Saako +40v lapsetomalta kysyä lapsettomuuden syytä? jos ei,

Oletkohan vähän yksinkertainen... Sosiaalinen silmä ja käytöstavat taitavat olla sinulla hukassa.

Et tietenkään kysy syytä lapsettomuuteen, miksi kysyisit? Lapsettomuuden tuska voi jatkua koko elämän läpi, 60-v:llä siinä muodossa, että ei saa koskaan lapsenlapsia.

Älä hemmetissä oleta että kaikilla on lapsia.

Minä en kysyisi, jos ei ole läheinen työtoveri. Voit sanoa, että ahaa, en tiennyt ja jatkaa juttua muista aiheista. 

Läheiseltä työtoverilta voi kyllä kysyä, että oliko se oma päätös vai olosuhteiden pakko. Jos olet varma, että osaat suhtautua vastaukseen luontevasti ja neutraalisti siis...

On töröä kysyä. Ihmiset halutessaan kyllä kertovat ilman kysymistäkin. Kysytäänkö "lapsellisilta" miksi ovat hankkineet jälkikasvua? Että oliko ihan toivottu ja tekemällä tehty vai puhdas vahinko.

Toisen ihmisen lapsettomuus tai lapsiluku ei kuulu kenellekään. On moukkamaista kysellä, oli nainen sitten nuori tai vanhempi, vaikka jopa yli 40-vuotias. Lapsettomuus on monelle kipeä asia. Moni on joutunut nuorena aikamoiseen pommitukseen perheen ja sukulaisten taholta, mahan seutua on tiirattu melkein suurennuslasilla ja esitetty tunkeilevia kysymyksiä. Miten ihmisten onkin niin vaikea erottaa, mikä on yksityisasia ja mikä ei.

Mitä teet ap sillä tiedolla? Miksi sinun pitäisi tietää työkaverin lapsettomuuden syy? Sehän on todella henkilökohtainen asia. Uteliaisuus ei ole kelvollinen syy kysellä tuollaisia.

Kerran kun multa kysyttiin, miksi mulla ei ole lapsia niin vastaamisen jälkeen kysyin, miksi hänellä on lapsia. Suuttui.

Ai paha... :/ Koskaan ei voi tietää kuinka kipeä aihe lapsettomuus toiselle on. Ei kannata olettaa, että kaikilla on lapsia.

Jouduin jokin aika sitten samanlaiseen tilanteeseen kesätyöpaikassa, kun minulta kysyttiin montako lasta minulla on. Vastasin, ettei ole yhtään. Kysyjä ei tarkoittanut pahalla ja on äärimmäisen mukava ihminen, joten kerroin sitten hiukan lisää, etten voi edes saada, koska menetin kohtuni. Ei siitä ihan kaikille tule kerrottua, mutta välillä asian jakaminen helpottaa omaa surua ja samalla kuulee muiden ihmisten elämäntarinoita, kun uskaltaa itse avautua, saa semmoista "vertaistukea". Ja lisäähän se tietoisuutta siitä, että meitä kohduttomiakin nuoria on.

Miksi ihminen on niin typerä, että olettaa, että kaikilla on lapsia? Tämän kyseisen naisen lapsi voi olla vaikka kuollut, tai sitten hän on kärsinyt lapsettomuudesta koko ikänsä. Keneltäkään, edes läheiseltä työkaverilta, ei kysytä tuollaista. Se on ihan liian henkilökohtaista. Jos henkilö itse kertoo, että hänellä ei ole lapsia, niin silloinkaan ei kysytä, että miksi ei ole.

Mitä sä sillä tiedolla teet? Olet ällöttävän utelias. Eihän sultakaan kysytä, että pettikö teillä ehkäisy vai olitteko oikein suunnitelleet kunkin lapsen? Jos kysytään niin varmaan pitäisit moukkamaisena. Miksi siis sinun pitäisi tietää, että onko tällä työkaverilla ehkäisy jäänyt pettämättä vai ihan tarkoituksella lapset jätetty tekemättä?

Oletus ei voi olla, että kaikilla on lapsia. Kaikilla ei ole autoakaan, tai koiraa taikka kesämökkiä, vaikka monella on. Annat itsestäsi idiootin kuvan jos oletat jokaisella olevan lapsia tai lapsenlapsia.

Miksi pitää kysyä, onko jollain lapsia.

Muistan kyllä lapsuudestani, kun osa naisista sanoi "hänen pitäisi katsoa minua ylöspäin, olenhan äiti".

Toiset ei ole -halusi tai ei

Hei, ajattele positiivisesti: ainakaan et pitkästyttänyt toista jollottamalla omista kakaroistasi.

No, ainakin minulle se on vähän arka aihe, koska olisin kovasti halunnut lapsia. Ei tuosta edellä mainitusta tilanteesta tarvitse pahaa mieltä kokea, kun et kerran tiennyt, mutta sinuna en kauheasti kyselisi. Mitä väliä sillä ulkopuoliselle loppujen lopuksi onkaan. 

Kysyt vaan. Mikseivät ole sitten hankkineet lapsia jos se on noin arka aihe.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 21:25"]Kysyt vaan. Mikseivät ole sitten hankkineet lapsia jos se on noin arka aihe.

[/quote]

Oletko oikeasti noin yksinkertainen vai esitätkö??????

Kai nyt halutessaan mitä tahansa henkilökohtaista saa kysyä, mutta ei voi sitten olettaa, että toisen tunnelataus asiaan on samanlainen kuin kysyjällä ja että toinen hyväksyy kysymyksen ihan coolisti... Voi toki myös kysyä, miksi sinulla ei ole puolisoa, miksi koulutuksesi on se mikä on, miksi ajat tollasella autolla, miksi asut juuri siinä kaupunginosassa... jne.

Yksi tuttu kysyi uudelta työkaverilta, että mikäs sulla on jalassa, kun onnut.

Toinen vastasi, että syntyi aikanaan epämuodostuneen jalan kanssa ja amputoitiin.

Yleensä ei kannata hirveästi kysellä toisten asioita. 

Kyselet vaan niin saatanasti kuin lapsi. Kysyvä ei tieltä eksy ja kyllä vastauksia sitten löytyy.

Olisit kysynyt vaan että montako lastenlasta on sitten siunaantunut.