Mitä jos mä oon ihan paska töissäni, mitä pitäisi tehdä
Siis tavallaan pidän työstäni, mutta teen itse 2-3 hengen hommat (siis ennen ollut enemmän tekijöitä), ja töitä on liikaa. Esimiehet ei näytä välittävän vaikka asiasta puhuttu, puhuttu myös työterveyteen, mutta eihän ne organisaatiolle mitään voi.
Olen ollut siis monta kuukautta aika hajalla ja stressioireissa.
nyt taas paljastui, että kiireettäni / huolimattomuuttani olen tehnyt ehkä yhden tavallaan "mokan" tai en ole varmistellut yhtä asia ehkä tarpeeksi vaikka olenkin, mutta joka tapauksessa, siitä mahd. tulee nyt paljon selvittelyä ja sotkua ja tappiota ja vaikka mitä.
Sitä selvittelyä ja sotkua on ihan kauheasti jo muutenkin minusta riippumatta, jotenkin sitä tulee aina just mun tontille; kaikki aika menee siihen niin siihen oikeaan työhön ei jää aikaa.
Tuntuu jo katkeraltakin kun kollegat kykenevät omat työnsä hoitamaan paremmin ja fiksummin.
Tuntuu että mä vaan olen niin paska.
En mä tiedä mitä teen, on tässä ollut kaikkea muutakin ongelmaa, nyt ei vaan enää kohta jaksa.
Mutta ei voi noin vaan lopettaakaan kun ei uutta tiedossa, ja vastuuta perheestä, asuntolainoista jne.
Uutta olen katsellut jo jonkin aikaa mutta tällä hetkellä ei vaan ole mitään ollut sellaista mitä voisi edes hakea.
Enkä ole kauaa ollut nykyisessäkään, ja mun cv:ssä on jo muutenkin kohta liikaa eri firmoja missä ollut (tietysti ikääkin on jo), niin en tiedä oikeen voiko vaihtaakaan.
Alkaa vaan oikeesti mennnä elämänhalu jo tässä.
Kommentit (8)
Anteeksi, että olen suora....mutta voi vi..u.
Jos on tunari, niin voisi ajatella niitä toisia työkavereita. Ole niin kiltti ja ymmärtäväinen, että haet muuta paikkaa koko ajan, ja kun jostain saat sen, mene kurkkutorvi kiljuen.
Anteeksi, että olen suora....mutta voi vi..u.
Jos on tunari, niin voisi ajatella niitä toisia työkavereita. Ole niin kiltti ja ymmärtäväinen, että haet muuta paikkaa koko ajan, ja kun jostain saat sen, mene kurkkutorvi kiljuen.
No, oho.....anteeks, mä olen myös apari;)(
Et sinä ole paska. Sinä olet ylikuormitettu, stressantunut, uupunut ja siksi alkaa tulla virheitäkin. Ei kukaan pysty tekemään 2-3 hengen töitä jatkuvasti, ja samalla tehdä virheetöntä laatutyötä.
Yritä nyt ihmeessä hakea sitä uutta duunipaikkaa, vaikka olisi ikääkin jo ja ei heti tärppäisi. Palat loppuun vaan tuolla paikassa, ja kun uuvut tarpeeksi, et pysty pian tekemään mitään. Toinen keino on, että vaan vähennät sen työn tekemistä. Itse tein näin aikoinaan. Kyllähän pomo huusi kuin sireeni, kun en enää suostunut orjaksi mihin oli totuttu, mutta enpä potkujakaan saanut (vaikka sitä pelkäsin) ja vähitellen se hyväksyttiin, että minäkin teen vain 1 ihmisen työt enkä käytä iltojani ja viikonloppujanikin ilmaiseen ylityöhön.
Olen tehnyt molempia - katsellut uusia töitä (mutta mitään ei nyt ole), ja vähentänyt.
On vaan tosi raskasta hoitaa työnsä huonosti, ja tuleehan siitä valitusta kun asiat viivästyy pahasti. Sitten aika menee selitellessä miksi joku asia viivästyy.
