Lapsen antaminen adoptioon

Et TEE sitä!!! Hyvä jumala anna edes lapsesi adoptioon mutta ÄLÄ RIISTÄ SEN E L Ä M Ä Ä!!! Ajattelet vain itseäsi ettet kestäisi adoptioon antamista muttet lainkaa sitä että sisälläsi ON J O toinen ihminen joka voisi saada vaikka kuinka hyvän elämän jossain muualla kunhan vain synnytät sen ja annat pois!!! Ihminen jonka elämän olet nyt lopettamassa!! Se lapsi joka nyt jo on kohdussasi?? Mikä O I K E U T T A A siihen??? Ymmärrän kyllä adoption ääritapauksissa mutta en sitä että "kun en 'halua' äidiksi", niin lopettaa lapsen elämä siitä syystä??? Se on sama kuin viedä toiselta kaikki mahdollisuudet, täysin lupaa kysymättä, KOKO ELÄMÄ!! Jos ei halua äidiksi voi aina ANTAA LAPSEN POIS mutta ei viedä siltä elämää!!! Jollekki toiselle se kyllä kelpaa ja saa hyvän kodin ja elämän jos vaan synnytät sen!!

Ihminen on luomakunnan kruunu ja Jumalan kuva, se ei ole sama kuin lopettaa jonkin eläimen elämä!! Rukoilin puolestasi sinun ja lapsesi puolesta että synnyttäisit lapsesi ja että lapsesi saisi pitää elämänsä ja iloita siitä ja olisi myöhemminkin iloinen elämästään ja siitä että sai syntyä, Jumalalle rakas lapsi!! ♡

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:26"]Jos vain abortin vielä saan, niin sen teen. Olisi suuri helpotus ettei tarvitsisi olla raskaana tai synnyttää. Jos abortti ei onnistu, lapsi menee adoptioon.

Olen 23-vuotias opiskelija, valmistun 28 vuotiaana. Asun avoliitossa. Sinänsä lapsen kyllä pystyisi kai elättämään, mutta _en halua_ lasta. Tällä hetkellä elämäni ykkösprioritetit ovat opiskelu ja juhliminen. En halua luopua kummastakaan, joten en todellakaan ole tarpeeksi kypsä mitään lasta pitämään, enkä edes haluaisi.

Ja kyllä, käytämme ehkäisyä.

-ap

[/quote] Olet naurettava ja lapsellinen, ja halveksin sinua. Totuus on se, että kunnollista ehkäisyä ei ole käytetty, vai mitä? Olet 23-vuotias AIKUINEN nainen, mutta et ole "valmis" äidiksi, kun pitää opiskella ja bilettää? Minulla oli tuossa iässä 5- ja 3- vuotiaat lapset, jotkut meistä kantavat vastuun siitä ilman ehkäisyä pelleilystä, eivätkä mene siitä mistä aita on matalin. Äitinä voi opiskella, kaikki on vain halusta ja viitseliäisyydestä kiinni. Toivon, että kohtusi vioittuu abortissa niin, ettet nää koskaan saa lasta. Anteeksi nyt vain, mutta v*tuttaa ihmiset, joille pieni ihmiselämä on pelkkä roska.

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 01:40"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:26"]Jos vain abortin vielä saan, niin sen teen. Olisi suuri helpotus ettei tarvitsisi olla raskaana tai synnyttää. Jos abortti ei onnistu, lapsi menee adoptioon.

Olen 23-vuotias opiskelija, valmistun 28 vuotiaana. Asun avoliitossa. Sinänsä lapsen kyllä pystyisi kai elättämään, mutta _en halua_ lasta. Tällä hetkellä elämäni ykkösprioritetit ovat opiskelu ja juhliminen. En halua luopua kummastakaan, joten en todellakaan ole tarpeeksi kypsä mitään lasta pitämään, enkä edes haluaisi.

Ja kyllä, käytämme ehkäisyä.

-ap

[/quote] Olet naurettava ja lapsellinen, ja halveksin sinua. Totuus on se, että kunnollista ehkäisyä ei ole käytetty, vai mitä? Olet 23-vuotias AIKUINEN nainen, mutta et ole "valmis" äidiksi, kun pitää opiskella ja bilettää? Minulla oli tuossa iässä 5- ja 3- vuotiaat lapset, jotkut meistä kantavat vastuun siitä ilman ehkäisyä pelleilystä, eivätkä mene siitä mistä aita on matalin. Äitinä voi opiskella, kaikki on vain halusta ja viitseliäisyydestä kiinni. Toivon, että kohtusi vioittuu abortissa niin, ettet nää koskaan saa lasta. Anteeksi nyt vain, mutta v*tuttaa ihmiset, joille pieni ihmiselämä on pelkkä roska.

