Jättäisitkö miehesi jos hänellä olisi ollut 7kk:n salasude?

Todellakin jättäisin. Tossa ei ole kyse yhdestä virheestä vaan tietoisesti valehdeltu ja jatkettu suhdetta.

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 11:07"]Todellakin jättäisin. Tossa ei ole kyse yhdestä virheestä vaan tietoisesti valehdeltu ja jatkettu suhdetta.

[/quote]

Jättäisin. Yhden illan pano ja katumus yms olisi selvä erhe. Pitkä salasauhde on harkittu ja tarkoin oltu tietoisia, että se asia ei kestä päivävaloa.

Luottamus menee aivan kokonaan, eikä silloin ole toivoa enää rakentaa mitään uutta uudestaan. Ja ei olla petetty vain kerran vaan usemman kuukauden ajan.

Miten salasuhde tuli ilmi?

Exällä oli suurin piirtein tuon mittainen salasuhde, joka selvisi samalla, kun ehdotti eroa. Sitten olisi toisaalta halunnut vielä puhua asiasta ja antoi ymmärtää kaikkien ovien olevan vielä auki.

Mutta minulla ei ollut enää mitään puhuttavaa.

Ero taitaisi tulla, en osaa oikein kuvitella muuta. Noin pitkä salasuhde olisi merkki siitä, että mies rakastaa sitä toista naista, joten tätä suhdetta olisi silloin turha jatkaa.  Näin siis teoriassa. Jos tuollainen tilanne tulisi oikeasti eteen, niin en osaa yhtään ennustaa miten toimisin. 

Minä jätin. Tosin en suoralta kädeltä, vaan sanoin, että suhteen on loputtava. Mies halusi pitää meidät molemmat. Se ei sopinut sitten minulle.

Jättäisin, ei olisi enää mitään puhuttavaa. Se on jo niin huonosti toista kohtaan tehty, ei olisi paluuta entiseen kun luottamus mennyt.

Samoin tekisi puolisoni vastaavassa tilanteessa, on nämä keskusteltu kun yhteen mentiin.

Osoittaa täydellistä piittaamattomuutta toisen tunteista jos noin voi tehdä, yksikin kerta riittäisi. Menee varmaan jokaiselle jakeluun että toisen kunnioittamista ei ole. Toisaalta jos suhde on hyvä niin ei siihen kukaan väliin pääse, joten suhde loppuisi välittömästi jos olisi toinen.

[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 11:59"]

 Toisaalta jos suhde on hyvä niin ei siihen kukaan väliin pääse, joten suhde loppuisi välittömästi jos olisi toinen.

[/quote]

Sä olet varmaan aika nuori.... Pitkässä avioliitossa on kausia, jolloin suhde on ei-niin-hyvä, sitten taas lähennetytään, ja taas tulee etäisempi kausi. Näiden etäisempien kausien aikana on helppo katsella muita. Se ei tarkota, että suhde olisi huono, vaan dynamiikka vain kulkee näin.

Ja sitten kannattaa myös ajatella, että jos takana on monta kymmentä vuotta, niin kannattaako kaikki heittää kaatopaikalle yhden pienen suhteen vuoksi.

No minä jättäisin jo yhden illan jutusta, ei ehtis kissaa sanoa kun olis pihalla koko ukko. Onneksi ei hyväksy itsekään pettämistä, samat lähdöt saisin minäkin jo yhdestä hairahduksesta.

Siirtäisin ilman muuta ulkoruokintaan, koska jo löytänyt paremman lammikon, jossa onkeaan uittaa.

Turha olisi tulla ruikuttamaan ikävää ja halua palata takaisin. Kun luotto kerran menee, ei sitä uudelleen rakenneta. Kerran keksitty, aina epäilty, sanoo vanha viisas sananlasku.

Itselläni oli salasuhde 2 kk. Kerroin miehelleni ja hän olisi ollut valmis antamaan anteeksi ja jatkamaan. Minä en pystynyt antamaan itselleni anteeksi. Erosimme, sillä mikään ei olisi enää ollut kuin ennen.

Erosta jo 6 vuotta ja edelleen syyllisyys kalvaa, vaikka asiat ihan hyvin tänä päivänä. Kummallakin uusi kumppani ollut jo vuosia.

Tottakai jättäsin, jos mies olisi nuori ja suht. varaton. Ei kai kukaan enää sellasen kanssa..?

Jos taas mies olisi vanha, rikas ja testamenttikin valmiina mulle, pitäkööt suhteensa. Sillonhan olisi mullakin suhde:)

Todennäköisesti. Mua on petetty kerrat sekä "pelkällä seksillä" että salasuhteella.

Ehdottomasti kamalampaa oli se, että mies oli ihastunut toiseen. Satutti aivan valtavasti se, että joku toinen oli se, joka minun piti olla.

Se että himoitsi vain hetkellisesti toisen vartaloa ei ollu läheskään niin satuttavaa.

Uskottomuus on syvä, ihmisen perusturvallisuutta järkyttävä kriisi. Kaikista kriiseistä on mahdollista selvitä, mutta missään nimessä ei, jos vain jatketaan samalla tavalla kuin ennen. Kuten muutkin parisuhdekriisit, myös uskottomuus saattaa joskus johtaa syvien lähteiden äärelle pohtimaan, mikä suhteessamme meni pieleen, miten asiat olisi pitänyt hoitaa, mitä olisimme tarvinneet yms ja näitä läpikäymällä on mahdollisuus joskus pystyä aloittamaan liitto uudelta pohjalta. Mutta uskoton puoliso on tavallaan aina jo lopettanut alkuperäisen parisuhteensa siirtymällä toiseen sivusuhteeseen.  Kävipä teille niin tai näin, suosittelen pariterapiaa asian käsittelyyn. Erokin on terveempi jos asiat käydään läpi ja anteeksiannon prosessi voi olla mahdollinen erotessakin.

Jättäisin. Olisi sen merkki ettei miehellä kiinnosta minun tunteeni tippaakaan. Kaiken lisäksi olisi valehdellut myös lapsille. Sen ajan minkä olisi voinut käytää lapsien kanssa olemiseen, olisi ollut toisen naisen sängyssä. Ja se on asia mitä en ikinä, ikinä antaisi anteeksi. Lapsille valehteleminen.

Hei 10, en ole todellakaan nuori, vaan jo aika pitkään kestäneessä hyvässä avioliitossa elänyt, ei ole pettämisiä tarvinnut itkeä meillä kummankaan. On molemminpuolinen kunnioitus, ei toista halua loukata tahallaan ja sitähän pettäminen on, tekee toisen aivan mitättömäksi ja loukkaa pahimmalla mahdollisella tavalla. Minusta sellaisella suhteella ei ole tulevaisuutta, ei ainakaan hyvää. Kyllä itseään kunnioittava nainen siitä lähtee heti eikä jää siihen riippumaan, johan sille harakatkin naurais..niin myös se mies salaa jos toinen on niin tyhmä. Jos ei tyhmä niin ei ainakaan itseään arvostava tai sitten on kenties läheisriippuvainen joka antaa kohdella itseään miten vaan ei ol euskallusta panna peliä poikki.

Jos on hyvä ja toimiva suhde jossa toisen tunteet otetaan huomioon, rakastetaan ja kunnioitetaan ja välitetään..ei silloin satuteta toista tieten tahtoen pettämällä.

Jokainen valitsee itse haluaako niin tehdä, kukaan ei pakota. Pettäminen on oiva tapa osoittaa toiselle olet mitätön, en piittaa pätkääkään. Kuka sellaisen puolison haluaa pitää, vain joku raasu.