Suomen morfologiasta kysymys! Ketään fennistiä paikalla?
Minkäniminen on s-morfeemi esim. sanoissa pappiSvihkimys, pappiSura, herraSväki, herraSmies, rouvaShenkilö? Ei kai se nyt jäännösmorfeemi voi olla, koska se ei ole jäännös mistään?
Oon nyt tässä kahlaillut vähän hakuteoksia, mutta valitettavasti ei ole löytynyt. Laaksosen ja Liekon Äänne- ja muoto-opista saattais löytyä, mutta sitä en omista..
Kommentit (33)
Mä olen kyllä enemmänkin yleisen kielitieteen harrastaja, mutta tällaisen löysin:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
"Eräillä vokaaliloppuisilla substantiiveilla on s-loppuinen yhdysosamuoto, joka esiintyy yleensä yhdyssubstantiivin määriteosana:
(c)
herrasväki, mestarismies, pappissuku, pariskunta, tervaskanto, tiiliskivi | Yhdysadverbeja:kiukuspäissään, päiväsaikaan
Pääteaines ‑s liittyy yksikön nominatiiviin eikä vokaalivartaloon: talvisaikaan (ei: *talves‑),tuulispää. Vartalo on vahva- (pappis‑) tai heikkoasteinen (kiukus‑). Vakiintuneita s-yhdysosamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä, joskus vaihdellen nominatiivin kanssa, esim. saarna(s)tuoli. Nämä yhdyssanat ovat siis leksikaalistumia. Uudet s-yhdysosamuodot ovat satunnaisesti mahdollisia appositioyhdyssanan (» § 422) alkuosana, esim. näyttelijäsmies (TV)."
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:49"]
Pappis-, herras- jne. ovat yhdyssanamuotoja, niin kuin -nen-loppuisissa sanoissa (aikuinen > aikuiskoulutus). En siis tiedä kuuluuko tässä puhua ollenkaan morfeemeista.
[/quote]
Ne eivät ole rinnastettavissa nen-sanoihin, koska niitä ei ole muodostettu nen-sanoista. Ei ole siis olemassa sanoja *pappinen, *herranen ja *rouvanen, joista nuo sanat olisi muodostettu, vaan kyse on ilmeisesti analogiasta johtuvasta vartalonpidentymästä. Ainakin mun mielestäni s on näissä sanoissa erotettavissa itsenäiseksi morfeemiksi - mutta onko sillä joku nimi?
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:50"]
Mä olen kyllä enemmänkin yleisen kielitieteen harrastaja, mutta tällaisen löysin:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=416
"Eräillä vokaaliloppuisilla substantiiveilla on s-loppuinen yhdysosamuoto, joka esiintyy yleensä yhdyssubstantiivin määriteosana:
(c) herrasväki, mestarismies, pappissuku, pariskunta, tervaskanto, tiiliskivi | Yhdysadverbeja:kiukuspäissään, päiväsaikaan
Pääteaines ‑s liittyy yksikön nominatiiviin eikä vokaalivartaloon: talvisaikaan (ei: *talves‑),tuulispää. Vartalo on vahva- (pappis‑) tai heikkoasteinen (kiukus‑). Vakiintuneita s-yhdysosamuotoja on parikymmentä, ja kukin niistä esiintyy vain yhden tai muutaman edusosan yhteydessä, joskus vaihdellen nominatiivin kanssa, esim. saarna(s)tuoli. Nämä yhdyssanat ovat siis leksikaalistumia. Uudet s-yhdysosamuodot ovat satunnaisesti mahdollisia appositioyhdyssanan (» § 422) alkuosana, esim. näyttelijäsmies (TV)."
[/quote]
Juuri tästä ilmiöstä on kyse, mutta phdin, onko tuolle s-morfeemille jotain nimeä!
Ap
Eikös noita ole paljonkin sanoja joiden idea on -nen-loppu mutta jotka yhdyssanoissa ovat muuttuneen -s-loppuisiksi.