[/quote]

Eikö ap sanonut, että hänellä e-pillerit ja on ihan hyvin osannut käyttää monta vuotta ilman mitään ongelmia. Mutta tietenkin sun mielestä hänen olisi pitänyt käyttää moninkertaista ehkäisyä tai pidättäytyä seksistä, jos ei lapsia halua? Vaikka sinulle lapsen hankinta sopi jo 18-vuotiaana, ei se kuitenkaan kaikkia koske.

Itse koen suurta sympatiaa ap:ta kohtaan. Olen sattumoisin 23-vuotias, avoliitossa ja opiskelija. Biletys ei kuulu harrastuksiin ja valmistunen kahdessa vuodessa, joten minulla on vähän helpompi tilanne kuin hänellä. Mutta en kuitenkaan pitäisi mielekkäänä synnyttää yhtään lasta. Jos ei aborttia heltiäisi, niin yrittäisin tehdä sen itse ties millä rautalankaviritelmällä. Opinnot vaativat sen verran läsnäoloa, että pikkumukula torpedoisi opiskelut tai ehkä jopa koko loppuelämän, jos opintoihin ei enää pääse käsiksi. 

Lainsäädännössä abortti on ihan hyväksytty. Jos ette halua, ettei näitä ihmisennäköisiä solumöykkyjä tapeta, äänestäkää Timo Soinia tai kristillisdemokraatteja.

Kyllä ap aika varmasti saa luvan aborttiin. Mulla yksi läheinen sai ihan samoilla viikoilla ja syyksi lupa-anomukseen laitettiin ehkäisyn pettäminen. Muuta ei selitelty.
Ei Suomessa ketään pakoteta synnyttämään lasta, mikäli viikkoja on alle 20.

Jos päädyt antamaan lapsen adoptioon, voit kertoa asiasta ensin vaikka neuvolassa. Sieltä ohjataan eteenpäin, asiaa valmistellaan sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sinun ei ole pakko nähdä vauvaa. Synnytyksen jälkeen harkinta-aika on vähintään 8 viikkoa, sen jälkeen voit allekirjoittaa paperit ja homma on osaltasi ohi niin halutessasi. Harkinta-ajan vauva asuu sijaisperheessä, nimenomaan lyhytaikaiseksi vauvaperheeksi koulutetussa. Nykyään voit valita myös avoimen adoption, jolloin biologisilla vanhemmilla on oikeus pitää yhteyttä lapseen. Joka tapauksessa lapsi saa nykyään tietää biologisten vanhempiensa henkilöllisyyden, vaikka yhteyttä ei pidettäisikään. Sijaisperheestä vauva siirtyy adoptioperheeseen. Tällä hetkellä kotimaisen adoption jono on 5-7 vuotta, joten koti todella löytyy ja vanhemmat ovat takuulla motivoituneita.

Koska ihmiset ovat alhaisia mätämunia, niin sun elämä ei välttämättä ole helppoa, jos laitat lapsen adoptioon. Miehethän saavat tehdä mitä vain ja ei tarvitse kantaa vastuuta penikoistaan.

Ja vaikka 95% ihmisistä on tehnyt penikkansa vain koska toisetkin ja loppupeleissä kokevat ne riesaksi, niin harva antaa penikkojaan huostaan tai adoptioon vaikka olisi ilo monelle joka niistä kärsii, jos antaisi.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 18:41"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:26"]

Jos vain abortin vielä saan, niin sen teen. Olisi suuri helpotus ettei tarvitsisi olla raskaana tai synnyttää. Jos abortti ei onnistu, lapsi menee adoptioon.

Olen 23-vuotias opiskelija, valmistun 28 vuotiaana. Asun avoliitossa. Sinänsä lapsen kyllä pystyisi kai elättämään, mutta _en halua_ lasta. Tällä hetkellä elämäni ykkösprioritetit ovat opiskelu ja juhliminen. En halua luopua kummastakaan, joten en todellakaan ole tarpeeksi kypsä mitään lasta pitämään, enkä edes haluaisi.

Ja kyllä, käytämme ehkäisyä.

-ap

[/quote]

Honey, sulla ON JO lapsi. Hänellä ovat jo kaikki elimet muodostuneet. Hän on sekoitus sinun ja miehesi piirteistä. Hän imeskelee peukaloaan kohdussasi, hänellä on kynnet ja kaikki.

Et ole mikään teiniäiti. Itse sain lapsen 24-vuotiaana opiskelijana. Opiskelu ja vauva on paljon helpompi yhdistää kuin työ ja vauva.

Et abortilla pysty pyyhkimään pois lasta niin kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Voi myös olla, että noinkin vakaassa tilanteessa ja ei mitenkään kauhean nuori äiti ei edes saa aborttia enää noilla viikoilla. Rajahan on 12 vk.

