Lue keskustelun säännöt.
Miksi arvostamme faktatietoisia ihmisiä niin korkealle?
13.04.2014 |
Koulutusjärjestelmät ja yleinen mielipide tuntuu arvostavan korkeimmalle ne ihmiset, joilla on eniten faktatietoa. Älykäs on ihminen, joka muistaa paljon erilaisia tietoja, osaa luetella faktoja ja joka saa hyviä arvosanoja koulussa. Kannustamme oppilaita enemmänkin omaksumaan jo todistettuja asioita kuin ideoimaan ja kyseenalaistamaan.
Hyvin monet tieteen suurmiehistä, kuten Einsten tai Hawking, eivät olleet erityisen hyviä koulussa. Osa on ollut jopa paljonkin keskitason alapuolella ja esim. yksi Einsteinin motoista oli: älä koskaan opettele ulkoa tietoja, jotka voit lukea kirjoista. Ne todelliset nerot ovat ihmisiä, jotka osaavat ratkaista ongelmia joita eivät ole koskaan ennen nähneet.
En vähättele ihmisiä, jotka niitä huippuarvosanoja saavat, mutta ihmettelen miksi tunnumme arvostavan enemmän heitä vaikka laaja yleissivistys ei kuitenkaan takaa, että niitä tietojaan osaisi soveltaa?
Kommentit (20)
En minäkään tarkoittanut ettenkö arvostaisi ihmisiä, jotka ovat omaksuneet paljon tietoa ja tuo Einsteinin motonkin laiton kuvastaakseni hänen asennettaan, en omaani. Toki me kaikki tarvitsemme sitä faktatietoakin.
Mielestäni kuitenkin meidän pitäisi kannustaa paljon enemmän ideoimaan ja kyseenalaistamaan eikä laittaa liikaa arvostusta pelkille hyville arvosanoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä pohjatieto on tärkeä, jotta pystyy lähtemään jalostamaan tai kyseenalaistamaan jo tunnettua. Esimerkiksi minä en voisi lähteä kehittämään moottoreita, koska en omaa minkäänlaista pohjatietoa niiden toiminnasta.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 13:44"]
Hyvä pohjatieto on tärkeä, jotta pystyy lähtemään jalostamaan tai kyseenalaistamaan jo tunnettua. Esimerkiksi minä en voisi lähteä kehittämään moottoreita, koska en omaa minkäänlaista pohjatietoa niiden toiminnasta.
[/quote]
En tarkoittanut etteikö pohjatietoa tarvittaisi vaan, että tällä hetkellä painopiste on tiedon omaksumisessa eikä ideoinnissa ja sitä pitäisi mielestäni muuttaa. Mutta ei tietystikään niin, että tiedon oppimisesta tulisi se ja sama.
Einstein ja Hawking ovat kyllä saaneet pirusti faktaa paperille.
Mielestäni tämä on vähän vähentynyt nykyisin. Esim. historian opetuksessa ei ole tärkeintä muistaa päivämääriä eikä kaikkia vuosilukujakaan - tärkeämpää ovat syy-ja seuraussuhde (esim. mitkä tapahtumat ja suuntaukset vaikuttivat Venäjällä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa mahdollistaen Suomen rauhanomaisen irtautumisen jne.) ja 'big picture'. Toki muutamat yksityiskohdat ovat hyviä ja toivottuja tarkennuksia, mutta ymmärtäminen on tärkeämpää kuin mekaaninen ulkoaopettelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:05"]
Mielestäni tämä on vähän vähentynyt nykyisin. Esim. historian opetuksessa ei ole tärkeintä muistaa päivämääriä eikä kaikkia vuosilukujakaan - tärkeämpää ovat syy-ja seuraussuhde (esim. mitkä tapahtumat ja suuntaukset vaikuttivat Venäjällä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa mahdollistaen Suomen rauhanomaisen irtautumisen jne.) ja 'big picture'. Toki muutamat yksityiskohdat ovat hyviä ja toivottuja tarkennuksia, mutta ymmärtäminen on tärkeämpää kuin mekaaninen ulkoaopettelu.
