Työssä läsnäoloaika ja tehokkuus eivät kyllä aina korreloi:

Tuli tämä vaan tuossa mieleen avauksesta, jossa joku kertoi pomonsa palkitsevan työtenkijöitä, joilla vain vähän sairaslomapäiviä.

Itse olen joutunut olemaan paljon sairaslomilla vatsaongelmien kanssa, nyt isohko leikkaus edessä. Mutta kukaan ei tee töitäni, kun olen ollut poissa, ellei ole ihan pakko jotain kiireellistä tehdä. Eli teen ne samat työt, olin poissa tai en.

Yksi kollegoistani on kyllä puolestaan hitauden huippu. Hänellä ei ihmeemmin poissaoloja ole, mutta ei hän kyllä mitään saa aikaankaan. Pähkäilee parin pikkujutun kanssa useita päiviä.

Yksi toinen kollega taas ramppaa tupakalla, mutta hän on erittäin tehokas. Häntä aina mollataan tupakoinnista, mutta jos lopputulosta katsotaan, hän on ehkä osastollani tehokkain työntekijä. Yksi näistä mollaajista istuu kahvihuoneessa viiteen kertaan päivässä, eikä siinä vartti riitä.

Yksi esimerkki vielä on kollegani, jolla teetetään aina jotain "ylimääräistä", koska hän on niin hyvä muutamissa sellaisissa töissä, joita muut eivät osaa yhtä hyvin. Vaikka nämä työt eivät hänen toimenkuvaansa kuuluisikaan.

Pitäisi katsoa työn tulosta eikä sitä läsnäoloaikaa, jos tehokkuudesta puhutaan.