Mielenkiinnosta: Millaisia tunteita Guns n` Rosesin musiikki sinussa herättää?
Minussa Kunnarit herättää aina jotenkin ihme tavalla melankoliaa ja toivoa samaan aikaan. Semmoista kaunista toiveikasta viisasta surua. Ihan kuin seisoisi katastrofin jälkeen mäen laidalla ja katselisi tyynesti tuhoutunutta aavaa joka vielä savuaa mutta josta versoo jo varpuja, uutta elämää. Tai kuin joku katastrofin keskellä taputtaisi selkään ja sanoisi että kaikki järjestyy, ja uskoisin sen. Tai keskellä kovaa sadekuuroa joku pitelisi sateenvarjoa ylläni. Yksittäisellä kappaleella ei ole merkitystä fiiliksen syntymiseen, ihan sama mikä soi.
Olenko ainoa?
Muilla vastaavia kokemuksia muista artisteista?
Kommentit (14)
Että se oli viimeinen vaarallinen rokkibändi. Harmi että tekivät niin vähän levyjä.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2014 klo 19:27"]
Että se oli viimeinen vaarallinen rokkibändi. Harmi että tekivät niin vähän levyjä.
[/quote]
No tässäpä on tosiaan viesti jota kuuluu alapeukuttaa! Siis mitä jollakin liikkuu päässään?
Muistoja nuoruudesta, villistä ja vapaasta ajasta ilman isoja huolia. Joitakin biisejä olen ladannut koneelle ja kuuntelen niitä silloin tällöin vieläkin. Syksyllä luin Axlin elämänkerran ja oli kyllä ihan mieletön!
Harmittaa että lopettivat niin lyhyeen, mahiksia olisi ollut vetää vielä tänäkin päivänä. Ja ei, se ei ole enää GNR mitä Axl uusien äijien kanssa veti/vetää.
Muistan ensirakkauteni Dont cry ja November rain saavat yhä toistakymmentä vuotta vanhat asiat pintaan. Siis hyvällä ja viattomalla tavalla. Mutta aina jotain muljahtaa ja kovasti kun Kunnareita kuulen.
Jonkin verran nostalgiaa :) Lyhyen aikaa fanitin nuorena teininä.
Teiniaikojen lempibändi. Kuuntelen vieläkin joskus, esim. Estranged on ihan järkyttävän hyvä biisi.
Sellanen fiilis että tahtoisin olla taas "se takapenkin teini" joka maistelee ekoja ryyppyjään samalla kun kaveri/serkkupoika ajaa rinkiä kylällä. Oijoi niitä aikoja kun suurin huoli oli kesätyön etsiminen jotta saa rahaa millä käydä leffassa.
Nuoruuden ja lukioajat jotka olivat ajankohtaisia levyjen ilmestyessä.
Ärsytystä. Kyllä joskus tulee melankolinenkin olo kun ajattelen miten suosittua se paska on.