[/quote]
Minä väittäisin silti, että mekaaninen ulkoaopettelu on edelleen suuremmassa arvossa. Kumpi sinun mielestäsi saa enemmän selkään taputteluja ja arvostusta: lapsi, jonka keskiarvo koulussa on 9.5 vai lapsi jonka arvosanat ovat keskiverrolla tasolla, mutta joka rakentelee vapaa-ajallaan robotteja?
Sulla on nyt ihan väärä käsitys. Ensin on hyvä tietää todeksi tunnetut asiat ja sen jälkeen on mahdollista keksiä jotain uutta. Jatketaan tavallaan siitä mihin on jo päästy.
Se on aika turhaa että ihmiset keksivät samoja asioita moneen kertaan uudestaan.
Tidosta on aina hyötyä, luulemisesta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"mielestäni kouluissa tulisikin lisätä kyseenalaistamiseen ja ideoimiseen tähtäävää opetusta."
Valitettavasti Suomessa toimitaan täysin toisin ja alkolussakin opetettaan lapsille sellaisia luulemuksia kuin kristinusko, joka on sivistyneessä länsimaassa pöyristyttyvää.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:26"]
Sulla on nyt ihan väärä käsitys. Ensin on hyvä tietää todeksi tunnetut asiat ja sen jälkeen on mahdollista keksiä jotain uutta. Jatketaan tavallaan siitä mihin on jo päästy.
Se on aika turhaa että ihmiset keksivät samoja asioita moneen kertaan uudestaan.
Tidosta on aina hyötyä, luulemisesta ei.
[/quote]
Minä taas tuntuu, ettet oikein ymmärtänyt mitä viestilläni tarkoitin. Tietysti tiedosta on aina hyötyä, mutta olisi tärkeää opettaa lapsia enemmän kyseenalaistamaan, soveltamaan ja ideoimaan. Meidän pitäisi oppia arvostamaan muutakin kuin vain kirjatietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 13:35"]
Ei tämä kaikkiin aloihin päde. Esimerkiksi biologian tutkija tarvitsee todella laajan ja hyvin omaksutun faktapohjan voidakseen ylipäätään tehdä tutkimusta. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan alalla voi hyvin riittää vahva perusosaaminen ja todella hyvä tiedonhakutaito.
[/quote]Olin juuri kirjoittamassa että koulussa voisi supistaa opetusta biologiasta, maantiedosta, historiasta yms. lukuaineista, joista on helppo löytää halutessaan tietoa nykypäivänä.
Sen sijaan matematiikkaa, fysikkaa ja kemiaa pitäisi lisätä, sillä niissä osaaminen perustuu asioiden oivaltamiseen ja ymmärtämiseen, joka on helpompi oppia jonku jo saavan opastamana kuin itse opiskellen.
Kieliä on myös syytä opiskella ohjatusti, näin pääsee nopeammin kiinni olelliseen.
Lahjakuuteen perustuvat aineet, kuten kuvataiteet ja muusiikki voitaisiin poistaa opetuksesta kokonaan, ne jääköön harrastelijoille.
Uskonnon opettaminen pitäisi kieltää lailla.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 13:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 13:44"]
Hyvä pohjatieto on tärkeä, jotta pystyy lähtemään jalostamaan tai kyseenalaistamaan jo tunnettua. Esimerkiksi minä en voisi lähteä kehittämään moottoreita, koska en omaa minkäänlaista pohjatietoa niiden toiminnasta.
[/quote]
En tarkoittanut etteikö pohjatietoa tarvittaisi vaan, että tällä hetkellä painopiste on tiedon omaksumisessa eikä ideoinnissa ja sitä pitäisi mielestäni muuttaa. Mutta ei tietystikään niin, että tiedon oppimisesta tulisi se ja sama.
