Neljäs lapsi?

Meillä lapset oli 5, 10 ja 13, kun perheeseemme syntyi yllätysvauva. Ikää minulla oli tuolloin 37.

Suurin "ongelma" tilanteessa oli, että ura meni katkolle ja talous lähti siksi laskuun. Hyvää hoitopaikkaa ei löytynyt heti vanhempainloman päätyttyä, ja lopulta meni kaupungin 4 kk hoitopaikkakarenssin myötä perheen talous tosi pahasti kuralle.

Uusi lapsi on ollut kuitenkin tosi kiva tulokas. Perheeseen tuli yksi hyvä tyyppi lisää. Meillä on iso perhe, mutta lapset ovat fiksuja eikä elämä ole mitenkään rankkaa. Päinvastoin.

Tarkoitus oli hankkia sterilisaatio, mutta kun minulle nikkeliallergiselle tarjottiin Essurea, jäi se tekemättä ja varmoista päivistä huolimatta tulin taas uudestaan raskaaksi.

Olen 39 ja viides lapsi syntyy lähiaikoina. Tuloni ovat taas hyvät, sen vanhan äitiysrahakauden mukaan lasketut, koska nuorin lapsi on alle 3-vuotias ennen uuden tulokkaan laskettua aikaa.

Elämä kuljettaa ja tuo kuvioita eteen, joita ei ole itse suunnitellut. Toisaalta ihan mukavaa, että meitä on jo näin monta. Uskon, että kaikkien näiden lasten olemassa ololla on tarkoituksensa.

Älä tee enempää lapsia.

Tee jos siltä tuntuu! Kerran täällä vain eletään!!! :)))))

Hyvästi menee neljäs. Ota lahja vastaan, jos annetaan.

Mä olen ollut aina hedelmällinen, kertalaakista raskaaksi vielä 40 v.

Mä olen sitä mieltä, että the more the merrier.

Suosittelen! 

T. Neljän äiti

Häpeä, lisääntymisautomaatti! Kerää Barbeja. Teet vähemmän tuhoa.

Jokaisen lapsen jälkeen miettii, että elämä alkaa olla jo aika helppoa ja jaksanko minä vielä tätä yhtä. Tiedän monia jotka miettivät, että olisiko pitänyt kuitenkin tehdä vielä yksi. En tiedä ketään joka katuisi tehneensä "liikaa" lapsia (osa voi olla katkeria jos on vahinko, mutta ei hekään kadu päätöstä jatkaa raskautta).

Toisaalta osa tuntemistani ihmisistä olisi voinut jättää lapset kokonaan tekemättä ja osa taas jaksaa hoitaa monta lasta kunnolla ja vielä jatkaa työelämässä lasten jälkeen. Itse tiedät parhaiten mitä jaksatte ja mihin teillä on varat. Kaikkea yllättävää voi sattua, mutta niitä liikaa miettimällä jää kaikki mahdollinen tekemättä ja kokematta.

[quote author="Vierailija" time="30.06.2014 klo 20:45"]

Voi auttakaa nyt pähkäilyssä. 4-, 7- ja 10-vuotiaat löytyy, mutta silti kaihertaa ajatus vielä yhdestä. Ikää mittarissa 37, eli päätöstä edes yrittämiseen pitäisi jo pian tehdä, mutta kun ei tiedä jaksaako sitä taas aloittaa rumbaa alusta. Nyt kuitenkin kaikki jo kaikilta sujuu, eli elämä aika helppoa. Toisaalta jääkö asia aina vaivaamaan, tuskin kuitenkaan sitä neljättä katuisi. Mitä mieltä, kaikki vastaukset luen kiitollisena tässä mietinnässä? 

[/quote]

Itaeäni ihmetyttää miksi ihmeessä lapsia täytyy tehdä niin kamala lauma? Itselläni yksi enkä kyllä enempää halua, se on minun valintani jota tietysti joku saattaa ihmetellä myös.

Meitä vähän harmittaa, ettei sitä neljättä tullut - vaikka niin joskus jopa suunniteltiin. Taisi kolme ensimmäistä tulla sen verran tiiviiseen tahtiin, ja sitten kun olin taas päässyt työemälään ja jatkanut opintojanikin, oli jo vähän liian myöhäistä (ikää 40+).

Omat kolme lastamme ovat nyt jo isoja (15, 16 ja 18), eikä meillä ole eletty mitään raskasta murrosikää - ja rahatkin ovat riittäneet (tämä argumentti tuntuu palstalla toistuvan ihan koko ajan). Kiireisintä on ollut siinä vaihessa kun kaikki kolme harrastavat ja vaativat kuljetuksia, mutta voi miten nopeasti sekin aika meni ohi.

Sinun tilanteessasi antaisin mennä vaan. Onnea, oli pääteksenne sitten mikä tahansa.

Kun meidän lapset oli tuon ikäisiä, oli elämä helppoa ja parhaimmillaan. Myöhemmin tuli vaikeuksia ja ei niille loppua näy. En halua pelotella, teille ei näin käy, mutta ajatuksena hyvä muistaa, että murrosikä ja varhainen aikuisuus voi olla vaikeaa aikaa ja kolmenkin kanssa on jaksamista.Aina ei mene vain helpompaan suuntaan kun lapset kasvaa.

Tämä kyllä totta, toki nytkin tuntuu ajan riittämättömyys ja sen tasainen jakaminen haasteelliselta. Onko muita kommentteja?

Et välttämättä hedelmöity enää

Aikaisemmat lapset ovat saaneet alkunsa helposti, mutta toki ikä vaikuttaa. Toisaalta tuttavapiirissä on muutamia, jotka ovat luomusti reilu 35v raskautuneet, eli mahdollista lienee kuitenkin ilman ihmeempiä hoitoja...