Kun ei saa omassa vastuualueessa mitään näyttöjä, se menee huonosti, samaan aikaan kun kollegoilla menee hyvin (koska heillä ihan erilaiset vastuualueet, mutta kukas sitä välittää...)
Paljon olisi ideoita mitä tehdä ja kehittää, mutta ei jää aikaa mihinkään.
Ja kun vaan yrittää vähentää / "jättää tekemättä", niin ei se kyllä sekään toimi, se asia tulee eteen - kuten nyt, eli tulee "mokia" jotka sitten kertautuu pahempana.
Mulla on vielä oikeasti tosi isot vastuualueet, verrattuna moneen.
Mutta en mä tälle tilanteelle mitään voi (jos en uutta työtä pian löydä - pelkään että kohta olen jo niin hajalla että oikeasti työkyvytön).
Olen puhunut esimiehelle, hänen esimiehelle, sanonut että töitä vaan ON liikaa. Olen puhunut työterv.huollossa.
Mitä mä voin enää muuta tehdä kuin yrittä jaksaa ja olla hajoamatta ihan kokonaan.
ap
Voi rakas. Mulla on ihan samat fiilikset. Juuri kun ajattelin, että kukaan muu ei voi ymmärtää miltä tämä tuntuu. Valitettavasti mulla ei ole neuvoja. Ainoastaan voin toivottaa tsemppiä.
"On vaan tosi raskasta hoitaa työnsä huonosti, ja tuleehan siitä valitusta kun asiat viivästyy pahasti. Sitten aika menee selitellessä miksi joku asia viivästyy."
Ryhdy taistelemaan oikeuksiesi puolesta. Tilanteessa, jossa normaali työaikasi ei riitä hyvin töidesi tekemiseen, alat riittävän tiukasti sanoa, että nyt ei kyllä onnistu, ja se on sitten voi voi, mutta sinun vastuullasi se ei ole, jos firma ei laita tarpeeksi resursseja työtä tekemään. Annat vaan homman myöhästyä ja annat esimiehesi selitellä asiakkaille, jos niin käy. Se ei ihan oikeasti ole tavallisen työntekijän vastuulla muuta, kuin tehdä työaikana työtä normaalitahtia.
"Ja kun vaan yrittää vähentää / "jättää tekemättä", niin ei se kyllä sekään toimi, se asia tulee eteen - kuten nyt, eli tulee "mokia" jotka sitten kertautuu pahempana.
Mulla on vielä oikeasti tosi isot vastuualueet, verrattuna moneen."
- Annat tulla eteen vaan. Ja siinä kun tuntuu että ne on tulossa, pidät jo esimiehen suuntaan isoa dramaattista mölyä, että tämä homma TULEE MYÖHÄSTYMÄÄN, että et pysty yksin hoitamaan tätä halutussa ajassa. Etkä jousta. Työnantajasi saa hommata tarvittaessa lisää henkilöitä, tai sitten hänen täytyy hyväksyä että myöhästyy.
"Mutta en mä tälle tilanteelle mitään voi (jos en uutta työtä pian löydä - pelkään että kohta olen jo niin hajalla että oikeasti työkyvytön).
Olen puhunut esimiehelle, hänen esimiehelle, sanonut että töitä vaan ON liikaa. Olen puhunut työterv.huollossa.
Mitä mä voin enää muuta tehdä kuin yrittä jaksaa ja olla hajoamatta ihan kokonaan.
"
- Sinä VOIT pitää rajasi, ja olla ottamatta niskoillesi vastuita, jotka ei oikeuden ja kohtuuden mukaan sinulle kuulu. Toinen vaihtoehto, jonka itsekin olen nuorempana kokenut (ja siitä vastsa viisastunut pitämään rajani) on mennä lopulta lääkäriin sellaisen burn outin kourissa, ettet pysty enää itkultasi edes kertomaan mikä on hätänä, ja siitä pitkälle pitkälle saikulle...
Anteeksi, että olen suora....mutta voi vi..u.
Jos on tunari, niin voisi ajatella niitä toisia työkavereita. Ole niin kiltti ja ymmärtäväinen, että haet muuta paikkaa koko ajan, ja kun jostain saat sen, mene kurkkutorvi kiljuen.