[/quote]Ei ole mitään jäkeä keksiä polkupyörää kahdesti. Kiistattomat faktat on syytä opettaa kiistattomina faktoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:05"]
Mielestäni tämä on vähän vähentynyt nykyisin. Esim. historian opetuksessa ei ole tärkeintä muistaa päivämääriä eikä kaikkia vuosilukujakaan - tärkeämpää ovat syy-ja seuraussuhde (esim. mitkä tapahtumat ja suuntaukset vaikuttivat Venäjällä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa mahdollistaen Suomen rauhanomaisen irtautumisen jne.) ja 'big picture'. Toki muutamat yksityiskohdat ovat hyviä ja toivottuja tarkennuksia, mutta ymmärtäminen on tärkeämpää kuin mekaaninen ulkoaopettelu.
[/quote]Historiahan ei oikeastaan edes ole faktatietoa. Vallassa olevat määrittelevät aina sen mikä historiassa on totta.
En mäkään olltu erityisen hyvä koulussa, mutta mulla on kyllä päässä paljon faktaa ja luen mielelläni lisää. Mulla on myös nopeat hoksottimet ja kyky yhdistellä eri puolilta omaksumaani tietoa. Koulutuksestani olen saanut myös hyvät eväät lähdekriittiseen ajatteluun.
Olen sitä mieltä, että monipuoliset tiedot antavat paremmat eväät punnita erilaisia asioita ja tehdä päätöksiä. Asioiden suhteuttaminen toisiinsa on myös helpompaa. Arvostan kaikenlaisia ihmisiä, mutta itselläni lukeneisuus ja sivistyneisyys on se, johon pyrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:05"]
Mielestäni tämä on vähän vähentynyt nykyisin. Esim. historian opetuksessa ei ole tärkeintä muistaa päivämääriä eikä kaikkia vuosilukujakaan - tärkeämpää ovat syy-ja seuraussuhde (esim. mitkä tapahtumat ja suuntaukset vaikuttivat Venäjällä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa mahdollistaen Suomen rauhanomaisen irtautumisen jne.) ja 'big picture'. Toki muutamat yksityiskohdat ovat hyviä ja toivottuja tarkennuksia, mutta ymmärtäminen on tärkeämpää kuin mekaaninen ulkoaopettelu.
[/quote]Historiahan ei oikeastaan edes ole faktatietoa. Vallassa olevat määrittelevät aina sen mikä historiassa on totta.
[/quote]
Entäs alkuperäiset lähteet? Miten Suomessa mielestäsi näkyy vallassa olevien puolueiden suhde tutkimustyöhön?
Arvostammeko? Kun minusta tuntuu, että nykyään mitään "faktatietoa" tai "asiantuntijoita" nimenomaan ei arvosteta, vaan kaikki on yhtä suurta mielipidettä. Ainakin nettikeskusteluissa tätä näkyy hyvin paljon, mutta myös live-elämässä. Vakuuttavasti esitetylle mutulle annetaan suurta painoarvoa, vaikka sen taustalla ei olisi mitään faktapohjaisia perusteita.
Minulla on yksi ala, josta tiedän paljon. Kyseessä on historiallinen tutkimus, joten olen totta kai tietoinen siitä, että kyseenalaistaminen on tärkeää. (Omakin tutkimukseni perustuu hyvin perustavanlaatuisten "faktojen" kyseenalaistamiseen.) Mutta on hyvin vaikea kyseenalaistaa, ellei ensin ole dokumentoitua tietoa, johon kyseenalaistamisensa perustaa. Moni täysin maallikko lausuu tästä minun tuntemastani aiheesta hyvin jyrkkiä mielipiteitä, ja perusteluiksi riittää, "musta nyt vaan tuntuu, että tämä on näin, koska se kuulostaa siltä". Mielipide ei siis perustu edes mihinkään perinteiseen omaksuttuun "faktatietoon", vaan ihan pelkkään mutuun.