Olisko herraskainen väki = herrasväki, papillinen sääty = pappissääty, jne...
Ennen vanhaan oli paljon noita samantyylisiä, sanottiin talvisaika (talvinen aika), jne...
En siis ole fennisti, ihan omalla päällä mietin :-)
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:53"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:49"]
Pappis-, herras- jne. ovat yhdyssanamuotoja, niin kuin -nen-loppuisissa sanoissa (aikuinen > aikuiskoulutus). En siis tiedä kuuluuko tässä puhua ollenkaan morfeemeista.
[/quote]
Ne eivät ole rinnastettavissa nen-sanoihin, koska niitä ei ole muodostettu nen-sanoista. Ei ole siis olemassa sanoja *pappinen, *herranen ja *rouvanen, joista nuo sanat olisi muodostettu, vaan kyse on ilmeisesti analogiasta johtuvasta vartalonpidentymästä. Ainakin mun mielestäni s on näissä sanoissa erotettavissa itsenäiseksi morfeemiksi - mutta onko sillä joku nimi?
Ap[/quote]
Et nyt ymmärrä, tai ymmärrät tahallasi väärin. Yhdyssanamuotoja on -nen-päätteisten sanojen lisäksi myös muilla sanoilla. Ei sillä s:llä ole mitään erillistä merkitystä (vrt. monikko tai imperfekti), se vain esiintyy siellä missä sana on yhdyssanan osana.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:57"]
Eikös noita ole paljonkin sanoja joiden idea on -nen-loppu mutta jotka yhdyssanoissa ovat muuttuneen -s-loppuisiksi.
Olisko herraskainen väki = herrasväki, papillinen sääty = pappissääty, jne...
Ennen vanhaan oli paljon noita samantyylisiä, sanottiin talvisaika (talvinen aika), jne...
En siis ole fennisti, ihan omalla päällä mietin :-)
[/quote]
Aika hienosti mietitty, voi hyvinkin olla noin.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:57"]
Eikös noita ole paljonkin sanoja joiden idea on -nen-loppu mutta jotka yhdyssanoissa ovat muuttuneen -s-loppuisiksi.
Olisko herraskainen väki = herrasväki, papillinen sääty = pappissääty, jne...
Ennen vanhaan oli paljon noita samantyylisiä, sanottiin talvisaika (talvinen aika), jne...
En siis ole fennisti, ihan omalla päällä mietin :-)
[/quote]
On olemassa yhdyssanoja, joissa tosiaan alkuosa on tuollainen nen-loppuinen sana, mutta nämä avauksessani olevat sanat eivät sellaisia ole. Muistan kyllä, että äänne- ja muoto-opin kurssilla puhuttiin näistä jotain, ja tästä ilmiöstä käytettiin nimitystä vartalonpidennys. Niiden synnylle on olemassa erilaisia selityksiä (myös sanakohtaisia), ja yksi selitys on juuri nen-loppuisten sanojen mukainen malli. Jukka K. Korpela on kirjoittanut tästä jotain, tässä linkki (löytyy otsikon Vartalon pidentyminen s:llä alta): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/kompos.html
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:57"]
Eikös noita ole paljonkin sanoja joiden idea on -nen-loppu mutta jotka yhdyssanoissa ovat muuttuneen -s-loppuisiksi.
Olisko herraskainen väki = herrasväki, papillinen sääty = pappissääty, jne...
Ennen vanhaan oli paljon noita samantyylisiä, sanottiin talvisaika (talvinen aika), jne...
En siis ole fennisti, ihan omalla päällä mietin :-)
[/quote]
On olemassa yhdyssanoja, joissa tosiaan alkuosa on tuollainen nen-loppuinen sana, mutta nämä avauksessani olevat sanat eivät sellaisia ole. Muistan kyllä, että äänne- ja muoto-opin kurssilla puhuttiin näistä jotain, ja tästä ilmiöstä käytettiin nimitystä vartalonpidennys. Niiden synnylle on olemassa erilaisia selityksiä (myös sanakohtaisia), ja yksi selitys on juuri nen-loppuisten sanojen mukainen malli. Jukka K. Korpela on kirjoittanut tästä jotain, tässä linkki (löytyy otsikon Vartalon pidentyminen s:llä alta): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/kompos.html
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:53"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 13:49"]
Pappis-, herras- jne. ovat yhdyssanamuotoja, niin kuin -nen-loppuisissa sanoissa (aikuinen > aikuiskoulutus). En siis tiedä kuuluuko tässä puhua ollenkaan morfeemeista.
