Lastentarhanopettajaa v***taa, kun varhaiskasvatuslaki sössittiin.

Niin siellä todettiin mm. että lisää niinkin turhia ihmisiä kuin lastentarhaopettajia ei tarvita nykyistä enempää. Vai eikö muka kuka tahansa voi maalata sormiväreillä?

Mielenkiintoinen esimerkki muuten sulla. En olekaan koskaan töissä tehnyt mitään sormiväreillä. Eli siinäpä näkyy kapeakatseisuus, kun amatööri luulee jotain varhaiskasvatuksesta.

lto

Mihin olit erityisesti pettynyt laissa?mitä olisit toivonut tai odottanut?

Olisin toivonut mm. rohkeutta rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta ja ryhmäkokoja.

Mikä muuttui uudessa laissa? Siis tuliko yhtään mitään muutoksia?

Yhtään mikään ei muuttunut. 

Eikös siinä määritelty että pk- johtajan pitää olla maisteri? 

Kai siinä nyt sentään jokin asia muuttui?

Onko linkkiä uuteen lakiin?

Kun ei ole tarjota yhtään rahaa muutoksiin, niin mitään ei saatu aikaan. Vielä 80-l oli varaa pitää kaksi lastentarhanopettajaa lapsiryhmässä, koska haluttiin satsata pedagogiikkaan ja oppimiseen. Nyt vaikka edelleen ymmärretään oppimisen tärkeys ja kuinka nimenomaan varhaiskasvatuksessa luodaan pohja kaikelle oppimiselle, siihen ei halutakaan satsata oikeasti. Esim. matemaattisen ajattelun perusta luodaan varhaiskasvatusiässä, ja myöhempi koulumenestys riippuu suoraan siitä. Tutkimuksin on todettu, että pätevät, pedagogisen koulutuksen saaneet varhaiskasvattajat vaikuttavat olennaisesti lapsen oppimisvalmiuksien kehittymiseen verrattuna epäpätevään, ja siten onnistuneeseen koulunaloitukseen. Silti jotkut kunnat ovat valmiita palkkaamaan kouluttamatonta porukkaa päiväkotiin ja sitten on lapsiryhmiä, jossa ei ole yhtään pienten lasten oppimiseen koulutuksen saanutta lastentarhanopettajaa. 

Liian suuret lapsiryhmäkoot stressaavat lapsia - 2/3 lapsilla on stressihormoni kortisolin eritys noussut päivähoitopäivän aikana. On se kumma, että edelleen ryhmäkokojen määrää pidetään ylisuurina - ja samalla kannetaan muka huolta sydän- ja verisuonisairastavuudesta ja 2. tyypin diabeteksestä, kun just stressi vaikuttaa noiden tautien sairastavuuden perustekijään, stressijärjestelmän ja sen vahvuuden kehittymiseen. 

Sosionomi-lto:t on parhaita moniosaajia, on tullut huomattua.

Mutta 80-luvulla lastentarhanopettajat koulutettiin opistossa ja sitä ei leikitty akateemisia lastenhoitajia. Oli varaa pitää kahtakin LTO:ta ryhmässä, kun ei koko aikaa tarvinnut käydä akateemisesti koulutetuiden naisten palkoista keskustelua...

Nykyisin kun lasten oppimisesta ja erityisvaikeuksista tiedetään enemmän ja lasta osataan paremmin tukea kehityksessä ja oppimisessa, luokallejäämisen alkuopetuksessa ovat vähentyneet huomattavasti. Se taas on säästöä ja inhimillistä lapsen näkökulmasta. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on henkilöstön koulutukseen on kannattanut satsata. 

Mut kun se palkka ei ole siitä juuri kummemmaksi muuttunut akateemisuuden myötä. Edelleen vahvasti kutsumusammatti, jota kyllä pitäisi arvostaa rahallisestikin. Kannattaisi perehtyä useisiin tutkinustuloksiin, jotka puhuvat sen puolesta, että korkea koulutus lisää varhaiskasvatuksen laatua ja lasten hyvinvointia. Sitä löytyy eniten yo-koulutuksen saaneilta opettajilta. Lapsi ei ala oppia yhtäkkiä 7-vuotiaana, tärkein perusta oppimistaidoille ja -halulle luodaan varhaislapsuudessa.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 20:29"]

Kun ei ole tarjota yhtään rahaa muutoksiin, niin mitään ei saatu aikaan. Vielä 80-l oli varaa pitää kaksi lastentarhanopettajaa lapsiryhmässä, koska haluttiin satsata pedagogiikkaan ja oppimiseen. Nyt vaikka edelleen ymmärretään oppimisen tärkeys ja kuinka nimenomaan varhaiskasvatuksessa luodaan pohja kaikelle oppimiselle, siihen ei halutakaan satsata oikeasti. Esim. matemaattisen ajattelun perusta luodaan varhaiskasvatusiässä, ja myöhempi koulumenestys riippuu suoraan siitä. Tutkimuksin on todettu, että pätevät, pedagogisen koulutuksen saaneet varhaiskasvattajat vaikuttavat olennaisesti lapsen oppimisvalmiuksien kehittymiseen verrattuna epäpätevään, ja siten onnistuneeseen koulunaloitukseen. Silti jotkut kunnat ovat valmiita palkkaamaan kouluttamatonta porukkaa päiväkotiin ja sitten on lapsiryhmiä, jossa ei ole yhtään pienten lasten oppimiseen koulutuksen saanutta lastentarhanopettajaa. 

