Älkää tehkö liikaa lapsia, miettikää oikeasti jaksamista

Musta on aika kummallinen syy tehdä toinen lapsi ensimmäselle leikkikaveriksi, jotenkin ajatellaan että itse pääsee sitten sen kammottavan vauva-ajan jälkeen helpommalla, lapset vaan leikkii nätisti keskenään... Kun totuus on se että lapsilla on todella paljon mustasukkaisuutta ja tappeluja.

Ennen kuin hankkii lapsia niin on harkittava ja mietittävä tarkkaan! Mun hermot ei ainakaan kestä suurperhettä ku lapset sotkee ja riehuu ja pitää aina kuskata harkkoihin ja huolehtia aina niiden jutut. Lasten kasvatus ei oo mikään pikku juttu eikä helppo nakki. Mä en tajuu miten joillaki kestää järki ja rahat isossa perheessä. Rahat menee lasten elättämiseen enimmäkseen.

Kyllähän niitä lapsia tehdään. Ja sitten huudetaan pää punaisena oikeutta päivähoitoon, vaikka vanhemmat olis kotona.

Valitetaan uupumista lasten kanssa ja lapset tungetaan yhteiskunnan hoidettaviksi.

Uusi vauva tulee taloon niin silloin äidillä on OIKEUS pistää muut lapset hoitoon, että saa olla vauvan kanssa laatuaikaa.

Lapsia jo noin 2 o o o o o o o o o , ja siitä seuraa pienelle pallolle???

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 13:17"]Uupuneita kolmesta lapsesta, tää on niin nykypäivää, heh heh. Koneet hoitaa kaikki työt ja äiti vain palstailee päivät.

[/quote] äiti palstaiee päivät ja päiväkoti virikehoitaa isommat ja silti niin väsyttää

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 13:26"]

Viides lapsi tulossa. Ja kyllä ihmetyttää tämä nykyinen perheen ihanne-malli. Että ainoa oikea perhe on 2+2. Jos sulla on vaan yksi lapsi, niin ihmetellään miks et tee sille kaveria, ja jos on yli kolme lasta, niin sua luullaan lestadiolaiseks tai sosiaalipummiks. Vaan meillä on varaa meidän viiteen lapseen. Molemmilla vakituinen työ. Äitiyslomien väleissä olen työelämässä. Lapset hoidetaan täysin itse, ilman tukiverkkoa. On talo, tila-auto, vaatteet, ruokaa ja harrastukset. Hyvin menee ja vauva-ajat on aina olleet elämän onnellisinta aikaa. En minäkään ihan täysin ymmärrä sellasta, jos ei kumpikaan vanhemmista ole töissä ja lapsia vaan pukataan tulemaan sossun tuella elellen. Me ei olla koskaan käyty sossun luukulla. Yleisin kommentti tästä raskaudesta on ollut: "Ootko kuullut ehkäisystä?" Kyllä olen. Ei urputeta, vaan annetaanpas jokaisen päättää itse perheluku, jos siihen on varaa. 

[/quote]

Tuo "vauvat on niin ihania" on varmaan yksi iso syy sille, miksi osa tekee lapsia enemmän, kuin jaksaa hoitaa. Hienoa, että teillä menee hyvin, mutta aika moni väsähtää viimeistään sitten, kun se kuopuskin kasvaa vähän isommaksi. Rahavaikeudet taas tulevat siinä vaiheessa, kun vanhimmat lapset ovat teinejä ja pienimmätkin jo koulussa. Viisi teiniä/varhaisteiniä kuluttaa paljon enemmän, kuin neljä pikkulasta ja vauva.

Nii-in. Vaikka ne vauvat ihania onkin, niin kannattaa muistaa, että ei ne vauvat ikuisesti vauvoja ole.

Meillä on onneksi vain yksi 6-vuotias ja kohta onneksi helpottaa entisestään, kun esikoulu alkaa. ;-)

Mikä helpottaa yhden lapsen kanssa? Taidat elää sitku-elämää.

Asiallista tekstiä. Meillä 3 lasta. Kolmatta olen katunut tai ainakin olisi pitänyt pitää pidempi tauko. Itse kyllä lapset elätetään, enkä ole vienyt päivähoitoon isompia, sillä olen vielä kotona. Rankkaa on ja säälittää vanhin lapsi, kun jäänyt niin paitsioon.

Yhden kanssa on helppoa yleensä, yhden nappaa kainaloon koska vaan, tekee toisella kädellä hommia, tai lähtee jonnekin, kersa istuimeen tai rattaisiin ja menoksi. Kahden kanssa on jo eri rulianssi jos molemmat on pieniä. Jos toinen on jo iso koululainen, ei pientä tarvi aina edes ottaa mukaan kun isompi vahtii hetken, tai isompi jää kotiin, ja otat vaan vauvan kainaloon ja menet. Eli joko niin että vain yksi lapsi, tai isommat ikäerot jos haluaa päästä helpommalla.