[/quote]
Ne eivät ole rinnastettavissa nen-sanoihin, koska niitä ei ole muodostettu nen-sanoista. Ei ole siis olemassa sanoja *pappinen, *herranen ja *rouvanen, joista nuo sanat olisi muodostettu, vaan kyse on ilmeisesti analogiasta johtuvasta vartalonpidentymästä. Ainakin mun mielestäni s on näissä sanoissa erotettavissa itsenäiseksi morfeemiksi - mutta onko sillä joku nimi?
Ap[/quote]
Et nyt ymmärrä, tai ymmärrät tahallasi väärin. Yhdyssanamuotoja on -nen-päätteisten sanojen lisäksi myös muilla sanoilla. Ei sillä s:llä ole mitään erillistä merkitystä (vrt. monikko tai imperfekti), se vain esiintyy siellä missä sana on yhdyssanan osana.
[/quote]
On olemassa myös morfeemeja, joilla ei ole merkitystä, mutta ne on kuitenkin eristettävissä omaksi morfeemikseen, joka ei ole sanan osa. Esim. jäännösmorfeemi on tällainen. Noissa sanoissa s ei ole osa pääsanaa eikä johdinta, joten ainakin minun mielestäni sitä voi nimittää morfeemiksi.
Ap
Ja onhan myös -nen morfeemi, se on johdin!
Ap
Eiks morfologia liity lääketieteeseen?
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:04"]
Eiks morfologia liity lääketieteeseen?
[/quote]
Morfologia on luonnontieteestä kielitieteeseen lainattu termi. Morfologian suomenkielinen termi on muoto-oppi, se siis tutkii kielen pienimpiä merkitysyksikköjä, joita ovat esim. monikon tai imperfektin tunnukset.
Ap
Kyseessä ei ole morfeemi, koska tämä yhdyssanan osa "s" ei tuota merkitystä. Kyseessä on vähän sama juttu kuin englanninkielisissä yhdyssanoissa, jotka on lainattu klassisista kielistä, oleva o-vokaali:
therm - o - meter
bar - o - meter
heli - o - meter
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:08"]
Kyseessä ei ole morfeemi, koska tämä yhdyssanan osa "s" ei tuota merkitystä. Kyseessä on vähän sama juttu kuin englanninkielisissä yhdyssanoissa, jotka on lainattu klassisista kielistä, oleva o-vokaali:
therm - o - meter
bar - o - meter
heli - o - meter
[/quote]
Noissa englanninkielisissä sanoissa o on johdin.
Mielstäni kyseessä on edelleen morfeemi, koska noissa sanoissa s ei kuulu sanavartaloon (pappi, herra, rouva), eikä noita yhdyssanoja ole muodostettu nen-loppuisista sanoista (joissa muuten s nen on morfeemi, koska se on johdin). On olemassa myös morfeemeja, joilla ei ole merkitystä, nimittäin jäännösmorfeemeja.
Ap
Kielitieteellisen määritelmän mukaan morgfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Eli kyllä morfeemit lähtökohtaisesti tuottavat merkityksen. Myös jäännösmorfeilla on aikoinaan ollut merkitys, joka on kuitenkin nykykielessä kadonnut. Siksi nimi JÄÄNNÖSmorfi.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:11"]
Kielitieteellisen määritelmän mukaan morgfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Eli kyllä morfeemit lähtökohtaisesti tuottavat merkityksen. Myös jäännösmorfeilla on aikoinaan ollut merkitys, joka on kuitenkin nykykielessä kadonnut. Siksi nimi JÄÄNNÖSmorfi.