[/quote]

Miten selität että minä, mieheni, kaikki sisaruksemme ja useat ystävämme olemme kaikki käyneet koulun hyvällä menestyksellä, suorittaneet korkeakoulututkintomme ripeästi ja siirtyneet varhain työelämään, vaikka emme ole olleet missään tekemisissä varhaiskasvatusjärjestelmän saati lastentarhanopettajien kanssa?

Suuri ryhmäkoko aiheuttaa sen sijaan varmasti ongelmia (vrt. avokonttori työpaikkana), mutta varhaiskasvattajan olennaisimpana ominaisuutena pitäisin tutkinnon sijasta hyviä hermoja ja rutiinien sietokykyä.

Koulutettiinhan lto:t yliopistossa jo 80-luvulla.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 20:40"][quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 20:29"]

Kun ei ole tarjota yhtään rahaa muutoksiin, niin mitään ei saatu aikaan. Vielä 80-l oli varaa pitää kaksi lastentarhanopettajaa lapsiryhmässä, koska haluttiin satsata pedagogiikkaan ja oppimiseen. Nyt vaikka edelleen ymmärretään oppimisen tärkeys ja kuinka nimenomaan varhaiskasvatuksessa luodaan pohja kaikelle oppimiselle, siihen ei halutakaan satsata oikeasti. Esim. matemaattisen ajattelun perusta luodaan varhaiskasvatusiässä, ja myöhempi koulumenestys riippuu suoraan siitä. Tutkimuksin on todettu, että pätevät, pedagogisen koulutuksen saaneet varhaiskasvattajat vaikuttavat olennaisesti lapsen oppimisvalmiuksien kehittymiseen verrattuna epäpätevään, ja siten onnistuneeseen koulunaloitukseen. Silti jotkut kunnat ovat valmiita palkkaamaan kouluttamatonta porukkaa päiväkotiin ja sitten on lapsiryhmiä, jossa ei ole yhtään pienten lasten oppimiseen koulutuksen saanutta lastentarhanopettajaa. 

[/quote]

Miten selität että minä, mieheni, kaikki sisaruksemme ja useat ystävämme olemme kaikki käyneet koulun hyvällä menestyksellä, suorittaneet korkeakoulututkintomme ripeästi ja siirtyneet varhain työelämään, vaikka emme ole olleet missään tekemisissä varhaiskasvatusjärjestelmän saati lastentarhanopettajien kanssa?

Suuri ryhmäkoko aiheuttaa sen sijaan varmasti ongelmia (vrt. avokonttori työpaikkana), mutta varhaiskasvattajan olennaisimpana ominaisuutena pitäisin tutkinnon sijasta hyviä hermoja ja rutiinien sietokykyä.

[/quote]

Jos päiväkotipäivän tavoite on pelkästään hengissä, luettelemasi ominaisuudet ovat tarpeen. Mutta koulutettu henkilöstö tiedostaa toiminnalla muutakin tavoitteita.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 20:44"]

Jos päiväkotipäivän tavoite on pelkästään hengissä, luettelemasi ominaisuudet ovat tarpeen. Mutta koulutettu henkilöstö tiedostaa toiminnalla muutakin tavoitteita.

[/quote]

Niin, varmaan meistäkin olisi tullut aika paljon parempia ihmisiä oikean varhaiskasvattajan käsittelyssä :D

[quote author="Vierailija" time="27.03.2014 klo 20:31"]

Sosionomi-lto:t on parhaita moniosaajia, on tullut huomattua.

[/quote]

Voi hyvä luoja! Sosionomit sählää joka paikassa, muttei tiedä mistään mitään. On tullut huomattua...

No tietysti osalla lapsia taidot kehittyvät kotona, missä on sensitiiviset vanhemmat. Ja lapsiakin on erilaisia temperamentiltaan ja persoonaltaan. Mutta on paljon lapsia, joita ei osata kotona tukea oppimisessa ja kehityksessä, esim. impulssikontrollissa, mikä on keskeinen tekijä mm. syrjäytymisessä. On havaittu, että laadukas varhaiskasvatus parantaa lasten impulssikontrollia. Joillekin lapsille strukturoitu päiväkotiympäristö turvallisina kasvattajineen tukee ratkaisevasti kehitystä. Osa vanhemmista pystyy tukemaan lapsensa oppimista ja kehitystä, osa ei. Nykyisin elämänmeno on paljon hektisempää ja vaativampaa kuin joskus 70- 80-luvuilla, joten lapset ovat nykyisin levottomampia ja vaikeuden usein suurempia kuin aiemmin.