Mitäpä jos nyt vain lakkaisit haaveilemasta siitä viinasta ja yökerhoista ja kasvaisit aikuiseksi. Olet kuitenkin aikuisen hommia harrastanut pitkälle täysi-ikäisenä.

Adoptiotakin tulisit katumaan lopun elämääsi.

Ei ole naisia, jotka katuvat lapsiaan, kun he ovat syntyneet. On vain naisia, jotka katuvat jälkeenpäin terapioissa nuoruudessa tehtyjä abortteja ja pohtivat, millainen lapsi olisi nyt jne.

Siis sinulla on jo lapsi, ja vaikka saisitkin abortin, hän kulkee mukana mielessäsi lopun elämääsi.

[/quote]

Öh, kyllä minä olen lukenut palstalta joskus että jonkun kotona on vain valiteltu miten elämä tuhlaantui kun tuli lapsia. Meni pilalle.

ja kun tietää että sosiaalinen arvostus ei ole suurta jos noin sanoo, niin moniko miettii.

Olisin ollut hullu jos olisin tehnyt aikanaan abortin. Lapseni kohta täysi-ikäinen ja todella paljon olisin menettänyt jos ei olisi lasta. On tuonut niin paljon iloa ja elämään tuli merkitys aivan uudella tavalla.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 22:00"]

Itse olen adoptoitu lapsi.. En ole halunnut oikeita vanhempia selvittää mutta joskus kun katson peilistä tulee mieleen kysymyksiä ketä oikeasti olen? Ja kenen näköinen olen? Onko minulla äidin silmät ja isän nenä? Yms. Joskus mielessä on käynyt myös miksi mut annettiin pois?

Rakastan sydämeni pohjasta näitä vanhempia jotka minut kasvatti ja hoiti mutta siltikin joskus asiat tulevat mieleen

[/quote]Ole onnellinen että sinut on annettu adoptioon.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:49"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:03"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 18:41"]

Ei ole naisia, jotka katuvat lapsiaan, kun he ovat syntyneet. On vain naisia, jotka katuvat jälkeenpäin terapioissa nuoruudessa tehtyjä abortteja ja pohtivat, millainen lapsi olisi nyt jne.

[/quote]

Täällä yksi, joka katuu lapsen synnyttämistä. Taivuin perumaan abortin vanhempieni painostuksesta, kun he halusivat lapsenlapsen. En vieläkään koe oloani lapsen kanssa luontevaksi, vaikka se on jo puolivuotias - elämästäni vain on tullut hankalaa. Ap, toivottavasti saat abortin!

[/quote]

Minäkin olen vauvan äiti ja kadun, että suostuin tähän miehen ehdotuksesta. Lapsia ei koskaan pitäisi tehdä jos niitä ei todella halua. Kaikki eivät tosiaan rakastu lapseensa.

[/quote]Miten tuo voi olla mahdollista? Ei ymmärrä alkuunkaan. Kannat 9 kk ja sitten kun saat niin se on niin uskomaton kokemus ensinnäkin. Siinä herää kyllä heti äidin vaistot.

Mikäli haluaa adoptioon ja on satavarma kun saa tietää raskaudesta niin ei kannata kiirehtiä. Odottaa ihan rauhassa ja kun vauvan saa käsivarsille niin täytyy olla todella TUNTEETON että oman vauvan antaa pois. Tarkoitan myös sitä että oma ajatus voi muuttua tuon 9 kkden aikana ja ei voi antaa pois. Joten ei kannata allekirjoittaa papereita alkuvaiheessa. Aivan varmasti on mielessä koko elämän ajan jos antaa pois. Voihan olla niinkin jos myöhemmin haluaakin niin ei enää saa vauvaa. Huonot perustelut että ei siksi halua vauvaa kun opiskelee ja haluaa bilettää. Opiskella voi myöhemminkin.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 21:46"]

Adoptio on kyllä sosiaalinen itsemurha, tiedän sen omasta kokemuksesta. 

Kyllä se koko prosessi on noin henkisestikin aika raskas ja ainakin itse olen vielä näin vuosia myöhemmin miettinyt, että mitähän lapselle kuuluu, minkä näköinen hän mahtaa olla jne.

Itselläni on lapsesta myös valokuva, jonka antoivat sairaalassa. Sitä tulee aina välillä katseltua.

-yksi lapsen adoptioon antanut-

[/quote]Uskon sen että on raskas prosessi. Sen takia kannattaa miettiä viimeiseen asti mitä tekee. Suomessa on taloudelliset mahdollisuudet pitää vauva, toistaiseksi saa asumistukea, mitä kaikkea sitten saakin.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 14:50"]

Mua lääkärinä huvitti eräs nuori tyttö, joka oli hakemassa aborttipapereita alkuraskaudessa, ja murehti kovin, kun oli käyttänyt alkoholia raskauden aikana =)

[/quote]

Niin mikä huvitti?

