Millainen olo SSRI-lääkkeistä tulee?

Ei tosiaan muuta. Ihmisillä on erikoisia luuloja mielialalääkkeiden vaikutuksesta.

Niistä tulee usein parin ekan viikon ajan sivuvaikutuksia, mulle ainakin kuvotusta, oksetusta ja vatsakipuja. Ne menivät ohi, ja lääkkeet alkoivat vaikuttaa. Enää en edes ajattele niitä, mutta kyllä ne mulla auttavat vakavaan masennukseen. Ei niistä tule mitään sellaista euforiaa tai muita fiiliksiä kuten bentsoista. 

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 17:01"]

Niistä tulee usein parin ekan viikon ajan sivuvaikutuksia, mulle ainakin kuvotusta, oksetusta ja vatsakipuja. Ne menivät ohi, ja lääkkeet alkoivat vaikuttaa. Enää en edes ajattele niitä, mutta kyllä ne mulla auttavat vakavaan masennukseen. Ei niistä tule mitään sellaista euforiaa tai muita fiiliksiä kuten bentsoista. 

[/quote]

Ihan samaa mieltä. Tunteetkin ennallaan <3

Mulla pelkkiä sivuvaikutuksia, kahta nyt kokeiltu, ei mitään positiivista.

Mulle määrätty Sertralin ja en ole uskaltanut aloittaa juuri noista syistä mitä ap kirjoitti. En halua että lääke muuttaa minun olemusta niin etten hallitse itseäni. Onko kellään kokemusta tuosta lääkkeestä?

Minkälainen olo Cymbaltasta tulee? Minulle Cymbaltaa on määrätty kipuun mutten ole uskaltanut hakea sitä vielä.

Mulle määrätty myös Sertralinia.

ap

[/quote]

Tunteetkin ennallaan <3

[/quote]

No kyllä mulla ainakin muuttui tunne-elämä lääkkeiden myötä aika turraksi. Ei puhettakaan, että olisin voinut niitä vielä syödessäni esimerkiksi rakastua. Ei ollut siis niitä huonompia päiviä enää, mutta ei mitään suurta iloakaan. Tasapaksua. Niin, ja seksi oli kiinnostuslistalla vihoviimeisenä.

Ja muutaman viiikon tai kuukauden päästä orgasmia on vaikea saada. Jos ollenkaan. Itselläni oli noin ja tiedän monta muuta jolla sama. Kun lopetin lääkkeet meni 2 kk että pystyin saada orgasmin.

Puhun siis Cymbaltasta tässä.

-9

Tiedätkö mistä oireesi johtuvat? Pystytkö käsittelemään niitä ilman lääkkeitä? Mitä teet kun oireet ovat päällä?

Minä päätin antaa oireiden tulla ja odotin, että ne menevät ohitse. Keskityin hengittämään, hikosin, suljin silmäni, halusin ajatella itsestäni, että selviän ja odotin. Pelkäsin, että joku huomaa oireeni, mutta kukaan ei koskan sanonut mitään. Pystyin hoitamaan työni. Oirehdin vain töistä lähdettyäni.  Raskas vaihe avioerossa, kun noita oireita tuli.

Olen tyytyväinen, että selvisin ilman lääkkeitä, mutta ymmärrän, että jos oireet ylittävät tietyn rajan, ihminen tarvitsee hoitoa. Itse selvisin varmaankin nopeammin, kun en käyttänyt lääkkeitä. Lääkkeiden kanssa paraneminen ehkä kevenisi mutta pitkittyisi? Voisi myös llihoa lääkkeiden vuoksi ja tulla turta ja tunteeton olo?

Minulla oli ristiriita omien tunteideni vuoksi erotilanteessa. Osa minusta veti toiseen suuntaan ja osa toiseen. Itseään on hoidettava jotenkin, joko antamalla muuten aikaa itsellen ja tunteilleen tai sitten lääkkeillä siirtäen tulevaisuuteen sitä mitä ei heti jaksa käsitellä.

Mulle tuli sellainen olo, että en halunnut kuolla koko ajan, jaksoin tehdä muutakin kuin maata sängyssä ja käydä töissä. Alussa tietysti oli sivuvaikutuksia mm. ripuli, haukottelu, kuvotus jne. Mutta nekin oli parannusta entiseen. Jos ssri-lääkkeitä määrätään kipukynnystä nostamaan, niitä yleensä käytetään niin pienillä annostuksilla, että vaikutusta ei huomaa muussa kuin kipukynnyksen nousemisena.

Olen vastaaja nro 3. Mulla on lääkkeenä Sertralin, ja se sopii hyvin. Sivuvaikutusten loputtua siitä on ollut paljon apua. Ja hallitsen itseni täysin, ei niistä sekoa ;)

Hirveän pieni annostus voisi olla hyvä juttu,jos pakko käyttää.

LuuloOireet uhkaa, jos ei tykkää lääkäristään.

Minua ainakin auttaneet, enkä tödellakaan ole persoonaltani mitenkään muuttunut. Seronil 80 mg/vrk, indikaatiolla BED. Alussa pientä kuvotusta ja päänsärkyä, ei muuta, paitsi tietysti se suuri apu; ahmimiseni on loppunut totaalisesti. Toki rinnalla psykoterapia. Nyt paino, joka oli alussa todella korkea, on tipahtanut liki 30 kg.

Jos yksi lääke ei sovi niin kannattaa kokeilla jotain/joitakin toista/toisia, eri lääkeainetta olevaa.

Itse kokeilin kuutta ennen kuin päädyin tähän joka todella on auttanut valtavasti. Nyt parin kuukauden kuluttua alan ajaa lääkettä alas.

Mulla on ollut paniikkihäiriö jo 9 vuotta ja lähivuosina oireet ovat vain pahentuneet. Nykyään mulla on suuria vaikeuksia liikkua ulkona paniikkikohtausten pelossa. Rajoittaa hirveästi elämää. Ja nyt kun tuli vielä tämä jatkuva epätodellinen olokin + epämääräinen ahdistuneisuus, joka tuntuu kotona ollessakin koko ajan.

Silti epäröin lääkkeen aloittamista. Vaikka lääkärin mukaan tähän oloon ei enää psykoterapiat tai muutkaan keskustelut auta.

ap

Ihan huoletta voit syödä lääkettäs. Ei se sua muuta zombiks tai muutakaa. Ja jos se lääke ei myöhemmin auta voithan sä astettais lopettaa sen lääkkeen käytön ja kokeilla muuta lääkettä tilalle

[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 17:31"]

Mulla on ollut paniikkihäiriö jo 9 vuotta ja lähivuosina oireet ovat vain pahentuneet. Nykyään mulla on suuria vaikeuksia liikkua ulkona paniikkikohtausten pelossa. Rajoittaa hirveästi elämää. Ja nyt kun tuli vielä tämä jatkuva epätodellinen olokin + epämääräinen ahdistuneisuus, joka tuntuu kotona ollessakin koko ajan.

Silti epäröin lääkkeen aloittamista. Vaikka lääkärin mukaan tähän oloon ei enää psykoterapiat tai muutkaan keskustelut auta.

ap

[/quote]

Kokeile Jeesusta! Epämääräinen ahdistuneisuus häviää :)

Eniten pelkään että lääke saa mut menettämään kontrollin jotenkin. Jos se tekisi mut itsetuhoiseksi tai sellaiseksi että haluaisin satuttaa muita. Kumpaakaan en missään nimessä halua.

ap