DI:t (ja muut samantapaiset): milloin palasitte töihin lapsen saatuanne?

Mua on aina huvittanut tuo, että työt menee eteenpäin ja on pakko palata sen takia. Ihan puppua. Turhaa itsekorostusta. Mä olin esikoisesta perusäikkärin + päälle kesäloman. Avasin sähköpostin... ja, huoh, samat projektit ja asiat siellä pyöri kuin vuotta aiemmin. Nauratti oikein. Joku projekti oli päättynyt, mutta ihan samoja asioita siellä pyöriteltiin. Ja olin vielä "kuumalla alalla", jossa siis "kehitys laukkasi".

Vastaus kysymykseen:

- ekasta olin kotona 11kk

- toisesta 3 vuotta, josta 1,5 vuotta opiskelin niin, että lapsi oli mummulla melkein joka päivä. Tarkoitus oli, etten palaa vanhaan duuniin, enkä palannutkaan ja vaihdoin koko alaa samalla.

7kk. Isä jatkoi siitä.

1 v 4 kk olin poissa töistä. Sen aiemmin en olisi pystynyt palaamaan, kun oli paljon sairasteleva vauva. Ei olisi töitä voinut tehdä, kun univajetta oli paljon, ja huolta kovasti. Tuon jälkeen mies jäi vielä reiluksi vuodeksi hoitovapaalle.

Kahden ensimmäisen lapsen kohdalla, kun vauva oli 5-6 kk (isä piti loput vanhempainvapaasta). Kolmannen lapsen kohdalla, kun lapsi oli 1v2kk.

Mikä on näkemyksesi oliko tuo hyvä aika vai liikaa tai liian vähän. Siis 1v 2kk.

Minusta tuo 1v2kk oli ihan hyvä aika, mutta toki tämä riippuu paljon lasten hoitotilanteesta. En olisi halunnut viedä noin pientä päiväkotiin, mutta onneksi sain lapset perhepäivähoitajalle, jonka tunsin jo ennestään.

Yksi ongelma pienten lasten kanssa on kyllä se, että he sairastelevat usein. Olisi auttanut hirveästi, jos olisi ollut joku varahenkilö, joka olisi voinut tulla hoitamaan kotiin sairasta lasta tarvittaessa. Meillä ei ollut ketään sellaista, joten monta vuotta oli aikamoista sumplimista (sekä minulla että miehelläni, myös DI) töiden ja lasten sairastelujen yhdistämisessä. Onneksi ne ajat ovat jo ohi ja lapset teini-ikäisiä.

4 = 2

Ekan kohdalla lapsi oli 7 kk ja tokan kohdalla 6 kk, mies hoiti loput. Minulle ei vaan kotona oleminen sopinut. Nyt vielä kaiken kukkuraksi kerään korkoja siitä, että mies on kodin- ja lastenhoitovastuussa ihan siinä missä minäkin. Pikkulapsiaika oli aika rasittava kun molemmat tehtiin täyttä päivää, mutta siitäkin selvittiin.

Nyt jälkeenpäin ajatellen mitä olisin tehnyt toisin: olisin hankkinut ihan estoitta ostoapua siihen pikkulapsiaikaan, varsinkin kun siihen harmittavasti osui isovanhempien hoitoavun taukoja sairauden takia. Muuten en löydä korjattavaa.

Olin kotona 5v yhtäjaksoisesti (2 lasta), nuorempi oli 3v töihin palatessa. Aika pihalla olin alkuun töissä. Kaikki systeemit muuttuneet, uusia työkavereita, ihan perusjututkin hukassa. :) Ekat viikot oli aivan kaaosta, mutta kyllä se siitä sitten alkoi palautua mieleen ja rutiiniin. Mun mielestä verrattavissa uuteen työpaikkaan menoon. Vaikeinta oli ehkä englannin kielen käyttö 5v täyden nollauksen jälkeen. Alkuun ei muistanut mitään ja puhuminenkin oli takkuista. Nopeasti sekin kuitenkin löytyi takaisin ja tottui.

Vaikutusta uraan en osaa sanoa. Se on yksilökohtaista. Riippuu alasta, yrityksestä, tehtävästä ja ennen kaikkea ihmisestä itsestään. Mä oon siinä hommassa missä haluan olla eikä ole tarvetta edetä. Ehkä oman esimiehen paikka vois kiinnostaa, mutta muuten ei ole tarvetta eteenpäin. Toki tilanne voi vuosien päästä olla toinen. :)

2v2kk ja ennen lapsen syntymää 3kk sairaslomalla, eli 2,5 vuotta pois töistä.

Isä jatkoi hoitovapaata tuon jälkeen, eli heti ei pitänyt alkaa tarharumbaan ja sairasteluihin.

Paluu oli yllättävän helppo... tietokoneohjelmisto oli muuttunut ja perehdytyksistä valitsin ne joita koin tarvitsevani... iso talo siis kyseessä. Suurin muutos oli olleet yt-neuvottelut ja kaiken tuotannon siirtäminen aasiaan, melkoinen shokki.

TkT, 3 kk, asun ulkomailla. 2 lasta.

Meillä on 3 lasta pienin ikäeroin ja olin kulloisenkin vauvan synnyttyä kotona siihen asti kunnes vauva täytti vuoden Ja tietty hoidin ne muutkin lapset siinä ohessa.  Muuten lapset ovat olleet päiväkodissa ja kuopuksen syntymän jälkeen 3-perhehoitoryhmässä, kunnes kuopus täytti 3 ja lapset siirtyivät lähipäiväkotiin. Päivähoidosta meillä on pelkkää hyvää sanottavaa. 3-perhehoito oli muuten erinomainen juttu paitsi että varahoitopaikkoja tarvitsi säännöllisesti. Päiväkodissa ei tätä ongelmaa ollut.