En oikein tiedä, millainen koulutussysteemi pitäisi olla, jotta saataisiin kyseenalaistavia ihmisiä, jotka kuitenkin ihan oikeasti TIETÄVÄTKIN jotain ja osaavat perustella kyseenalaistavat mielipiteensä jonkinlaisilla todisteilla. Jos monilla ihmisillä ei resurssit riitä muuhun kuin mekaaniseen ulkoaopetteluun, niin onko se välttämättä systeemin vika? Ei minuakaan kukaan varsinaisesti opettanut kyseenalaistamaan, vaan kyseenalaistaminen kasvoi sitä mukaa kun aiheeseen syvemmälle perehdyin ja opin luottamaan omaan järkeeni.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:59"]
Arvostammeko? Kun minusta tuntuu, että nykyään mitään "faktatietoa" tai "asiantuntijoita" nimenomaan ei arvosteta, vaan kaikki on yhtä suurta mielipidettä. Ainakin nettikeskusteluissa tätä näkyy hyvin paljon, mutta myös live-elämässä. Vakuuttavasti esitetylle mutulle annetaan suurta painoarvoa, vaikka sen taustalla ei olisi mitään faktapohjaisia perusteita.
Minulla on yksi ala, josta tiedän paljon. Kyseessä on historiallinen tutkimus, joten olen totta kai tietoinen siitä, että kyseenalaistaminen on tärkeää. (Omakin tutkimukseni perustuu hyvin perustavanlaatuisten "faktojen" kyseenalaistamiseen.) Mutta on hyvin vaikea kyseenalaistaa, ellei ensin ole dokumentoitua tietoa, johon kyseenalaistamisensa perustaa. Moni täysin maallikko lausuu tästä minun tuntemastani aiheesta hyvin jyrkkiä mielipiteitä, ja perusteluiksi riittää, "musta nyt vaan tuntuu, että tämä on näin, koska se kuulostaa siltä". Mielipide ei siis perustu edes mihinkään perinteiseen omaksuttuun "faktatietoon", vaan ihan pelkkään mutuun.
En oikein tiedä, millainen koulutussysteemi pitäisi olla, jotta saataisiin kyseenalaistavia ihmisiä, jotka kuitenkin ihan oikeasti TIETÄVÄTKIN jotain ja osaavat perustella kyseenalaistavat mielipiteensä jonkinlaisilla todisteilla. Jos monilla ihmisillä ei resurssit riitä muuhun kuin mekaaniseen ulkoaopetteluun, niin onko se välttämättä systeemin vika? Ei minuakaan kukaan varsinaisesti opettanut kyseenalaistamaan, vaan kyseenalaistaminen kasvoi sitä mukaa kun aiheeseen syvemmälle perehdyin ja opin luottamaan omaan järkeeni.
[/quote]
Ehkä nämä ehdotukset ovat typeriä, mutta esim. tunneilla voitaisiin useammin yhdessä pohtia miksi jotkut asiat ovat tapahtuneet. Kannustaa miettimään syitä ja seurauksia. Lisätä kotiläksyihin, tai ehkä joskus jopa koetehtäviin, kysymyksiä joihin ei ole oikeita vastauksia eli joihin pitää käyttää omaa mielikuvitusta ja pohdintaa. Tietysti pitää edelleen opettaa faktoja, mutta edellä mainituin keinoin voitaisiin ehkä lisätä sitä asioiden kyseenalaistamista ja opettajatkin pystyisivät ehkä paremmin näkemään potentiaalia erilaisissa oppilaissa.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 15:17"]
Ehkä nämä ehdotukset ovat typeriä, mutta esim. tunneilla voitaisiin useammin yhdessä pohtia miksi jotkut asiat ovat tapahtuneet. Kannustaa miettimään syitä ja seurauksia. Lisätä kotiläksyihin, tai ehkä joskus jopa koetehtäviin, kysymyksiä joihin ei ole oikeita vastauksia eli joihin pitää käyttää omaa mielikuvitusta ja pohdintaa. Tietysti pitää edelleen opettaa faktoja, mutta edellä mainituin keinoin voitaisiin ehkä lisätä sitä asioiden kyseenalaistamista ja opettajatkin pystyisivät ehkä paremmin näkemään potentiaalia erilaisissa oppilaissa.
