Millainen olo SSRI-lääkkeistä tulee?
Mulle siis määrätty SSRI-lääkettä paniikkihäiriöön / ahdistuneisuuteen / epätodelliseen oloon. Epäröin vain lääkkeen ottamista kun pelottaa miten se vaikuttaa. En halua että musta tulee mikään tunteeton zombi tai keinotekoisella tavalla iloinen. Pelkään että lääke muuttaa jotenkin persoonaani.
Kommentit (67)
En jaksanut lukea koko ketjua läpi. Mutta mulle ne antoivat elämän takaisin. Sen kaikennielevän uupumuksen ja epätoivon tilalle tuli sellainen normaalius. Muistan sen hetken, kun ekaan kertaan yli vuoteen hymyilin. Ihan vaan siksi, että näin kevää ensimmäisen leppäkertun.
Eli mulla ne toimi, niinkuin pitikin: normalisoivat aivojen välittäjäaineiden toiminnan. Oli lopulta voimavaroja paneutua itse masennukseen johtaineisiin syihinkin, ja alkaa työstää niitä. Aikani niitä söin ja sitten hiljalleen jätin pois.
Mulle määrättiin masennukseen ja unettomuuteen cipralex pari vuotta sitten, mutta mulla itse lääke laukaisi paniikkihäiriön ja juuri sen tosi ikävän, epätodellisen olon. Muutaman kohtauksenkin sain. Se epätodellinen olo alkoi aina aamulla kun otin lääkkeen, joten lopetin koko lääkityksen. Olo alkoi pikkuhiljaa helpottamaan, mutta kun kerran koin tuon epätodellisen olotilan, ei siitä koskaan ole eroon päässyt kokonaan. Mutta tulipahan kokeiltua, ei sopinut ssri mulle. Masennuksen selätin terapialla, liikunnalla ja sairaslomalla. Ja edelleen toipuminen kesken. Nukkumiseen sain sitten toiset lääkkeet jotka toimii.
Masennuslääkkeet on varmasti hyviä niille joille ne toimii, mutta itse koin että se pahan olon lasti on käytävä läpi ja purettava terapiassa. Mutta toki jos ei ole voimia nousta edes sängystä, on lääkitys paikallaan. Mulla lisänä oli niin paha ahdistuneisuus että purin sitä touhuamalla ja liikkumalla, joten sen puolesta en lääkitystä tarvinnut. Mutta jos olisin oloa helpottavan lääkityksen löytänyt, olisin sen valinnut, vaikka koen että kokemani onkin minua vahvistanut. Mutta ei se silti mitään mukavaa ja voimaannuttavaa ole pyöriä itsetuhoisissa ajatuksissa nuorena naisena jolla muuten om asiat hyvin.
Onneksi kaikki helpottaa aikanaan.
Plus lisäys edelliseen, menetin orgasmit kokonaan. Cipralex oli kuin kemiallinen kastraatio. Aivot ja alapään eivät vain kohdanneet ja olin ihan turta. Onneksi kyky palautui lopetettuani lääkkeen.
Mulla ei ole sivuvaikutuksia Cymbaltasta (60mg) ja orgasmejakin saan. Paniikkikohtaukset ovat vähitellen loppuneet. Eli aika yksilöllistä on, miten ne lääkkeet vaikuttaa. Kahden ekan viikon aikana muistaakseni oli kummallinen olo ja kohtauksia tuli, mutta sen jälkeen oli parempi. En kuitenkaan oksennellut tai mitään. En koe, että mielialani tai persoonani olisivat mitenkään muuttuneet. En ole kyllä muutenkaan mikään räiskyvä luonne, joten ehkä sekin vaikuttaa :) Innostun ja itken samalla lailla kuin ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Lääketehtaat kiittää ja käärii rahat taskuihin :)
Ai pitäskö niiden antaa lääkkeet ilmaiseksi?
Up