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 07:51"][quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 22:00"]

Itse olen adoptoitu lapsi.. En ole halunnut oikeita vanhempia selvittää mutta joskus kun katson peilistä tulee mieleen kysymyksiä ketä oikeasti olen? Ja kenen näköinen olen? Onko minulla äidin silmät ja isän nenä? Yms. Joskus mielessä on käynyt myös miksi mut annettiin pois?

Rakastan sydämeni pohjasta näitä vanhempia jotka minut kasvatti ja hoiti mutta siltikin joskus asiat tulevat mieleen

[/quote]Ole onnellinen että sinut on annettu adoptioon.

[/quote]

Täällä toinen adoptilapsi, ja en todellakaan ole onnellinen siitä, että jouduin adoptioon. Minua ei hyväksytty sukujen (vanhoillisten, uskonnollistenkin sukujen) jäseneksi ollenkaan. Adoptiovanhempani olivat taitavia esittämään muille empaattista ihmistä, mutta todellisuudessa he olivat tunnekylmiä ihmisiä joille minä olin vain näyttelyesine.

Minun lapsuuteni ei ollut onnellinen, tätä nykyä minuun pitää yhteyttä enää adoptioisä. En sano, että olisin mieluummin jäänyt syntymättä, mutta mieluummin olisin ollut oikean äitini luona vaikka se olisi merkinnyt huonompia elinoloja. Olen siis ihan Suomessa syntynyt, Suomeen adoptoitu nainen. Adoptiosta puhutaan aina sankaritekona ja sellaisena, että siinä pelastetaan lapai ja tehdään joku onnelliseksi. Koittakaa nyt ymmärtää että niin ei aina ole.

up

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 18:41"]Ei ole naisia, jotka katuvat lapsiaan, kun he ovat syntyneet.

[/quote]

Lopetapa valehtelu, eikö Jumalasikin sinua niin käske?

Tällä palstallakin on viikosta toiseen avauksia, joissa naiset katuvat lapsen hankkimista.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:40"]

Ei se kroppa juuri miksikään mene jos ei lihomalla liho raskauden aikaan. Ei mulla ole arven arpea ei jäljen jälkeä siitä että olisin synnyttänyt.

[/quote]

Voi hyvän tähden näitä totuuden kieltäjiä!

Suomessakin joka vuosi muutama nainen KUOLEE synnytykseen. Monille tulee elinikäiset virtsan ja/tai ulosteen pidätysongelmat, koska repeävät niin pahasti. Ja vielä useammille pienempiä repeämiä.

Raskaus ja synnytys on aina naiselle riski, ja siihen puuhaan ei pidä ryhtyä missään muussa tilanteessa kuin silloin, kun oikeasti koko sydämellään ja sielullaan haluaa äidiksi.

Ap, itse olen keskeyttänyt raskauden sikiön kehityshäiriön vuoksi viikolla 15. Jos saat luvan (todennäköisesti saat), sinun keskeytyksesi varmaan osuu suunnilleen samaan aikaan. Sikiö on silloin jo ihmisen muotoinen ja näköinen, mutta hermosto ei ole vielä kehittynyt ja persoonallisuutta ei näin ollen ole. Kyseessä on ihmisen kuori, pienen pieni sellainen.

Keskeytys ei ollut minulle mikään läpihuutojuttu, mutta selvisin siitä kuitenkin muutamassa kuukaudessa, kun olin etukäteen miettinyt päätökseni riittävän hyvin. En ole katunut. Sinäkin selviydyt, jos päätät keskeyttää ja olet päätöksestäsi varma.

[quote author="Vierailija" time="23.03.2014 klo 07:28"]

Ihan järkyttävää. Toiv toi bilehile ei tule koskaan saamaan lasta ja kuolis vaikka itsekin.

[/quote]

Kaiken laista törkeää paskaa tällä palstalla tulee luettua mutta tämä oli jotenkin raivostuttavinta koskaan. Toivottavasti sinun lapsesi tajuavat kuinka hirveä ihminen olet ja paskantavat arkkuusi hautajaisissasi.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.03.2014 klo 19:00"]

Etkö tiennyt, että mikään ehkäisy ei ole 100% varma? Jos lapsi todellakin on mahdoton ajatus, ei seksiä pitäisi harrastaa. TAI miksi ette ole käyttäneet tuplaehkäisyä, vielä kondomi e-pillereiden lisäksi? Jos adoption teet, toivon, ettet enää koskaan saa lapsia.

[/quote]

Ihan oikeasti, kuinka moni harrastaa tuplaehkäisyä?

[/quote]

Minä. E-pillerit ja kumi joka yhdynnässä. Raskaaksi en halua.