[/quote]
Minulla on hämäriä muistikuvia, että tätä harrastettiin jo silloin, kun olin lukiossa kymmenisen vuotta sitten.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:22"][quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:05"]
Mielestäni tämä on vähän vähentynyt nykyisin. Esim. historian opetuksessa ei ole tärkeintä muistaa päivämääriä eikä kaikkia vuosilukujakaan - tärkeämpää ovat syy-ja seuraussuhde (esim. mitkä tapahtumat ja suuntaukset vaikuttivat Venäjällä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa mahdollistaen Suomen rauhanomaisen irtautumisen jne.) ja 'big picture'. Toki muutamat yksityiskohdat ovat hyviä ja toivottuja tarkennuksia, mutta ymmärtäminen on tärkeämpää kuin mekaaninen ulkoaopettelu.
[/quote]
Minä väittäisin silti, että mekaaninen ulkoaopettelu on edelleen suuremmassa arvossa. Kumpi sinun mielestäsi saa enemmän selkään taputteluja ja arvostusta: lapsi, jonka keskiarvo koulussa on 9.5 vai lapsi jonka arvosanat ovat keskiverrolla tasolla, mutta joka rakentelee vapaa-ajallaan robotteja?
[/quote]
Saako sen 9,5 keskiarvon vain mekaanisella ulkoa opettelulla?
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 15:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:22"][quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 14:05"]
Mielestäni tämä on vähän vähentynyt nykyisin. Esim. historian opetuksessa ei ole tärkeintä muistaa päivämääriä eikä kaikkia vuosilukujakaan - tärkeämpää ovat syy-ja seuraussuhde (esim. mitkä tapahtumat ja suuntaukset vaikuttivat Venäjällä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa mahdollistaen Suomen rauhanomaisen irtautumisen jne.) ja 'big picture'. Toki muutamat yksityiskohdat ovat hyviä ja toivottuja tarkennuksia, mutta ymmärtäminen on tärkeämpää kuin mekaaninen ulkoaopettelu.
[/quote]
Minä väittäisin silti, että mekaaninen ulkoaopettelu on edelleen suuremmassa arvossa. Kumpi sinun mielestäsi saa enemmän selkään taputteluja ja arvostusta: lapsi, jonka keskiarvo koulussa on 9.5 vai lapsi jonka arvosanat ovat keskiverrolla tasolla, mutta joka rakentelee vapaa-ajallaan robotteja?
[/quote]
Saako sen 9,5 keskiarvon vain mekaanisella ulkoa opettelulla?
[/quote]
Minä en ole missään vaiheessa sanonut, että hyvän keskiarvon oppilaita pitäisi pitää tyhminä tai etteikö heitäkin pitäisi arvostaa. Toivoisin vain, että huomioisimme ettei älykkyys aina tarkoita hyviä arvosanoja ja että oppisimme arvostamaan enemmän myös niitä muita muotoja, joita se ottaa.
Olen osittain samaa mieltä ja mielestäni kouluissa tulisikin lisätä kyseenalaistamiseen ja ideoimiseen tähtäävää opetusta. Silti itse ainakin arvostan ihmisiä, jotka ovat omaksuneet paljon tietoa. Ns. neroja on kaikesta huolimatta todella harvassa ja en usko määrän kasvavan juuri yhtään vaikka opetusta muuttaisi, mutta esimerkiksi asiantuntijarooleihin soveltuvia jo selvästi enemmän ja mielestäni heidän tulee osata paljon asioita ulkoa, jotta he voivat ylipäätään osallistua keskusteluun omasta alastaan.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 13:24"]
Einsteinin motoista oli: älä koskaan opettele ulkoa tietoja, jotka voit lukea kirjoista
[/quote]
Ei tämä kaikkiin aloihin päde. Esimerkiksi biologian tutkija tarvitsee todella laajan ja hyvin omaksutun faktapohjan voidakseen ylipäätään tehdä tutkimusta. Sen sijaan esimerkiksi tekniikan alalla voi hyvin riittää vahva perusosaaminen ja todella hyvä tiedonhakutaito.