en ois uskaltanu kattoo sitä nytkään :-)
Nuortensarja Seitsemän tien risteys. Vai oliks se Seitsemännen..?
Oli siis jännä ja hyvä. Tosi jännä oli myös Kasmasiinin Kuka uskoo haikaraan.
Joku mainitsi Viuluviikarit musiikkimaassa, oli minustakin tosi ärsyttävä. Siinä oli sellainen Torda-niminen poika, joka kai oli sen viuluopen poika ja kuulomuistiin on syöpynyt sen miehen ääni kun se aina rääkäisi poikansa nimen.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 21:42"]
Nuortensarja Seitsemän tien risteys. Vai oliks se Seitsemännen..?
Oli siis jännä ja hyvä. Tosi jännä oli myös Kasmasiinin Kuka uskoo haikaraan.
[/quote]
Tuo haikarasarja otti minua päähän. Siinä oli joku 'kovis' nimeltä Silveri ja se ei osannut näytellä ollenkaan. Lisäksi puhuivat Tampereen murretta. Pikkupoika sekosi elektroniikkapelin takia, erittäin uskottava juonikuvio.
Huh, onneksi minä en katsonut paljoakaan telkkaa lapsena, eikä sellaista edes aina ollut meillä. Olen näköjään säästynyt paljolta. En muista mitään pelottavaa.
Minua pelottivat lapsena Rölli ja Tontut -piirretty!
Pelle Hermanni oli kamala, koska oli mielestäni tosi outoa, että pelle tuntui olevan yksin hylätyssä sirkuksessa, muita sirkuslaisia ei näkynyt. Joskus alussa taikuri Max tuli usein käymään, mutta myöhemmin tyyppiä ei näkynyt.
Joskus tuli Safiiri ja Teräs- niminen ohjelma jossa seinästä paljastui tapetin tms alta muistaakseni leopardin nahkaa. Se oli pelottava.
Hiidenvirta oli myös kamala.
Jo mainitut Mörkö ja Morso. Meillä oli joskus joku Tohtori Sykerön soundtrack, jolla yksi kappale alkoi muistaakseni jollain navakalla tuulenpuhalluksella tai vastaavalla myrskyä muistuttavalla äänellä. En katsellut pahemmin Sykeröä, joten en tiedä, esiintyikö ääni sarjassakin, mutta voi saatana, pelkäsin sitä hirveästi ja juoksin hakemaan äidin skippaamaan sen. Ei liene yllättävää, etten pahemmin katsele Sykeröä vieläkään.
Meillä oli pitkään videolla elokuva, joka taisi olla nimeltään Vaarallisen kiven metsästys. Siinä pikkupojan maaginen nallekarhu kutistaa pojan aivan pieneksi, jotta poika voisi matkustaa sairaan isoisänsä kehoon ottamaan selvää, mikä ukkia vaivaa ja parantamaan hänet. Pojan kanssa seikkailivat muun muassa valko- ja punasolu. En muista, mikä sappikivi tai vastaava leffan pahis oli, mutta pelkäsin sitä aivan valtavasti ja toljotin leffan silti läpi monen monta kertaa... Vähän OT, mutta traumat jäi. Koko elokuva oli ylipäänsä häiritsevä.
Joitakin vuosia sitten Subilla pyöri ufosarja Taken, jota sitäkin katselin väkisin peiton alta piilosta ja sormien läpi. Myöhemmin olen tullut sinuiksi kauhu- ja scifi-leffojen kanssa, mutta silloin ufot pelottivat todella paljon. Meinasin saada traumoja neljännestä Indiana Jonesistakin.
Toinen leffatrauma jäi 101 dalmatialaisen näytellystä versiosta, jossa ne koirarosvot ovat jossain vaiheessa lähdössä autolla liikkeelle. Auto ei käynnisty, ja toinen menee kurkkaamaan pakoputkeen ja saa noet naamalleen. Pelkäsin sitä noen mustaamaa naamaa ja juoksin aina kulman taakse piiloon hyvissä ajoin ennen k.o. kohtausta.
74 jatkaa: Se Muumien jakso, jossa jollain mystisellä lammella elää kuvankaunis neito, johon kaikki laakson miehet rakastuu! Muumipeikko näkee unta, että pulahtaa lampeen ja jää sen neidon vangiksi, hyrr... Siinäkin taisi soida ihan kauhea musiikki taustalla?
Katselin yksin telkkarista lapsena Tarmo Mannin esittämän Mielipuolen päiväkirjan. Mannin tosiaankin mielipuolinen naama vainosi minua kauan sen jälkeen aina, kun piti mennä nukkumaan.
Yöjuttua myös katsottiin ja niistä tuli kanssa pelkotiloja.
Susikoira Roista pelkäsin sitä (aika pitkää) kidnappausjuttua. Siinä yksi mies kidnappaa pikkutytön ja alkaa raahata sitä pitkin maita mukanaan. Roi ja Tomi pääsee niiden jäljille mutta sitten Tomin pitää lähettää Roi hakemaan apujoukkoja ja jää yksin seuraamaan niitä ja sillä miehellä on ase ja kaikkee.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 21:42"]
Nuortensarja Seitsemän tien risteys. Vai oliks se Seitsemännen..?
Oli siis jännä ja hyvä. Tosi jännä oli myös Kasmasiinin Kuka uskoo haikaraan.
[/quote]
Ei oo totta! Mä oon aina luullu, ettei kukaan muu oo katsonu tuota Seitsemän tien risteystä.. Tai ei ainakaan muista sitä. :D
Minäkin jostain syystä katsoin jotain jaksoa V-sarjasta, vaikka en sitä seurannut. Vieläkin tulee ällötyksen puistatuksia kun muistan miten ihon alta kuoriutui esiin vihreää...
Murrosiässä katselin Salaisia kansioita, ja jotkut jaksot olivat kamalia. Pahimpia oli ne, joissa ihon alla/ihmisen sisuksissa oli jotain outoa, pahantahtoista elämää.
Hinku ja Vinku, Mies joka kutistui, Mies joka muuttui kärpäseksi.
Joku elokuva jossa ilkeän näköinen nukke muuttui eläväksi.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 21:21"]
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 21:20"]
Katsoinpa netstä: meidän kirjastossa ei ollut, mutta kiitos vinkistä :)
[/quote]
tämä siis 58:lle
Helsingin kirjastoista siis löytyy
[/quote]