Ja muutenkin, elämä helpottuu aina kun lapset menee kouluun ja alkaa pärjätä ilman jatkuvaa vahtimista, kun ottaa rennosti, eikä anna lasten harrastaa liikaa, ettei joka ikinen ilta ja viikonloppu mene kuskaamisiin ja ilmaistöihin.

Pidän itseäni viisaana kun vastustin vauvakuumeen kutsua VAUVAN ollessa 6kk-1.5v. Sittemmin tajusin että haloo, ei pää kestä. Nyttemmin 3.5v kanssa olen tajunnut et haloo, ei nää tulot riitä jos halutaan pitää tästä elintasosta kiinni.

Neljä lasta on ja enempää ei tule :) Näiden kanssa jaksamme, rahat riittää jne :)

Eikä olla sossupummeja vaan molemmat aikuiset työelämässä, minä tosin vain välillä. Vakituista paikka ei ole joten sijaisena aina tarpeen mukaan :)

Se sitten tarkoittaa ettei lapset ole edes päivähoidossa. Mies saa työnsä järjestettyä niin että voi olla lasten kanssa :)

Olen itse huomannut myös miten jotkut tekevät lapsia lisää ja lisää vaikka sanovat suoraan etteivät kunnolla jaksa.

Joo, me ollaan mietitty. Tarkoituksella 6 vuoden ikäero niin hyvin on jaksettu itse hoitaa lapsemme.

Olen mielestäni aika suvaitsevainen muiden hoitokuvioita ym. kohtaan, mutta en ehkä riittävän suvaitsevainen: Perhekerhossa käy äiti, jolla neljäs lapsi tulossa ja kaikki kahden vuoden ikäeroilla. Ei siinä mitään, mutta kun uusi vauva syntyy, 2-vuotias aloittaa täyden hoitoviikon päiväkodissa (5 päivänä viikossa). Kaikki isommat lapset siis päiväkodissa ja äiti pelkän vauvan kanssa kotona. Ymmärtäisin osa-aikaisen hoidon tarpeen, mutta tuossa tuntuu siltä, että ei ole jaksettu panostaa isompiin, mutta aina uusi vauva halutaan.

Juu, siksi en tehnytkään kuudetta vaikka mies ruinasi vaan tilasin sterilisaation. Toki viiden kanssa rahaa ei ole jäänyt säästöön mutta hauskaa on ollut koko ajan.

mun sisko on ihan katkeroitunut, kun tehtaili lapsia liukuhihnalta ( 4kpl). jäi kotiäidiksi, nyt ei enää saa duunia kun vuositolkulla ollut pois työelämästä. miehensä painaa hulluna töitä, että saa koko sirkuksen elätettyä. ja kaikki kulisit on pystyssä, eli talot, autot, lasten vaatteet ja tarvikkeet pakko olla viimeistä huutoa. huh. kun sitä katsoo..ei käy kateeksi.

mutta eipä siskonikaan varmasti kelaillut vauva-aikana, miten voi olla raskasta sitten joskus. kun vauvat on niin ihania!

Ollaan mietitty :) Meillä kestää pää ja talous hyvin yhden leikki-ikäisen. Toisen aika on sitten ehkä kun ensimmäinen alakoulussa, itse olen valmistunut ja vakityössä. Ja sitten ne on siinä.

En minäkään tajua, miten paljon ihmiset tekee nykyisin lapsia! Kolme on uusi kaksi. Sitten valitetaan, kun ollaan uupuneita. O__o

Uupuneita kolmesta lapsesta, tää on niin nykypäivää, heh heh. Koneet hoitaa kaikki työt ja äiti vain palstailee päivät.

Hehee. Tai sitten nykyään niitä lapsia yritetään kasvattaakin (lopputuloksista voi olla montaa mieltä), eikä ne vaan hortoile jossain pellolla äidin perunannoston perässä. Myös materiaaliset vaatimukset ovat kasvaneet aikalailla. Mukava lapselle kun on lähes luokan ainoa joka elää puutteessa.

Viides lapsi tulossa. Ja kyllä ihmetyttää tämä nykyinen perheen ihanne-malli. Että ainoa oikea perhe on 2+2. Jos sulla on vaan yksi lapsi, niin ihmetellään miks et tee sille kaveria, ja jos on yli kolme lasta, niin sua luullaan lestadiolaiseks tai sosiaalipummiks. Vaan meillä on varaa meidän viiteen lapseen. Molemmilla vakituinen työ. Äitiyslomien väleissä olen työelämässä. Lapset hoidetaan täysin itse, ilman tukiverkkoa. On talo, tila-auto, vaatteet, ruokaa ja harrastukset. Hyvin menee ja vauva-ajat on aina olleet elämän onnellisinta aikaa. En minäkään ihan täysin ymmärrä sellasta, jos ei kumpikaan vanhemmista ole töissä ja lapsia vaan pukataan tulemaan sossun tuella elellen. Me ei olla koskaan käyty sossun luukulla. Yleisin kommentti tästä raskaudesta on ollut: "Ootko kuullut ehkäisystä?" Kyllä olen. Ei urputeta, vaan annetaanpas jokaisen päättää itse perheluku, jos siihen on varaa.