Aika hurja huomata millaisia jääriä vakituiset työntekijät ovat.
Siis sellaiset jotka ovat olleet samassa työpaikassa yli 20-vuotta.
Itse olen kyseisessä paikassa ollut vakituisena sijaisena kaksi vuotta. Nyt tämä yksikkö lopetetaan ja on käyty yt:t. Kukaan vakituisista ei joudu työttömäksi vaan heidät siirretäänkauoungin toisiin yksikköihin, itse saavat esittää toiveensa ja ne mahdollisuuksien mukaan toteutetaan. Osa on jo omaehtoisesti vaihtanut toimipistettä ja ovat tykästyneet uusiin paikkoihin. Nämä tietysti ovat heitä jotka eivät ole urautuneet vielä yhteen paikkaan.
Nyt tuli iso lista vapaista paikoista ja hyvistä sellaisista. Suurinosa vain nakkeli niskojaan näille paikoille. Pomo sanoi että lopussa ne jotka on jäljellä siirretään sitten sinne missä eniten tarvetta on. Yksikkö pyörii sijaisten ja vakituisten lomittamisen voimin, eli väkituiset hoitavat myös keskinäiset lomitukset. Uskon että näillä jäärillä jää lopulta se kaluttu luu käteen. Olisivat onnellisia että he pääsevät uusiin töihin. Monilla ei sitä mahdollisuutta yt:n jälkeen ole. Mietin miten he voivat olla noin kiittämättömiä?!
Itse olen ollut alalla 13-vuotta tehden pitkiä sijaisuuksia monissa paikoissa. Ja olen niin tottunut paikkojen vaihtumisiin että en enää pidä minään kulkemista. Otan sen enemmänkin kokemuksena ja oppimisena. Ja vaikka saisin vakihommankin niin tahtoisin käydä työnkierrossa.
Kommentit (2)
Joo. Mun entisellä työpaikalla ei työn kiertoa ainakaan toimihenkilöiden kohdalla juurikaan tunnettu vaikka se olis ollu hyvinkin paikallaan, olisi antanut näkökulmia siihen omaankin tekemiseen ja ennen kaikkea piristystä työelämään.
Sen verran kierrätettiin, että pitkän linjan tekijät laitettiin kokonaan ulos ja tilalle nuoria. Jee. Kierrätys kunniaan!
Niin me ihmiset ollaan erilaisia.