Migreeni kesken synnytyksen
Kukaan muu saanut kesken synnytyksen pahaa migreenikohtausta? En tarkoita pientä päänsärkyä vaan ihan todellista pään räjäyttävää kipua.
Kommentit (13)
Kyllä olen, mietin vaan että varmasti joku muukin on saanut, niin kuinka heillä on saatu kohtaus laukeamaan tai mihin synnytys on päättynyt. Ei taida kovin yleistä olla googlesta ja vastauksista päätellen :P
Mulla tuli kohtaus kun synnytys oli alkamassa. Ei ONNEKSI muistaakseni tullut kovin pahaksi kun en lääkettäkään saanut ottaa.
Olen saanut, pääkipua ei saatu loppumaan ja synnytys päätyi sektioon.
Voin vain kuvitella, millainen yhdistelmä on synnytys ja paha migreeni. Joillakin migreeni iskee suuren rasituksen aikana, useimmilla kai sen jälkeen. Toivotaan, että se oli sulla ainutkertainen eli että seuraava synnytys sujuu mukavammisaa merkeissä.
Minulla on migreeni sekä horton, ei lapsia. Olen pelännyt sitä, että jos olisin raskaana ja kohtaus tulisi synnytyksessä. Aina kun ei hoitoalan ihmisetkään ymmärrä, että kyse ei ole ns. Tavallisesta päänsärystä. Mitä tapahtuisi kun en pystyisi toimimaan oikein Synnytyksessä?Voiko saada etukäteen sovittua, että jos näin käy niin tehdään sektio? Pystytäänkö sektioon tekemään aina?
Imigrania nenään ja sitten vielä lisähappea sen lisäksi.
Migreeni kesken synnytyksen on selvästi aika harvinainen. Itse sain sen loppuvaiheilla ilokaasusta, testattiin sitä hetki, en ollut ennen käyttänyt. Kokenut kätilö ei ollut koskaan törmännyt vastaavaan reaktioon, kyseessä kuitenkin todella suuri sairaala. Kipua yritettiin taltuttaa monin eri lääkkein, mutta mikään ei auttanut. Sektiopäätökseen vaikutti kokonaisuus, ei migreeni yksistään, tosin olennaisena osana.
Migreeniä pelkäävät, älkää tämän takia alkako sitä ainakaan enempää pelkäämään, on varmasti harvinaista. Ilokaasua kannattaa testata varovasti alkuvaiheessa kun ei ole vielä kovia kipuja ja tarvetta, jos oireita tulee niin ne hoituu helpommin eikä kohtaus pääse päälle. Kaasusta voi olla myös iso apu, joten kannattaa testata. Jos migreeni mistä tahansa syystä tulisikin, niin sitä yritetään varmasti hoitaa. Jos pääkipu synnytyksessä on kovaa niin uskokaa pois, sen huomaa kyllä jokainen, oli kokemusta migreenistä tai ei.
*6
Itellä ei oo lapsia enkä oo raskaana mut nyt mäki aloin miettii et mitä jos saan migreenikohtauksen kesken synnytyksen sitten joskus. Itellä tulee järkyttävä päänsärky ka pahoinvointi ja oksennan helposti useamman tunnin tällöin.
Oksensin synnytyksessä ilman migreeniäkin niin kauan kun oli jotain oksennettavaa. Ja oikeastaan se lievitti supistuksia, joten ei haitannut kuin siitä kotona syntyvä sotku. Sairaalassa kätilö juoksi perässä siivoamassa ja tarjoilemassa kippoa.
Lapsivesi meni ja supistukset alkoivat. Tästä jonkin ajan päästä puolet näkökentästä katosi. Jonkin ajan kuluttua oikea puoli kropastani puutui ja meni tunnottomaksi. Hetken kuluttua siitä menetin kyvyn puhua. Ääntä olisi tullut, mutta en osannut puhua. Ei siinä voinut muuta kuin paniikissa itkeä ja yrittää kertoa että jotain on vialla. Onneksi olin koko ajan sairaalassa äitipolilla, olin tullut yliajalla käynnistykseen, mutta lapsivedet menivät tutkimuksen yhteydessä. Lääkäri tutki tilaani ja päätyi hätäsektioon nukutuksessa. Kolme päivää kotiutumisen jälkeen oireet uusivat ja menin neurologiselle yöksi ja tutkimuksiin. Diagnoosi: särkemätön migreeni synnytyksessä. Johtuen jumissa olevista niskalihaksista. Nykyään saan aurallisia migreenikohtauksia n. 4 krt vuodessa. Kuopuksen la on kahden kuukauden päästä, jännitän uusiutuuko kohtaus synnytyksen alkaessa, ja olenko silloin mahdollisesti yksin kotona :-( Jos jollain muulla on kokemusta migreenistä synnytyksessä, Kertoisitko tarinasi.
Itselläni on todella vaikea migreenitaipumus ja pelkäsin myös tätä kun odotin. Kärsin koko raskaus ajan migreenistä. Kärsin ihan normaalioloissakin noin kaksi migreenikohtausta viikossa, nyt puhutaan siis oikeasta migreenistä, kipu, puutumista, puhekyvyn menetys oksentamista... Sain todella pahan migreenikohtauksen viikko ennen laskettua aikaa ja jouduin sairaalaan, minuun pumpattiin kaikkia mahdollisia lääkkeitä ja kipua ei saatu pois edes niillä, itkin ja hyperventiloin, koska kipu kävi Niin sietämättömäksi ja todellakin psyykkeen päälle. Pääni magneettikuvattiin, koska alkoivat epäillä, että ei voi olla pelkkä migreeni, mitään ei onneksi löytynyt. Olivat jo ihan viittä vaille, että laittavat minut nukutukseen ja sektioon, mutta sitten lääkkeille alettiin vihdoin saada vastetta. Minulle päädyttiin vauvan asennon vuoksi tekemään sektio joka tapauksessa viikko tuon jälkeen ja jännitin sektiota kovasti. Sain sektion jälkeen kovan migreenikohtauksen, mutta Se saatiin onneksi hoidettua lääkkeillä synnärillä. Nykyään olen neurolla seurantahoidossa ja yritetään etsiä toimivaa lääkitystä. Migreeni on jotain todella raskasta.
ei kukaan?