[/quote]
Kyllä, näin on, mutta tuo s on myös aines jostain, oli sitten kyse analogiasta tai ei, koska se ei ole sanavartalon osa.
Ap
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:08"]
Kyseessä ei ole morfeemi, koska tämä yhdyssanan osa "s" ei tuota merkitystä. Kyseessä on vähän sama juttu kuin englanninkielisissä yhdyssanoissa, jotka on lainattu klassisista kielistä, oleva o-vokaali:
therm - o - meter
bar - o - meter
heli - o - meter
[/quote]
Noissa englanninkielisissä sanoissa o on johdin.
Mielstäni kyseessä on edelleen morfeemi, koska noissa sanoissa s ei kuulu sanavartaloon (pappi, herra, rouva), eikä noita yhdyssanoja ole muodostettu nen-loppuisista sanoista (joissa muuten s nen on morfeemi, koska se on johdin). On olemassa myös morfeemeja, joilla ei ole merkitystä, nimittäin jäännösmorfeemeja.
Ap
[/quote]
Eipäs muuten ole johdin tuo o-vokaali. Se ei tuota uutta lekseemiä, vaan sitä käytetään aivan kuin s-konsonanttia esimerkkisanoissasi. Englannissa ei ole olemassa sanoja "thermo", "baro" tai "helio". Kuten ei suomessakaan ole sanaa "pappis". Näitä muotoja käytetään vain tiettyjen yhdyssanojen osana.
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:13"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:11"]
Kielitieteellisen määritelmän mukaan morgfeemi on kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Eli kyllä morfeemit lähtökohtaisesti tuottavat merkityksen. Myös jäännösmorfeilla on aikoinaan ollut merkitys, joka on kuitenkin nykykielessä kadonnut. Siksi nimi JÄÄNNÖSmorfi.
[/quote]
Kyllä, näin on, mutta tuo s on myös aines jostain, oli sitten kyse analogiasta tai ei, koska se ei ole sanavartalon osa.
Ap
[/quote]Aines se toki on, mutta ei morfeemi. Kannattaa olla sen gradun kanssa tarkkana, että käyttää termejä oikein...
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:15"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 14:08"]
Kyseessä ei ole morfeemi, koska tämä yhdyssanan osa "s" ei tuota merkitystä. Kyseessä on vähän sama juttu kuin englanninkielisissä yhdyssanoissa, jotka on lainattu klassisista kielistä, oleva o-vokaali:
therm - o - meter
bar - o - meter
heli - o - meter
[/quote]
Noissa englanninkielisissä sanoissa o on johdin.
Mielstäni kyseessä on edelleen morfeemi, koska noissa sanoissa s ei kuulu sanavartaloon (pappi, herra, rouva), eikä noita yhdyssanoja ole muodostettu nen-loppuisista sanoista (joissa muuten s nen on morfeemi, koska se on johdin). On olemassa myös morfeemeja, joilla ei ole merkitystä, nimittäin jäännösmorfeemeja.
Ap
[/quote]
Eipäs muuten ole johdin tuo o-vokaali. Se ei tuota uutta lekseemiä, vaan sitä käytetään aivan kuin s-konsonanttia esimerkkisanoissasi. Englannissa ei ole olemassa sanoja "thermo", "baro" tai "helio". Kuten ei suomessakaan ole sanaa "pappis". Näitä muotoja käytetään vain tiettyjen yhdyssanojen osana.
[/quote]
Esiintyykö sanavartaloja therm, bar tai heli kielessä yksinään? Ei. Kyseessä on lainanantajakielistä peräisin olevat johtimet (baros, helios, thermos), ei englannin kielen omasta johtimista.
Ap
Pappis-, herras- jne. ovat yhdyssanamuotoja, niin kuin -nen-loppuisissa sanoissa (aikuinen > aikuiskoulutus). En siis tiedä kuuluuko tässä puhua ollenkaan morfeemeista.