Eipä sitä 70-80 luvulla otettu lapsia huostaan.
Isäni ja äitini olivat mielentervysongelmaisia etenkin äitini. Hän syötti kerrankin lääkkeitä niin että meinasin niihin kuolla mutta jouduin vatsahuuhteluun. Ei tullut sairaalaan katsomaan kun olin siellä jalkavaivani takia,piti minua vain vammaisena ja monenlaista kurjaa juttua mahtui lapsuuteeni. Pyysi sossuilta hakemaan sijaisperheen kun olin 13v mutta eipä sossut vaan hakeneet sijaisperhettä vaikka tiesivät millaiset kotioloni olivat. Että eipä tainnut silloin 70-80 luvulla ketään ottaa huostaan.
Kommentit (12)
Kyllä otettiin. Luokallani oli kaksostytöt, perheessä oli 7 lasta. äiti oli yksinhuoltaja ja harjoitti mm. maailman vanhinta ammattia... nämä lapset otettin huostaan.
Ystäväni perheessä oli myös runsasta alkoholin käyttöä. Oli väkivaltaisia isäpuolia jne. Hänen perheessään oli 3 lasta, joista 2 otettiin huostaan. Ystävääni ei otettu, koska pärjäsi hyvin koulussa. On aikuisena monesti ihmetellyt, miksei päässyt turvaan...
Mutta joo, kynnys ottaa huostaan OLI korkea.
Jatkoa edellisiin, kyllä tosiaan kynnys oli siinä mielessä korkea, että juoppoperheiden ongelmia ihan tarkoituksellisestikin lakaistiin maton alle.
Sen sijaan huostaan otettiin lapsia, jotka olisivat kuuluneet lähinnä erityisluokalle käyttäytymisongelmien vuoksi.
Lisäksi 70-80 -luvuilla paljon huostaanottoja kohdistettiin mm. romanilapsiin, surullista mutta totta.
Silloin juoppous oli ikäänkuin tavallista puuhaa... se ei siis useinkaan ollut syynä, mutta eipä taida nykyäänkään se olla yleensä syynä. Nykyään vanhemmat osaavat piilotella juomisiaan paremmin, ennen se näkyi ja kuului pitkin pihoja.
Luokallani oli lastenkodissa asuvia lapsia. Oletan, että heidän vanhemmillaan oli ongelmia.
Mun kavereissa oli muutama, jotka asuivat lastenkodissa, naapurissa oli perhe, jossa oli sijoituslapsia... Että kyllä niitä on ollut jo silloin.
N42v
Jaa no ehkä sitten tuo kunta jossa lapsuuteni vietin halusi säästää kustannuksissa, pieni n. 2500 asukkaan kunta kyseessä.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:01"]
Luokallani oli lastenkodissa asuvia lapsia. Oletan, että heidän vanhemmillaan oli ongelmia.
[/quote]
Samoin, lastenkoti sijaitsi ala-asteeni koulupiirin alueella.
Kyllä otettiin, mutta ilmeisesti vaati lapselta itseltään vähän villimpiä tapoja. Parikin kaveriani päätyi sijaiskotiin.
Sai varmaan olla jo tosi huono perhe, että otettiin.
Minunkin luokkakaverini isä oli ihan mielipuolijuoppo ja äiti juoppo ja sillä oli ihan kamalat kotiolot.
Jatkuvaa tappelua, sen äiti kulki päivästä toiseen naama mustana kun sai kuonoonsa siltä äijältä ja taisi se joskus lyödä niitä lapsiakin.
Juopporemmit veti siellä viinaa ja raivopäissään se äijä heitti kaverin koiran parvekkeelta niin että se kuoli :(. Tää tyttö oli usein meillä yötäkin, kun siellä ei vaan voinut olla.
Asuivat kerostalossa eikä kukaan naapureistakaan tehnyt mitään!
Mun vanhemmat ei edes tienneet minkälaista sillä oikeesti oli kotona, kaveri oli kieltänyt kertomasta kun sitä hävetti niin. Mun vanhemmat luuli, että se vaan kiukutteli ja riiteli vanhempiensa kanssa ja siksi oli meillä niin usein.
7, luehan kirjoituksesi uudestaa, jos kerran kukaan ei tee mitään asialle, miksi mikään taho tietäisi ottaa lasta pois tällaisesta kodista? Ei kristallipalloja silloinkaan ollut.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 15:55"]
7, luehan kirjoituksesi uudestaa, jos kerran kukaan ei tee mitään asialle, miksi mikään taho tietäisi ottaa lasta pois tällaisesta kodista? Ei kristallipalloja silloinkaan ollut.
[/quote]
Jaa kun siellä asunnossa kännättiin ja riehuttiin joskus yötäpäivää ja poliisitkin kävivät siellä niin, että oli alaikäiset lapset kotona, kaverini pikkuveli oli 10v? Väitän, että nykyään kyllä naapuritkin tekisivät sellaisesta touhusta hyvin herkästi ls-ilmoituksen.
-7
Suomen ensimmäinen ns. kasvatuslaitos ongelmalapsia varten perustettiin vuonna 1829. Vuonna 1946 nimi muuttui koulukodiksi. Perinne on siis huomattavan pitkä.