Voiko älykkyys olla sellaista että vaikka vanhemmat olisivat

Toki voi. Ööh. Mä ainakin olen.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 12:37"]

kielitaidottomia duunareita, voi lapsensa olla silti kielitaitoinen ja akateeminen? Geenit tulleet jostain kauempaa. Osaisko kukaan valaista?

[/quote]

Noi ainahan noin voi käydä. :) Voihan se olla, ettei se suku niin pöljää ole, mutta jostain syystä ei vain opiskelu ole kiinnostanut. Ja jos ihminen kasvatetaan uskomaan, että se on tyhmä, niin helposti se niin sitten uskookin, ja elää sellaista roolia.

Ja lisäksi olen kyllä kauniimpi kuin yksikään meidän suvusta. Anoppini naurahti ettet ole ainakaan isoäitiisi tullut jolla oli kauhean kokoinen nenä.

joo, älykkyyttä on monenlaista ja eikä se ole vain vanhemmista kiinni.

nykytiedon mukaan perimä on enempi "pohja" tälle

Olen työtön kouluttamaton luuseri, mutta 13v. tyttöni teki äo-testin netissä ja sai tulokseksi 115, vaikka tekikin sen +18 vuotiaiden testin.Että joo.

Harva duunari on duunari sen takia että olisi ollut liian tyhmä opiskelemaan jotain muuta. EI opiskeluun tarvita kuin viitseliäisyyttä ja kyvyn lukea. Ei kaikki ihmiset halua lääkäreiksi tai lakimiehiksi, tai insinööriksi, vaan tekevät mielummin käsillään. Kaikilla taas ei ole käden taitoja jotta pystyisi opiskelemaan duunariammatteja. Ja mitä tulee, toisilla tarttuu kielet helpommin mieleen kuin toisilla, mutta jos jotakuta kiinnostaa oppia joku kieli, niin varmasti oppii kun opiskelee. 

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 12:41"]

joo, älykkyyttä on monenlaista ja eikä se ole vain vanhemmista kiinni.

nykytiedon mukaan perimä on enempi "pohja" tälle

[/quote]

Ei se nyt ihan näinkään ole. Suomessa äidin koulutus on suurin selittävä tekijä lapsen menestykselle koulussa ja työelämässä. Riippumatta geeneistä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Myös isän matala koulutus on riski lapsen menestykselle.

Huomattavaa kuitenkin on, että älykkyys sinällään on harvoin se ratkaiseva asia, vaan suotuisa kasvuympäristö. Kirjahylly ja piano pätevät edelleen.

Isäni on tällaisten vanhempien lapsi, ja hän on alansa huipulla ja puhuu kieliä. Muuten on tosin ääliö. Äitini ei puhunut kieliä lainkaan, eikä ihan täysi pakka ollut muutenkaan. Minusta on tullut ainakin vanhempiani älykkäämpi, ja puhun niitä kieliäkin paremmin ja enemmän kuin isä. Toivottavasti omista lapsista jää sitten pois nämä minun henkiset riippakivet, tai tulis edes täyspäisiä niin hyvä.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 12:44"]

Olen työtön kouluttamaton luuseri, mutta 13v. tyttöni teki äo-testin netissä ja sai tulokseksi 115, vaikka tekikin sen +18 vuotiaiden testin.Että joo.

[/quote]

Nettitestit eivät ole lähes koskaan päteviä, sillä niitä ei ole skaalattu populaatioon. Jos nyt tuosta jotain haluaisi sanoa, niin lapsellasi on siis tuon testin mukaan normaali älykkyysosamäärä, eli ensimmäisen keskihajonnan sisällä vieläpä.

Kielitaito hankitaan. Ei se kulje geeneissä. Toki joidenkin on helpompi oppia kuin toisten, mutta jästipääkin oppii, jos muuttaa muutamaksi vuodeksi ulkomaille. Olen duunari ja osaan todella hyvin viittä eri kieltä. Palkkani on yli 6000 euroa kuussa, joten en nöyristele kenenkään edessä, vaikka en olekaan akateeminen.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 13:00"]

[quote author="Vierailija" time="21.04.2014 klo 12:44"]

Olen työtön kouluttamaton luuseri, mutta 13v. tyttöni teki äo-testin netissä ja sai tulokseksi 115, vaikka tekikin sen +18 vuotiaiden testin.Että joo.

[/quote]

Nettitestit eivät ole lähes koskaan päteviä, sillä niitä ei ole skaalattu populaatioon. Jos nyt tuosta jotain haluaisi sanoa, niin lapsellasi on siis tuon testin mukaan normaali älykkyysosamäärä, eli ensimmäisen keskihajonnan sisällä vieläpä.

[/quote]

Niin siis teki 18-25vuotiaille tarkoitetun testin ja on keskihajonnon sisällä? 5 vuotta liian aikaisin siis.Kyllä ne testit jotain viitettä antaa, että näin.

Onpa outo käsitys asioista ap:lla. Siis jos on duunari eikä puhu vieraita kieliä, ei  voi olla älykäs. Hän? Missä korvasi olivat esim. yhteiskuntaopin tunneilla? Kaikiilla ei aina ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan, vaikka päätä olisi ollutkin. Opintorahaa ei ollut ja jo oppikoulu kirjoineen kaikkineen oli maksullinen. Kotipaikkakunnalla ei ehkä ollut edes oppikoulua, joten monet lapset ovat muuttaneet jo 10-11-vuotiaina koulupaikkakunnalle. Kaikilla vanhemmilla ei tuohon ollut varaa eikä aina haluakaan. Koulutuksen merkitys ei agraariyhteiskunnassa ollut samanlainen kuin nykyisin.

Hyvä esimerkki on isäpuoleni ja hänen sisaruksensa. Enintään keskikokoisella maatilalla asui 10-lapsinen perhe. Kansakoulu oli omalla kylällä, joten sinne kaikki pääsivät. Vanhin poika, samoin kuin jo hänen vanhin setänsä, koulutettiin (se oli hänen perintöosansa kotoa). Pari nuorempaa tytärtä sai käydä karjanhoitokoulun. Muuten kaikki saivat etsiä leipäpuun miten parhaiten kykenivät. Kaikista tuli kunniallisia kansalaisia enkä ole koskaan ajatellut, että he eivät olisi olleet älykkäitä, koska tekivät fyysisesti raskaita töitä eivätkä puhuneet vieraita kieliä. Nämä duunarit olivat kuitenkin niin valistuneita, että he lähettivät omat lapsensa kouluun oppimaan myös niitä vieraita kieliä. Ja nyt jo osin kaksikin nuorempaa polvea hankkii sivistyksellistä pääomaa.